Mieskuoro Huutajat on omalaatuisuudellaan saavuttanut suurta suosiota ja julkisuutta sekä Suomessa että ulkomailla. Se erottuu muista kuoroista sillä, että kaikki kappaleet esitetään huutamalla, kuten kuoron nimikin kertoo.

Huutajat on ehdottomasti tunnetuin oululaisista kuoroista ja hyvin todennäköisesti myös tunnetuin suomalainen kuoro ulkomailla.

Historiaa

Mieskuoro Huutajat perustettiin syksyllä 1987, kun 13 miestä kokoontui ensimmäisiin harjoituksiin silloisen Cafe Lillemorin kellariin. Tarkoituksena oli perustaa mieskuoro, joka poikkeaisi suuresti perinteisistä mieskuoroista. Ensimmäinen esiintyminen oli 5.12.1987 itsenäisyyspäivän juhlassa Oulussa. Huutajat esitti omia äänekkäitä versioitaan isänmaallisista lauluista, muun muassa nykyisen kuoronjohtajan Petri Sirviön tekemän version Maamme-laulusta. Osa yleisöstä oli hämmentynyt esityksestä, mutta osa taas innoissaan. Esiintymisen seurauksena kuoron jäsenmäärä kasvoi yli kolmenkymmenen.

Alussa Huutajien filosofiana oli tehdä yllätyskeikkoja. Esiintymispalkkioille tuli kuitenkin käyttöä jo ensimmäisenä toimintavuotena, kun kuoro alkoi esiintyä myös Oulun ulkopuolella ja tehdä levyjä. Huutajat sai alusta lähtien paljon julkisuutta ja ylistystä osakseen. Siinä vaiheessa, kun kohu Suomessa alkoi laantua, Huutajat oli jo saavuttanut suosiota ulkomailla. Nykyisin kuoro esiintyy enemmän ulkomailla kuin Suomessa.

Huutajien ensimmäiset harjoitukset johti Petri Sirviö. Sen jälkeen Radiopuhelimet-yhtyeen rumpalina tunnettu Jyrki Raatikainen toimi kuoronjohtajana parin kuukauden ajan ja hän myös johti ensimmäisen esiintymisen itsenäisyyspäivän aattona. Hänen jälkeensä kuoron johtoon astui jälleen Petri Sirviö, joka toimii Huutajien kuoronjohtajana edelleen. Sirviö on myös ohjelmiston säveltäjä ja kuoron taiteellinen johtaja.

Huutajien jäsenmäärä on vaihdellut 30:n ja 40:n välillä. Nuorimmat jäsenet ovat parikymppisiä ja vanhimmat yli 40-vuotiaita. Vuosien varrella kuoroon on kuulunut noin 170 huutajaa. Kaikkien aikojen suurin kokoonpano esiintyi kuoron 25-juhlissa Oulun Pohjankartanossa joulukuussa 2012.

Huutajien musiikki

Huutajien ohjelmistoon kuuluvat teokset ovat Petri Sirviön omia sävellyksiä, vaikka suuri osa niistä perustuukin vanhoihin lauluteksteihin. Sirviö on säveltänyt laulut kokonaan uusiksi ja niistä on tullut huutamalla esitettyjä teoksia, joissa on monimutkainen, rytmikäs rakenne ja primitiivistä voimaa.

Sirviö hyödyntää teoksissaan esimerkiksi isänmaallisia suomalaisia lauluja, eri maiden kansallis- ja kansanlauluja, klassisen musiikin kappaleita ja lastenlauluja. Kuoro on esittänyt myös Sirviön säveltämiä kappaleita, jotka perustuvat asiateksteihin, esimerkiksi Kansainväliseen ihmisoikeuksien julistukseen. Joskus Sirviö muokkaa laulujen alkuperäisiä sanoituksia pilkkomalla niitä palasiksi. Hän kertoo käsittelevänsä tekstejä kollaasimaisesti: "Pitkästä tekstistä jää käyttöön vain lyhyitä fragmentteja, jotka joskus esitetään alkuperäistekstistä poikkeavassa järjestyksessä." Laulut esitetään alkuperäisellä kielellä.

Sävellyksen esittäminen huutamalla joko korostaa sanoituksen sisältöä tai muuttaa sen täysin päinvastaiseksi. Sirviö kertoo Huutajien pyrkivän mahdollisimman selkeään ja analyyttiseen tekstin tulkintaan: "Voi olla, että testistä silloin paljastuu hupaisia piirteitä, mutta joskus myös kuolemanvakavia." Esimerkiksi kansallislaulun saa helposti kuulostamaan nationalistiselta uholta, kun sen esittää huutamalla. Sirviö on alusta lähtien valinnut uusien kappaleiden sanoitukset niin, että niillä on joku yhteys tulevaan kiertueeseen tai esiintymiseen. Huutajat siis esittää yleensä esiintymispaikkaansa tai esiintymismaahansa liittyviä kappaleita keikoillaan.

Esiintymiset

Ulkoisesti Huutajat näyttää melko perinteiseltä mieskuorolta. Heidän esiintymisasunaan on musta puku ja valkoinen kauluspaita. Etäältä katsottuna ei ehkä huomaa, että itse asiassa mustien solmioiden materiaalina on autonrenkaan sisäkumi. Hillityt puvut muodostavat voimakkaan kontrastin itse esitykselle.

Huutajat tekee yleensä puolenkymmentä ulkomaanmatkaa vuodessa. Kuoroa on vaikea kategorisoida ja siksi myös sen yleisö voi vaihdella rock-konserttiyleisöstä klassisen musiikin kuuntelijoihin. Huutajat on esiintynyt muun muassa Salzburgin musiikkijuhlilla, Venetsian Biennaalissa, Roskilden rockfestivaaleilla, Linzin Ars Electronicassa, Brooklyn Academy of Musicissa, Lontoon Royal Festival Hallissa, Brysselin europarlamentissa ja Pariisin nykytaiteen museossa. Heinäkuussa 2005 Huutajat esiintyi Münchenissä Bayerische Staatsoperin Dido & Aeneas -produktiossa. Euroopan maiden lisäksi kuoro on esiintynyt muun muassa Yhdysvalloissa ja Japanissa. Esiintymispaikat ovat vuosien saatossa vaihtuneet pienistä rock-klubeista suuriin konserttisaleihin.

Käytännön kuorotyö

Petri Sirviö on ollut Huutajien kokopäiväinen työntekijä vuodesta 1994 lähtien. Vuoden 2005 alussa hän pyrki jättäytymään pois työstään kuoron toiminnanjohtajana voidakseen keskittyä taiteeseen, mutta se ei onnistunut, sillä valitettavasti yhdistys ei pystynyt organisoimaan käytännön töitä muuten. Sirviö vastaa siis edelleen myös tuottajan töistä. Sirviön mukaan suurin este kuoron toiminnan kehittymiselle on sopivan harjoitustilan puuttuminen. Kunnollisen harjoitustilan etsintä on jatkunut jo kauan.

Peruskuoro pitää harjoitukset kerran viikossa. Uudet tai lomalta palanneet huutajat harjoittelevat erikseen. Joihinkin projekteihin osallistuu vain osa kuorosta ja heille pidetään omia harjoituksia. Huutajat harjoittelevat harjoituksissa äänenmuodostusta sekä kappaleita ja niiden osia pääosin huutamalla.

Mieskuoro Huutajien historia on kuvattu kuoron pääosin englanninkielisillä verkkosivulla. Ajankohtaistiedotus sujuu Facebook-sivun kautta.

Huutajat – Screaming Men

Vuonna 2003 valmistui Mika Ronkaisen dokumentti Huutajista. Huutajat – Screaming Men -dokumenttia on esitetty elokuvateattereissa Suomessa ja ulkomailla. Dokumentti palkittiin muun muassa Norjassa Tromssan kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla, Nordisk Panoramassa pohjoismaiden parhaana dokumenttielokuvana sekä kunniamaininnalla Kööpenhaminan dokumenttielokuvafestivaaleilla. Ronkainen on itsekin entinen Huutajien jäsen.

Äänitteet

H.Y.V.Ä., Bad Vugum, 1994.
Pohjoinen kotimaamme. EMI Finland, 1988.
Six National Anthems. Unitor, 1990.
10th Anniversary Concert: Live at Oulun Mylly December 6th 1997. Bad Vugum, 1997.
Huutajat – Screaming men. Mika Ronkaisen ohjaama dokumenttielokuva. Klaffi Productions, 2003.

Huutajille myönnettyjä palkintoja
Oulun läänin taidepalkinto 2004.
Pentti Kaiteran rahaston tunnustuspalkinto 2002.
Valtion Suomi-palkinto 2001.

Lähteet:
An introduction to Mieskuoro Huutajat. Http://www.huutajat.org/. Hakupäivä 29.3.2005.
Culture & Music: Primal male choir roars it out. Hakupäivä 29.3.2005.
Forsman, Carita: Hennosti mutta täysillä. Katso 2003: 9, 22.
Heikkinen, Sirpa: Oulun läänin taidepalkinto Huutajille. Kaleva 3.12.2004.
Huusari, Minna: Huutajat elää kädestä suuhun. Forum 24, 17.12.2004.
Huutajat-dokumentti sai Tromssan palmun. Kaleva 19.1.2005.
Juntto, Anssi: Huuto maailmaan: aluksi sitä pidettiin vain kertakäyttövitsinä, joka kuolee pois. Kaleva 8.2.2003.
Kauppinen, Eeva: Suomi-palkitut Huovinen ja Huutajat. Kaleva 11.12.2001.
Mika Ronkaisen elokuva Huutajat – Screaming Men. A film by Mika Ronkainen. Hakupäivä 29.3.2005.
Mikkola, Kaisu: Kumikravattimiehet palkittiin – miksi Kaiteran tunnustus siirtyi tälle vuodelle. Kaleva 24.1.2002.
Petri Sirviön sähköpostihaastattelu 24.3.2005 ja 7.4.2005.
Visuaalinen Huutajat sai kunniamaininnan. Kaleva 17.11.2003.