Mieskuoro Weljet

Tämän sivun sisältö:

Mieskuoro Weljet aloitti toimintansa syksyllä 1998. Kipinä mieskuorolaulamiseen syntyi vuoden 1997 RUK:n kurssilla nro. 211, jossa kuoron perustaja ja ensimmäinen johtaja Johannes Kangas toimi oppilaskuoron johtajana. Mieskuoron perustaminen ja sen toiminnan vakiinnuttaminen ei ollut aivan helppoa, sillä kuorolaisten määrä vaihteli viiden ja kahdenkymmenen välillä.

Ensimmäinen levyprojekti vuonna 1999 toi harjoitteluun ja laulamiseen kuitenkin kaivattua innostusta. Kuoron vahvuudeksi vakiintui noin 35 laulajaa, joista suurin osa oli opiskelijoita Oulun ja lakeuden alueelta. Kuoron toiminta ja asema vakiintui myös seuraavien levyprojektien myötä, kun kuoro sai lisää kokemusta ja motivaatiota.

Syksyn 2002 alussa Mieskuoro Weljien toiminta oli katkolla kuoron perustajan ja johtajan Johannes Kankaan muutettua pois Oulusta. Keväällä 2003 Mieskuoro Weljien kalenterin täyttivät hengellinen ohjelmisto sekä lastenlaulut. Kevät 2004 oli Mieskuoro Weljille melko kiireinen ja raskas äänitteen julkaisun ja useiden esiintymisten vuoksi. Palkintona ahkeroinnista ja viisivuotisen historiansa kunniaksi Mieskuoro Weljet kävi kesällä 2004 virkistys- ja harjoituskiertueella Alppi-Euroopassa.

Kuoron toiminta

Syksystä 2002 Mieskuoro Weljien johtajaksi tuli lääketieteen kandidaatti Olli Heikkilä (s. 1982). Kuoronjohdon opinnot Olli Heikkilä aloitti Madetojan musiikkilukiossa vuonna 1999 Markku Jounelan ja Kari Kaarnan johdolla, ja vuonna 2004 hän suoritti Sibelius-Akatemian kuoronjohdon C-tutkinnon. Äänenmuodostuksen opettajana kuoronjohtajan rinnalla toimii kuoron ulkopuolinen ammattilainen. Syksystä 2004 lähtien Mieskuoro Weljien äänenmuodostajana on toiminut Veli-Matti Rautakoski (s. 1976). Veli-Matti Rautakoski valmistui alimman asteen kanttoriksi Oulun konservatoriosta vuonna 2001. Veli-Matti Rautakoski on myös usein esiintynyt Mieskuoro Weljien tenorisolistina.

Syksyllä 2008 Weljien kuoronjohto nuorentui kun Heikkilä luovutti pestin kuoron "omalle kasvatille" Jussi Linnanmäelle.

Kuoron noin 30 laulajan keski-ikä on vain hieman yli 20 vuotta, mikä antaa kuoron soinnille omaperäisen, nuorekkaan luonteen. Monelle kuorolaiselle Weljet on ollut ensimmäinen kosketus kuorolauluun. Nuorten miesten kannustaminen musiikin ja lauluharrastuksen pariin onkin hyvän musiikin esilletuonnin ohella kuoron toiminnan kantava ajatus. Harjoittelussa on pyritty kehittymään kokonaisvaltaisessa musisoinnissa, ja kuoron sointiin ja puhtauteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Mieskuoro Weljet tarjoaa jäsenilleen myös vakituista äänenmuodostuksen opetusta.

Harjoitteleminen

Viikoittaiset harjoitukset ovat kuoron toiminnan perusta. Harjoitukset ovat tauolla opiskelijoiden kesäloman ajan. Kuoroleirejä järjestetään tarpeen vaatiessa – yleensä levytysprojektien yhteydessä. Kuoron kanssa toteutettavat matkat ja viikonloppureissut ovat tärkeä osa kuoron toimintaa. Yleensä matkat suuntautuvat eri puolille Suomea.

Harjoitukset ja esiintymiset ovat kuitenkin vain pieni osa kuoron toiminnasta; kuoron eteen tehdään paljon työtä harjoitusten ulkopuolella. Mieskuoro Weljet pyrkii jakamaan vastuuta jäsenilleen. Kuoron taustayhteisö on nimeltään Oulun Musiikkiweljet ry, jonka sääntömääräinen vuosikokous on tärkein kuoron asioista päättävä elin. Viisihenkinen hallitus valitaan kuoron keskuudesta tekemään ehdotuksia kuoron toimintaa ja käytännön asioita koskevista kysymyksistä. Hallitus kokoontuu säännöllisesti, ja kokoukset ovat avoimia kaikille kuorolaisille sekä asioista kiinnostuneille.

Kuoron musiikki

Mieskuoro Weljet pyrkii tutustuttamaan niin laulajansa kuin kuulijansakin mahdollisimman monipuoliseen klassiseen kuoromusiikkiin. Ohjelmiston tärkeän osa-alueen muodostaa hengellinen musiikki, mutta myös perinteistä mieskuoro-ohjelmistoa ja kansanlauluja harjoitellaan säännöllisesti.

Weljet on julkaissut kuusi sisällöltään erilaista äänitettä. Helmikuussa 1999 tallennettiin ensimmäinen cd-levy, nuorten miesten laulamisen iloa heijastava Nousevan leijonan ääni. Levyn ohjelmisto koostuu tutuista suomalaisista kansanlauluista ja isänmaallisesta mieskuoromusiikista. Joululaululevy Rauhaa vain rauhaa toteutettiin yhdessä tenori Heikki Rainion ja baritoni Elja Puukon kanssa syksyllä 1999. Äänitteellä Rainio, Puukko ja Mieskuoro Weljet laulavat urkujen, pianon ja jousiyhtyeen säestyksellä.

Alkusyksystä 2000 Mieskuoro Weljet julkaisi harjoittelun lomassa oman nuottikirjan Mieskuoro Weljet, opus 1, johon koottiin yli 200 sivua mieskuoro-ohjelmistoa. Solisteiksi uudelle levylle pyydettiin jo entuudestaan tutut baritoni Elja Puukko ja tenori Tuomas Katajala. Tuloksena projektista syntyi sekä ulkoasultaan että sisällöltään tasokas hengellisiä lauluja sisältävä levy Mä sydämestä laulan.

Lastenlaululevy Mä kuljen metsätiellä julkaistiin syyskuussa 2003. Äänite on valtakunnallisestikin ainutlaatuinen – lastenlauluja kuulee nimittäin melko harvoin mieskuoron tulkitsemana.

Syksy 2003 kului myös ääniteprojektin merkeissä. Vanhoja Siionin lauluja sisältävä levy Siionin ostolauma äänitettiin marraskuussa 2003 Madetojan salissa. Siionin laulut toteutettiin kamarimusiikin keinoin, ja pääroolissa äänitteellä ovat solisti Elja Puukko sekä kamariyhtye, joka koostuu jousikvintetistä ja pianosta. Siionin ostolauma julkaistiin maaliskuussa 2004.

Äänitteet

CD-levyt
Nousevan leijonan ääni. Weljet, 1999.
Rauhaa vain rauhaa. Johannes Kangas, 1999.
Mä sydämestä laulan. Mieskuoro Weljet, 2001.
Yli matkan myrskyisen. Oulun Musiikkiweljet, 2002.
Mä kuljen metsätiellä (lastenlauluja). Oulun musiikkiweljet, 2002.
Siionin ostolauma. Oulun musiikkiweljet ry., 2003.
Jouluoratorio. Oulun musiikkiweljet ry., 2005.
Eikö me olla weljeksiä. Oulun musiikkiweljet ry., 2009.
Synnyinmaalleni mun kuuluu lauluni – lauluja Suomesta. Mieskuoro Weljet ja Oulun kamariorkesteri. Oulun musiikkiweljet ry., 2011.

Lähteet:
Kuoron verkkosivu: http://www.weljet.com [Hakupäivä 2.11.2005]
Heikkilä, Ulla-Maija: Mieskuoro Weljet taiteen tikapuilla. Suomenmaa 2.4.2001, s. 14; 11.4.2001, s. 6.
Heikkilä, Ulla-Maija: Weljet laulaa veljeshengessä. Suomenmaa 2.7.1999, s. 15.
Mainio, Antti: Weljet konsertoivat. Lakeuden Joutsen 23.1.2002, s. 1.