Knut Kangas (1883–1941) liittyi 16-vuotiaana Oulun työväenyhdistyksen Oras-mieskuoroon. Hän oli syntyisin vaatimattomista oloista, ja kuorossa hänestä kehittyi vakaumuksellinen työväenluokan puolestapuhuja. Ammattitehtävissä hän työskenteli tullivahtimestarina. Hänen ensimmäisen kautensa työväennäyttämön kapellimestarina oli vuosina 1908–1911. Musiikin perusteita hän opiskeli itse, kunnes hän vuonna 1911 sai siirron Helsingin tulliin ja pääsi opiskelemaan Helsingin lukkari- ja urkurikouluun sekä konservatorioon. 

Sisällisodan alussa hänet valittiin punaisten johtamaan tullineuvostoon. Asema alkoi pian näyttää vaaralliselta, joten hän lähti maanpakoon Pietariin. Eräiden tietojen mukaan hän opiskeli sävellystä Aleksander Glazunovin johdolla. Pietarin kaoottiset olot, elintarvikepula ja koti-ikävä saivat hänen palaamaan Suomeen vuonna 1920. Hänet tuomittiin maanpetturuudesta, mutta tuomio muutettin vuoden kuluttuua ehdolliseksi. 

Poliittiset ristiriidat ja toisaalta työväenyhdistysten talousvaikeudet leimasivat Kankaan uraa. Hän toimi Oulun työväennäyttämön kapellimestarina vuosien 1908–1911 lisäksi vuosina 1921-1926  ja 1929–1933 sekä musiikinteorian opettajana työväenopistossa. Kankaan johtamana Oulussa nähtiin ensi kertaa 35 eri musiikkinäytelmää, muun muassa useita Kálmánin operetteja. Oulun lisäksi Kangas johti työväennäyttämöillä Vaasassa ja Kuopiossa. 

Kankaan yli 50 sävellyksen tuotannosta valtaosa on kuoromusiikkia. Vain osa on julkaistu. Musiikki on muodoltaan melko konservatiivista, vaikeusasteeltaan harrastajakuorojen ohjelmistoksi sopivaa. Kuoromusiikin lisäksi hän sävelsi orkesteriteoksia. Kangas myös sovitti ja suomensi kansanmusiikkia kuoroille. Laulutekstittäjänä hän käytti taiteilijanimeä Eero Korpi. 

1930-luvun poliittisessa ilmapiirissä Kankaan sävellystuotanto ei saanut maan musiikkipiirien suosiota, mutta Oulussa hänen kansanmusiikkivaikutteista sävelkieltään arvostettiin. Helmikuussa 1933 Oulussa järjestettiin Kankaan sävellyskonsertti, jossa ensiesitettiin orkesteriteokset Jäänlähtö Merikoskesta, Paimenen sunnutai ja Tuokiokuvia. 

Hän oli aktiivinen musiikkikirjoittaja Työn sävel -lehdessä. Hän kannatti aatteellista työväen musiikkikulttuuria, jonka perusta olisi kansanmusiikissa. 

Lähde:
Hurri, Merja: Knut Kangas – työväen musiikkimies porvarillisessa Suomessa. Tampere: Suomen Työväen Musiikkiliitto, Työväenmusiikki-instituutti, 1986.