Pitkä tie Ouluun ja musiikkiammattiin

Oulussa asuessaan Roman on valmistunut musiikinteorian opettajaksi Oulun konservatoriosta, johtanut Barmat-sekakuoron lisäksi muun muassa Viihdepiikkarit-naiskuoroa ja Kiimingin Kiurujen lapsikuoroa sekä opettanut musiikinteoriaa Oulun konservatoriossa ja Kiiminkijoen opistossa. Lisäksi hän on antanut vapaan musiikki-improvisaation opetusta.

Roman on kotoisin Kotkasta, missä hän keskikoulun suoritettuaan opiskeli konstruktiotekniikkaa Kotkan teknillisessä oppilaitoksessa vuosina 1975–1977. Opiskellessaan Käpylän iltalukiossa Helsingissä vuosina 1977–1980 Roman kuitenkin sukelsi musiikin maailmaan, jossa oli toki ollut aiemminkin – aina siitä lähtien kun Beethovenin ihmeellinen sinfonia oli saanut 8-vuotiaan mielen valtaansa konsertissa. Jo 4-vuotiaana Olli Roman kävi pianotunneilla paikallisen kanttorin opissa. Aivan ensimmäiset sovitukset ja sävellykset syntyivät nuoruusvuosina Uusi Laulu -liikkeessä toimiessa.

Lähes koko 1980-luvun Roman vietti vapaana taiteilijana työskennellen teatterisäveltäjänä. Hänen työnantajiaan olivat muun muassa nukketeatteri Vihreä Omena, Yleisradion kuunnelmatuotanto, teatteriseura Hanna ja lapset, Matinkylän Pirtin näyttämö Espoossa, Oulun ylioppilasteatteri ja Jatuli-teatteri Haukiputaalla. 1980-luvun loppuvuodet Roman toimi Kemin Työväenyhdistyksen musiikkikoulun rehtorina ja musiikinjohtajana.

Piano ja muita instrumentteja

Roman aloitti opinnot Tampereen konservatorion musiikinohjaajalinjalla syksyllä 1989 ja jatkoi näitä opintoja Ouluun muutettuaan vuonna 1990. Myöhemmin opintolinja vaihtui, ja Roman valmistui musiikinteorian ja säveltapailun opettajaksi vuonna 1998. Teoria-aineiden ja sävellyksen opettajistaan tärkeimmäksi Roman mainitsee Oliver Kohlenbergin.

Romanin pääsoitin on piano, josta hän on suorittanut II A -tutkinnon. Roman soittaa lisäksi sujuvasti kitaraa ja auttavasti viulua, nokkahuilua ja pasuunaa. Roman on lisäksi suorittanut Suomen Työväen Musiikkiliiton kuoronjohtajatutkinnon vuosina 1987–1989 Heikki Liimolan johdolla. Konservatoriossa opiskellessaan hän suoritti kuoronjohdon III-tutkinnon Magdolna Spanyin johdolla. Hän suoritti myös konservatorion orkesterinjohdon kurssin ja jatkoi orkesterinjohdon opintoja yksityisesti Jari Välimäen johdolla.

Roman on lisäksi suorittanut Klemetti-opiston Kodaly-metodiikan kurssin ja lapsikuoronjohtajakurssin sekä osallistunut Erik Olof Söderströmin kuoronjohdon mestarikursseille Musiikin Aika -festivaaleilla. Vuosina 1991–1999 ja 2003 Roman on osallistunut Musiikin Aika -festivaalin sävellyksen mestarikursseille. Kaudella 2002–2003 Roman nautti Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahaston 1-vuotista säveltämiseen tarkoitettua työskentelyapurahaa.

Musiikki näyttelijänä - näytelmä musiikissa

Oulussa asuessaan Roman on säveltänyt musiikkia kymmeniin näytelmiin. Muiden muassa ohjaajat Anna-Kaisa Järvi ja Raija Päkkilä ovat luottaneet monissa ohjaustöissään häneen.

Roman huomauttaa, että näytelmämusiikin säveltäjän nimeä saa monesti turhaan hakea muun muassa näytelmien mainoksista, vaikka musiikki saattaa olla läsnä esityksessä yli puolet sen kestosta. Kaikki kriitikot ja ohjaajatkaan eivät aina havaitse musiikin mahdollisuuksia näyttämöilmaisussa.

Roman kuitenkin toteaa, että vaikka musiikin rooli voi olla suuressakin ristiriidassa roolihahmojen, lavastuksen tai ohjauksen yleisten linjojen kanssa, sulautuu onnistunut näytelmämusiikki yhdeksi itse näytelmän kanssa – huomaamattomaksi, mutta tärkeäksi osaksi näytelmää.

Näytelmämusiikkia laatiessa Romanin innoitus tulee joskus itse tekstin dramaturgiasta, joskus näytelmän emootioista. Joskus ideoita antaa teatterin tekemisen prosessissa syntyvä tosielämän draama – yhdessä ja erikseen uuden luomisen riemut ja tuskat, kun jollakin oikeasti "sytyttää" tai kun joku on "niin maissa, niin maissa" – ja miten muut tähän reagoivat.

Näytelmien lisäksi Roman on tuonut lavalle muutamia musikaalien kaltaisia tuotantoja. Hän muun muassa toteutti Kemin Työväenyhdistyksen 100-vuotisjuhlakavalkadinäytelmän musiikin yli 100-päiselle esityskoneistolle vuonna 1987.