Pohjan Laulu on perinteinen mieskuoro, jonka riveissä on vuosikymmenten saatossa laulanut usea sukupolvi oululaisia kuorolaulusta innostuneita miehiä. Kuoro perustettiin jo vuonna 1908. Yhdistysrekisteriin se merkittiin joulukuussa 1946. Laulajien määrä on vuosien mittaan vaihdellut; vuonna 2012 kuorossa oli noin 60 aktiivilaulajaa. Kuoron taiteellisena johtajana toimii Mihkel Koldits.

Pohjan laulun historia alkaa vuonna 1908 perustetusta Nuorsuomalaisesta mieskvartetista. Suhde Nuorsuomalaiseen puolueeseen oli aluksi kiinteä. Pohjan laulu -nimen kuoro sai 1912 pidetyssä nimikilpailussa, kun nimimerkin "San Satiirius" eli puuseppä J. Laitisen ehdotus voitti. Vuonna 1915 kuoron vahvuus oli yli 20 laulajaa. 1920-luvun alun aktiivisen kauden jälkeen kuoron toiminta hiipui. Mieskuorolaulua Oulussa ylläpitivät tuossa vaiheessa Oulun Mieslaulajat, Mieskuoro Oras ja Radiokvartetti.

Uudenvuoden aattona 1944 Olli Tawast, Martti Salokannel ja Runar Sandelin kutsuivat oululaisia laulumiehiä koolle, ja sen tuloksena päätettiin helmikuussa 1945 pidetyssä kokouksessa jatkaa Pohjan Laulun toimintaa. Silloin paikalla oli 35 miestä, joista puheenjohtajaksi valittiin Runar Sandelin. Sandelinista tuli myöhemmin kuoron kunniapuheenjohtaja. 50-luvun lopulla kuoron jäsenmäärä nousi lähelle sataa. Vuonna 1965 Pohjan Laulu oli Suomen edustuskuorona Eurooppa-konsertissa. Tällöin kuoroa johti Toivo Kukkonen. Tuohon aikaan kuoro oli peräti 116 laulajan vahvuinen.

Samana vuonna kuoro aloitti tunnustelut vierailun järjestämiseksi Neuvostoliitossa. Matkaan kuoro pääsi vasta kolme vuotta myöhemmin kesäkuussa 1968. Odessassa vastaanotto oli valtiovierailun luokkaa, sillä vastassa lentokentällä olivat isäntäkuoron lisäksi kaupungin johto, kaikkien tiedotusvälineiden edustajat sekä paljon yleisöä. Pohjan Laulu piti Odessassa kolme virallista konserttia. Kuoro vieraili uudestaan Odessassa 1983. Näihin aikoihin kuoroa johti kapellimestari Rauno Rännäli.

Kilpaileminen ja esiintymiset

Pohjan Laulu on kilpaillut ja konsertoinut tiuhaan 1980-luvulta alkaen. Ensimmäisissä kansainvälisissä Franz Schubert -kilpailuissa 1984 kuoro sijoittui omassa sarjassaan toiseksi. Kilpailumenestyksen ja kuoron aktiivisen toiminnan ansioista Pohjan Laulu nimettiin Mieskuoroliiton vuoden kuoroksi vuonna 1986. Kun Finnair avasi suoran lentoyhteyden Helsingistä Pekingiin vuonna 1988, Pohjan Laulu oli mukana. Kaksiviikkoisella konserttikiertueellaan kuoro vieraili myös Bangokissa, Hong Kongissa ja Singaporessa.

Vuonna 1989 järjestettiin Turussa Leevi Madetojan nimeä kantava kuorokilpailu. Pohjan Laulu oli paras B-sarjan 12 kuorosta. Voitto B-sarjassa tuli myös seuraavassa Leevi Madetoja -kilpailussa Oulussa vuonna 1994. Siinä välissä kuoro ehti voittaa Unkarin Budapestissa järjestetyn kansainvälisen kuorokilpailun vuonna 1991 sekä käydä vuonna 1993 Pohjois-Amerikan kiertueella. Amerikan-kiertue toteutettiin Lahden Mieskuoron kanssa, ja matkalla kuorot yhdistyivät "Kullervo" -kuoroksi. Torontossa pidetyssä konsertissa solisteina toimivat Walton Grönroos ja Soile Isokoski.

Vuonna 2004 kuoro esiintyi Tallinnan laulujuhlilla, uuden johtajansa Mihkel Kolditsin kotiseudulla. Vuoden 2005 Madetoja-kuorokilpailussa Pohjan Laulu mittasi tasonsa osallistumalla kovimpaan A-sarjan kilpailuun, mutta siinä ei kärkisijoille ollut asiaa. Marraskuussa 2008 kuoro piti 100-vuotisjuhlakonserttinsa. Keväällä 2015 kuudetta kertaa järjestetyssä Leevi Madetoja -mieskuorokilpailussa Pohjan Laulu voitti jälleen kansallisen sarjan ja sai erikoispalkinnon kilpailun pakollisen Madetoja-sävellyksen esityksestä. 

Kuoron musiikki ja levytykset

Pohjan laulu esittää enimmäkseen perinteistä mieskuoromusiikkia ja myös uudempaa tuotantoa. Leevi Madetojan tuotanto on erityisen keskeisellä paikalla kuoron ohjelmistossa. Myös oululaiset meriaiheiset laulut sekä kuoron entisten ja nykyisten johtajien sävellykset ja sovitukset kuuluvat usein ohjelmistoon. 2000-luvulla ja varsinkin Mihkel Koldistsin kaudella perinteisen ja arvokkaan ohjelman rinnalle on tullut pop- ja viihdemusiikki.

Kuoron ensimmäinen lp-levy ilmestyi vuonna 1978. Kuoron toinen levy Pohjoisella rannalla, ilmestyi vuonna 1991. Pohjoisella rannalla sai Yleisradion Kritiikin punnukset -palkinnon taiteellisesta ennakkoluulottomuudestaan ja rohkeudestaan.

Vuonna 1996 ilmestyi Pohjan Laulun kolmas levy, Isänmaalle. Se tehtiin yhteistyössä Oulunsalon Lions-klubin kanssa. Jouluna 2002 ilmestyi kuorolta joululevy Etsin joulun hiljaisuutta. Melkein kaikissa levyn kappaleissa on joko oululainen säveltäjä, sovittaja tai sanoittaja, ja sen teemana on oululaisuus. Levyllä esiintyvät kuoron lisäksi oopperalaulajat Helena Juntunen ja Jyrki Anttila.

Kvartetit

Pohjan Laulun riveistä on syntynyt useita kvartetteja eli neljän miehen lauluyhtyettä. Näitä ovat Bel Canto, De Sibel, Carpe Diem, Sweet Boys, Tervakvartetti, Kalle ja pojat sekä IFK Uleåborg. Kvartetit ovat esittäneet ohjelmistoa laidasta laitaan eri tilaisuuksissa. Rauno Rännälin ajoista lähtien myös Pohjan laulun konsertteihin on sisältynyt pienempien kokoonpanojen esityksiä.

Äänitteet

Mieskuoro Pohjan Laulu. Pohjan Laulu, p1978.
Pohjoisella rannalla. Pohjan Laulu, p1991.
Isänmaalle. LC Oulunsalo, p1996.
Etsin joulun hiljaisuutta. 2002.
Joulun ilo kultainen. 2011.

Lähteet:
Karvonen, Kyösti: Soi laulu aavoilta Pohjanmaan – Mieskuoro Pohjan Laulun 100 vuotta. Mieskuoro Pohjan Laulu, 2010.
Kaleva. 18.4.2015. 
Valli, Teuvo: Pohjan laulu r.y. 1908–1978: 70-vuotishistoriikki. Mieskuoro Pohjan Laulu, 1978.
www.pohjanlaulu.fi. Hakupäivä 5.4.2005.
www.sulasol.fi/smkl/mklhistoria.htm