Valintoja ja virastokankeutta
Tämän sivun sisältö:
- Paikkamerkki
Taiteellisia valintoja
Kuusrockin ohjelmaa suunniteltiin Turun mallin mukaan. Festivaalista tulisi kolmen päivän mittainen. Mukaan haluttiin Ruisrockista tutut parhaat kotimaiset yhtyeet ja edustavasti oululaisia ja muita pohjoissuomalaisia esiintyjiä. Tekeillä oli nimenomaan rockfestivaali, nuorten oma juttu. Iskelmäartisteja ei edes pyydetty mukaan.
Haaveena oli palkata jokin todellinen ulkomainen nimibändi, josta tulisi festivaalin vetonaula. Ruutupaperille piirreltiin muun muassa nimiä Fleetwood Mac, Status Quo ja Slade. Tehtävä osoittautui lopulta toivottomaksi, sillä porukalla ei vielä ollut tarpeellisia kontakteja, mainetta, kokemusta eikä varoja.
Festivaali nousee
Kesän 1973 uutisaiheita pohjoisen horisontissa olivat sinnikkäät metsäpalot, Helsingin kansainvälinen ETYK-ulkoministerikokous sekä maakuntien herättäjäjuhlat. Oulussa tiedettiin odottaa ensimmäistä rockfestivaalia. Tapahtuman uutuus herätti kaupunkilaisissa uteliaisuutta ja epäilyksiäkin.
Woodstock-festivaalin dokumenttifilmi tuli sopivasti toukokuussa 1973 uusintaesitykseen Bio Kiistolassa. Elokuva oli jo ensikaudellaan näyttänyt suomalaisille nuorille festivaalielämän mallia. Hector muisteli filmiä ja ensimmäistä käyntiään Ruisrockissa: "...Leffa oli nähty ja touhu oli tutun näköistä. Osattiin käyttäytyä oikein, eli railakkaasti."
Virastokankeutta
Rockfestivaali oli uutta ja outoa Oulun viranomaisille. Nuorten järjestämään tapahtumaan suhtauduttiin epäluuloisesti. Pelättiin järjestyshäiriöitä, vandalismia, huumeita ja muuta "tapainturmelusta".
Festivaalijärjestäjä Markku Hännisen mukaan sopiminen oli hidasta, kaikki jouduttiin vakuuttelemaan moneen kertaan. Festivaalin taloudenhoitaja Reino Leväpelto kritisoi 1973 kaupungin terveysviraston ja palolaitoksen jarrumiehen roolia. Lupien saanti jäi aivan viime tinkaan.
Oulun kaupunki avusti taloudellisesti Kuusrockia vasta sen viimeisinä vuosina. Rockfestivaaleja ei yleensäkään pidetty kulttuuritapahtumina. Tiettyä sinnikästä uhmaa on ollut rockjärjestäjien ajattelussa: Markku Hänninen sanoi 1992, että tapahtuman tulee kattaa kulunsa omilla tuloillaan. Ellei se siihen pysty, se joutaakin kuolemaan.
Lähteet:
Hintsala, Juha: Kultakaivos. Kuusrock.
Hintsala, Juha: Kuusrock 1973 ja 1974.
Into, Markku: Ruisrock – Ensimmäiset 25 vuotta. Helsinki: Otava, 1995.
Mattila, Ilkka. Gramex 3/1999.
Kaleva 18.7.1973.
Pohjolan Työ 19.7.1973.
Oulu-lehti 24.7.1986.
Oulu-lehti 22.3.1973, 3.5.1973 ja 5.7.1973.