Tulindbergin Oulun kausi
Tämän sivun sisältö:
- Paikkamerkki
Virkauralle Ouluun 1785
Vuonna 1785 Tulindberg siirtyi Ouluun läänin kirjanpitäjän virkaan. Nils von Schoultz, joka tässä vaiheessa oli jo kirjeidensä perusteella suorastaan Tulindbergin ihailija, saapui Ouluun tämän mukana. Pian hän kuitenkin siirtyi Vaasaan hovioikeuden palvelukseen. Tästä eteenpäin Schoultz ja Tulindberg kävivät kirjeenvaihtoa, josta Tulindbergin kirjeet Schoultzille ovat enimmäkseen kadonneet, mutta Schoultzin 57 kirjettä Tulindbergille ovat säilyneet tämän arkistossa. Tämä aineisto on ollut keskeisintä Tulindbergin persoonaa ja elämää hahmotettaessa.
Vuonna 1787 Tulindberg nai kauppias, ruukinisäntä ja hovineuvos Johan Nylanderin tyttären Margaretan. Naimakauppa avasi Tulindbergille ovet Oulun pieneen seurapiiriin. Tulindberg asettui myös kaupungin musiikkielämän johtoon. Musisointi ei kuitenkaan sisältänyt konserttien järjestämistä kuten Turussa, vaan soitto soi enimmäkseen perhepiirissä. Erik ja Margareta Tulindberg saivat 11 lasta, joista neljä kuoli pienokaisina ja vanhin poika Eric pian Turun Akatemiasta maisteriksi valmistuttuaan. Akatemiasta valmistuivat sittemmin myös pojat Johan, Claes Albert ja Otto Ulrik.
Musiikki-innostus on saattanut olla Tulindbergin elämässä vähenemään päin vuosien vieriessä. Vuoden 1787 jälkeen Tulindberg ei enää kartuttanut nuottikokoelmaansa. Virkatehtävien hoito vei yhä enemmän aikaa, etenkin kun vuonna 1793 Erik Tulindberg vanhempi kuoli ja Erik nuorempi peri isänsä toimen Oulun lääninkamreerina.
Oulussa Tulindberg tutki kuitenkin alueen kansanmusiikkia. Keräämänsä nuottimateriaalin ja muistiinpanot hän toimitti sittemmin professori Jacob Tengströmille Turkuun, joka käytti niitä materiaalina omissa artikkeleissaan. Oletetaan, että näiden tutkimustensa vuoksi Tulindberg valittiin Tukholman Musiikkiakatemian jäseneksi vuonna 1797. Jacob Tengströmistä tuli myöhemmn arkkipiispa.
Oulun musiikkielämän juhlavuosi 1799
Vuonna 1799 Ouluun saapui italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi seurassaan ruotsalainen taiteenystävä ja kirjailijaeversti Skjöldebrand. Kaksikon piti vain viivähtää muutama päivä ja suunnata Lappiin, mutta vierailu venähti kahden kuukauden mittaiseksi. Kaksikko nimittäin liittyi kvartettiin, jossa heidän lisäkseen musisoivat Tulindberg ja oululainen lääketieteen tohtori Henrik Deutsch. Kvartetti soitti ensin omaksi ilokseen ja pienessä piirissä, mutta kaupunkilaiset alkoivat osoittaa niin suurta mielenkiintoa soitantoa kohtaan, että lopulta järjestettiin jopa muutamia avoimia maksullisia konsertteja.
Acerbi kertoo: "Kvartetti oli Oulussa yhtä harvinainen ilmiö kuin kaikkein hämmästyttävin komeetta. Kaupungissa ei ollut kymmentäkään asukasta, jotka olisivat koskaan kuulleet neliäänistä musiikkia, ja todennäköisesti siellä ei ollut koskaan esitetty kvartettoa. --- Me koetimme saada vaihtelua aikaan voimakkailla tehokeinoilla ja siirryimme yhtäkkiä kaikkein kovimmasta fortesta pehmeimpään pianoon. Pian näimme kuinka tunneherkät kuulijamme saivat silmiinsä kyyneleitä."
Musiikin viehätysvoiman lisäksi mielenkiinnon kohteena lienevät pitkälti olleet myös itse ulkomaan elävät.
Vuonna 1801 Tulindberg soitti jälleen maksullisessa konsertissa Oulussa, tällä kertaa Porin suurpalosta kärsineiden asukkaiden hyväksi. Tämäkin konsertti oli suuri menestys ja se tuotti enemmän rahaa kuin vastaava konsertti Helsingissä. Oletetaan, että näissä konserteissa on muun ohella soitettu Tulindbergin kvartettoja.
Acerbin matkakirjan kuvaus suomalaisesta kansanmusiikista muistuttaa Johan Tengströmin esittämiä. Tietolähde hänelläkin lienee siis Erik Tulindberg.
Paluu Turkuun 1809
Vuonna 1809 Erik Tulindberg muutti takaisin Turkuun. Valtiollisten mullistusten seurauksena hänet kutsuttiin Porvoon valtiopäivien finanssiasiantuntijaksi, uuden hallituskonseljin – myöhemmän senaatin – talousosaston jäseneksi sekä finanssikomitean ja tullikomitean puheenjohtajaksi. Vuodesta 1811 hän toimi Turun ja Porin läänin lääninkamreerina kuolemaansa 1.9.1814 saakka.