Liisa Lääveri: laulu
Matti Partanen: kitara, laulu
Jouni Suistola: kitara, laulu

Pomfelis oli ilmeisesti pohjoisen Suomen ensimmäinen folkyhtye. Se perustettiin syksyllä 1964 eli suunnilleen samoihin aikoihin kun Helsingissä näki päivänvalon folkyhdistys Hootenanny-klubi. Oulun Hootenanny-klubi syntyi sitten Pomfeliksen ympärille keväällä 1965. Jouni Suistola aloitti klubin vetäjänä. Klubi toimi vuoteen 1968.

Vanhat partiokaverit Suistola ja Matti Partanen olivat musisoineet keskenään jo jonkin aikaa, kun he päättivät perustaa yhtyeen, jonka esikuvana olisi amerikkalainen folkin kova nimi Peter, Paul & Mary. Mukaan tarvittiin siis naisääni, "Mary". Tyttölyseolainen Liisa Lääveri tiedettiin hyväksi laulajaksi. Lyseoa käynyt Suistola näki Lääverin kerran Pokkitörmän bussipysäkillä ja kysyi tätä yhtyeeseen. Vastaus oli myönteinen, ja trio oli syntynyt.

Suistolan ja Partasen mainiot nimiehdotukset – Kiljukaulat, Sylivauvat tai Hootenanny Hooters (eli "kansanlaulavat pontikankeittäjät") – eivät kuitenkaan kelvanneet uudelle solistille. Trio pääsi sitten sopuun Pomfelis-nimestä, joka oli mitään tarkoittamaton rallatus vanhasta Oulun pojat -laulusta.

Yhtyeen ohjelmisto koostui pääosin Peter, Paul & Maryn tunnetuksi tekemistä amerikkalaisista kansanlauluista sekä muun muassa Bob Dylanin, Pete Seegerin ja Hank Williamsin sävellyksistä. Kokonaisuutta täydensivät suomalaiset kansanlaulut ja negro spirituaalit. Lääveri lauloi solistina, mutta useissa kappaleissa yhtye lauloi esikuvansa mukaisesti kolmiäänisesti. Partanen ja Suistola säestivät kitaroilla, jälkimmäinen tarvittaessa myös tenoribanjolla.

Popmusiikki oli tuolloin monille aikuisille vieras ja arveluttava laji. Pomfelis kokikin joutuvansa tienraivaajaksi. Aikana jolloin kunnon äänityslaitteet olivat harvinaisia yhtye onnistui kerran saamaan Karjasillan seurakunnan kirkkoherralta luvan tehdä äänityksiä kirkon pienessä studiossa. Paikalle saapunut kanttori-urkuri oli kuitenkin asiasta toista mieltä ja ajoi trion tiehensä todeten "..vaikka olisi lupa itse Isä Jumalalta niin täällä ei kitaroita rämpytetä".

Pomfeliksen ensimmäinen merkittävä keikka oli loppuvuodesta 1964 silloisella Madetoja-salilla, joka on nykyinen Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen keskus Kuusiluodossa. Yhtye oli pestattu huippusuositun Irwin Goodmanin lämmittelijäksi. Suuren tähden kohtaaminenkin jännitti nuoria. Kitaraansa takahuoneessa näppäillyt Irwin totesi ryhmän nähdessään: "Ai että folkkia varmaan". Tunnelma vapautui heti.

Pomfelis esiintyi Oulun seudulla ja kaukaisimmillaan Kajaanissa asti. Pomfeliksen toiminta päättyi kesällä 1966, kun Suistola lähti varusmiespalvelukseen.

Lähteet:
Jouni Suistola: Yhtyehistoriikki.
Oulu-lehti 26.5.1965.