Rautalanka

Tämän sivun sisältö:

Onko tämä nyt sitä rautaki­ta­ra­lan­ka­musiikkia?

Sähkökitaramusiikki teki hiljalleen tuloaan 1960-luvun alussa. Shadows-yhtyeen kappale Apache oli kansainvälinen hitti vuonna 1960, mutta Suomessa sen suosio kasvoi vähitellen. Shadows tunnettiin parhaiten Cliff Richardin säestysyhtyeenä. Jotkut harvat olivat kuulleet amerikkalaisesta Ventures-yhtyeestä.

Uuden musiikkityylin löytäminen oli monelle nuorelle sattuman kauppaa. Tuttavan sukulainen oli ehkä käynyt ulkomailla ja tuonut mukanaan single-levyn. Kuulopuheet levyistä levisivät kaveripiirissä. Harvinaisen äänitteen omistajan kotiin kokoonnuttiin porukalla kuuntelemaan.

Varsinainen rautalankakuume tuli Suomeen Ruotsista. Syksyllä 1961 Violents-yhtyeen rautalankaversio kansanlaulusta Alpens ros nousi länsinaapurin listaykköseksi. Singleä myytiin ällistyttävät 80 000 kappaletta. Suomalaiset levytuottajat havahtuivat ja päättivät tehdä omia "piikkilankaversioita" kansansävelmistä. Termi "rautalanka" oli suora käännös ruotsalaisesta genrestä "ståltrådsmusik". Virallisemmin puhuttiin "kitarayhtyeistä". 

Vuonna 1962 tulivat baareihin ja ravintoloihin ensimmäiset Raha-automaattiyhdistyksen levyautomaatit, joiden ansioista uutuuslevyt alkoivat soida eri puolilla Suomea. Seuraavana vuonna Yleisradio aloitti Sävelradion, jossa soi popmusiikki viihteen ja muun joukossa.

Etnotwistiä

Suomalaisilta jazzin ja iskelmän hallitsevilta studiomuusikoilta oikean tyylinen rautalankasoitto ei oikein sujunut. Niinpä nuorisobändeille annettiin tilaisuus äänitysstudiossa. Helsinkiläisen Sounds-yhtyeen alkuvuonna 1963 puoliksi vitsinä tekemästä Emma-valssin rautalankaversiosta tuli melkoinen menestys.

Huomattiin, että rautalankaversion saattoi tehdä melkein mistä tahansa kappaleesta. Valssit muutettiin nelijakoisiksi twist-kompilla. Syntyi niin sanottu etnotwist-tyyli. Samalla periaatteella tehtyjä rautalankahittejä olivat Strangersin Kolme kitaraa ja Esquiresin Juokse sinä humma. Myös ruotsalaiset rautalankayhtyeet Violents, Adventurers ja Spotnicks menestyivät Suomen levymarkkinoilla. Kappaleiden tuttuuden ansiosta kitarayhtyeet saivat vanhemman väenkin osittaisen hyväksynnän. Yhtyeiden siistin herrasmiesmäinen imago auttoi myös tässä.

Lähteet:

The Hooks -yhtyeen Jukka Anttosen, Martti Hätälän, Veikko Juntusen ja Terho Piiralan sekä Kaarlo Nurmirannan haastattelut.
Lassila, Juha: Mitä Suomi soittaa – hittilistat 1954–87. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1990.
Oulu-lehti 26.11.1963 ja 31.7.1964.
Kalevan huvi-ilmoitukset 19.1.–5.9.1964.
Nyman, Jake (toim.): Suomi soi 4 – suuri suomalainen listakirja, s. 51. Helsinki: Tammi.

Rautalan­kayhtyeet Oulun seudulla

Rautalan­kayhtyeet Oulun seudulla

Bachelors ja Oulun tanssipaikat

The Coyotes ja Flintstones uusia keikkayhtyeitä

Twisti vaihtuu rockiin ja muuhun

Tyy!

Lähteet:
The Hooks -yhtyeen Jukka Anttosen, Martti Hätälän, Veikko Juntusen ja Terho Piiralan sekä Kaarlo Nurmirannan haastattelut.
Seppo Niemen sähköpostihaastattelu.
Lassila, Juha: Mitä Suomi soittaa – hittilistat 1954–87. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1990.
Oulu-lehti 26.11.1963 ja 31.7.1964.
Flintstones-yhtyeen historiikki.
Sanomalehti Kalevan huvi-ilmoitukset 1962–1964.