Oulun Laulu

Oulun Laulu on Suomen ensimmäisiä sekakuoroja. Kuoro perustettiin 1921, ja se tunnettiin aluksi nimellä Oulun Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen nuorten sekakuoro. Perustajana oli Diakonissalaitoksen johtajatar Dagny Karonen, ja kuoron ensimmäisenä johtajana toimi opettaja Janne Hapuoja. Kuoro esiintyi alusta asti hyvin aktiivisesti, mitä pidettiin erityisesti Hapuojan ansiona.

Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen ollessa taustajärjestönä ohjelmisto oli pääosin hengellistä musiikkia, jota täydennettiin isänmaallisuuden ja kansallisen kulttuurin aihepiireistä kootuilla kuorolauluilla. Kuoro erosi Nuorten Miesten Kristillisestä Yhdistyksestä vuonna 1929 jatkaen toimintaa itsenäisenä yhdistyksenä, mutta hengellisen musiikin linja on jatkunut näihin päiviin saakka.

Oulun Laulun pitkäaikaisin johtaja on ollut Tauno Kokko, joka johti kuoroa ensin vuosina 1929–1940, sekä pienen tauon jälkeen vielä vuosina 1942–1950. Vuosina 1940–1942 johtajana toimi hetken aikaa Väinö Karttunen. 1950–1970 –luvuilla kuoroa johtivat Jorma Pukkila, Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Reijo Norio, Onni Kelo, Stephen Portman, Elias Palola sekä Martti Tiainen.

1990- ja 2000 –luvuilla Oulun Laulun johtajana ovat toimineet Victoria Alatalo ja Lea Ulvinen. Vuodesta 2009 kuoroa on johtanut Kristian Heberg.

Kuoron toiminta

Jorma Pukkilan aikana vuonna 1952 alkoi kuoron oratorio-kausi, jonka aikana kuoro on vuosittain paria poikkeusvuotta lukuun ottamatta esittänyt palmusunnuntain konsertissa Händelin Messiaan tai muun vastaavan kuoroteoksen.

Vuosittainen oratorio on tuonut palmusunnuntain konsertteihin vuosien mittaan kansainvälisestikin loisteliaita solisteja, joista mainittakoon muun muassa basso Jaakko Ryhänen ja baritoni Jorma Hynninen. Juhliessaan 60-vuotistaivaltaan vuonna 1981 kuorolla oli takanaan jo 29 palmusunnuntain oratoriota. Näistä esiintymisistä 12 kertaa oli esitetty Händelin Messias. Seuraavaksi eniten, seitsemän kertaa, oli esitetty Verdin Requiemia. Kolmanneksi useimmin oli esitetty Haydnin Luominen ja Mozartin Requiem, molempia neljä kertaa.

Kuorossa oli taipaleensa alkuvaiheessa noin 25 laulajaa. Parhaimmillaan kuorossa avasi ääntään noin satakunta laulajaa 1980-luvun alussa, mistä määrä on jälleen vähitellen pienentynyt. Vuonna 2001 kuorossa oli noin 30 laulajaa, ja sen ongelmana oli tyypillinen sekakuoron ilmiö: Nuoria mieslaulajia oli vaikeaa saada mukaan.

Nykyään noin 35 laulajan kuoro keskittyy suurteosten sijasta kamarikuoromaiseen toimintaan. Vuonna 2010 kuoro kävi konsertoimassa Unkarissa. Vuonna 2011 oli vuorossa 90-vuotisjuhlakonsertti. Kuoroharjoitukset pidetään viikoittain Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun tiloissa.

Lähteet:
Kuoron Facebook-sivu
Oulun laulu 75 vuotta: Oulun vanhin oratoriokuoro juhlii. Rauhan tervehdys 25.4.1996, s. 11.
Oulun Laulu 80 vuotta. Oulu -lehti 5.4.2001, s. 12.
Hänninen, Eino: Mietteitä Oulun laulun 60-vuotistaipaleelta. Oulu-lehti 9.4.1981, s. 5.
Lapola, Sulo: Oulun laulun vuosikymmenet. Liitto 12.4.1981, s. 5.