Matti Mätä & SS 1979–1981
Utajärvi
Sukupuu: Matti Mätä & SS ► 22 Pistepirkko
Asko Keränen
Hannu "P-K" Keränen
Martti Henttunen
Esa "Espe" Haverinen
Johnny Rottenin mukaan nimetty Matti Mätä & SS perustettiin alkuvuodesta 1979 punkiin "hurahtaneiden" kaverusten kesken. Asko Keräsestä tuli yhtyeen laulusolisti. Kitaristiksi ryhtyi pikkuveli P-K, joka ei vielä ollut viittätoistakaan. Rumpaliksi tuli Jouni Uhre ja basistiksi Martti Hentunen. Viimeksi mainittu oli ainoa, jolla oli aiempaa bändisoittokokemusta. Musiikillisia esikuvia olivat muun muassa The Ramones, The Stooges ja The Clash, joiden kappaleista bändi teki omia suomennoksiaan.
Yhtye aloitti keikkailun vaikka soittotaitoja oli vasta minimaalisesti. Matti Mätä ja SS sovelsi punkia shokeeraavaan tyyliinsä periaatteella "tärkeintä on säpinöinti eikä turha tärkeily". Lavakohkaus oli hurjaa ja hillitöntä. Tältä pohjalta tuore ryhmä ilmoittautui rohkeasti vuoden 1979 rockin SM-kisoihin. Oulun aluekarsinnassa poikien pogoilu ja säntäily kohauttivat, mutta yksi kilpailukappale riitti tuomaristolle.
Kesällä 1979 yhtye vaihtoi rumpalia. Patteristiksi tuli lähipiiristä tuttu Espe Haverinen. Espe aloitti harjoittelun nollasta, mutta edistyi nopeasti. Seuraavana keväänä olivat vuorossa uudet rockin SM-kisat. Nyt Matti Mätä ja SS pääsi Rattori-lupin karsinnassa hieman pidemmälle, mutta Askon "lavashow" pöydän kaatamisineen meni siinä määrin överiksi, että soitto keskeytettiin ja bändi sai porttikiellon Rattoriin.
Samana vuonna Matti Mätä ja SS esiintyi pohjoisen punkyhtyeiden yhteiskiertueella muun muassa Kauko Röyhkän ja Xtaasin kanssa. Muut soittajat ihastelivat ryhmän energisyyttä ja vauhtia, mutta ihmettelivät oudon sekavaa ja epävireistä soundia. Syyksi epäiltiin sitä, että duuri- ja mollisointujen ero ei ollut vielä hallussa.
Henttunen lähti yhtyeestä liittyäkseen Xtaasiin. Muut jatkoivat jonkin aikaa triona, mutta vuoden 1981 keväällä Matti Mätä ja SS hajoisi. Ydintrio etsi uutta suuntaa. Punk ei enää sytyttänyt entiseen tapaan. Uusia vaikutteita tarjosivat muun muassa Velvet Underground, Slits ja The Raincoats. Kohkaamisen tilalle tuli hillitympi ilmaisu ja oma musiikki. Asko Keränen otti hoitaakseen basistin roolin ja PK enemmän vastuuta lauluosuuksista. Kolmas kerta sanoi toden: 22-Pistepirkoksi nimensä vaihtanut yhtye voitti rohkealla avantgarde-tyylillään rock-suomenmestaruuden vuonna 1982.
Lähteet:
Oulun ylioppilaslehti 7.3.1980 ja 10.11.1980.
Jarno Mällinen. Kaleva 15.10.2004.
Puustinen, Viljami: 22-Pistepirkko. Helsinki: Like, 2005.