Olli Roman teatte­ri­muusikkona ja kuoron­johtajana

Tämän sivun sisältö:

Tuntematon jättiläinen

Säveltäjänä Olli Roman (s. 1956) on suhteellisen tuntematon, vaikka on muun muassa toiminut suositun Oulun Työväen Näyttämön Hupisaarten kesäteatterin säveltäjänä, sovittajana ja orkesterinjohtajana aina asettauduttuaan pysyvästi Ouluun vuodesta 1990. Romanin musiikkia on kuultu muun muassa näytelmissä Salka Valka vuodelta 1990, Ronja Ryövärintytär vuodelta 1991, Maa on syntinen laulu vuodelta 1992 ja Robin Hood vuodelta 2002.

Kesällä 2003 Roman sai erityistä kiitosta musiikistaan Molièrin Scapin järjestää -näytelmään, jonka Hupisaarille ohjasi Hannu Pelkonen. Kevättalvella 2004 sai ensi-iltansa Kiiminkijoen opiston Nurkkanäyttämöllä Reko Lundanin Aina joku eksyy, jossa myös soi Romanin musiikki. Roman itse sanoo, ettei näytelmämusiikin säveltäjää huomaa kukaan – mikä toisaalta on hänen tavoitteensakin suhteessa yleisöön. Näytelmämusiikin tulee olla yhtä näytelmän kanssa, ei sen erillinen, erottuva osa. Haastattelutilanteessa hän kuitenkin itsekin lähes unohtaa näytelmämusiikkinsa ja puhuu enimmäkseen taidemusiikistaan, jota tuotannossa toistaiseksi on vain muutama teos.

Olli Romanin erittäin laajaan tuotantoon kuuluu musiikkisävellyksiä 33 näytelmään sekä 180 laulua, 80 kuorolaulua ja 90 soitinteosta. Teosten skaala ulottuu lastenlauluista rivitekniikalla sävellettyyn puhallinkvintettoon.

Luova ote sovittamiseen

Olli Roman on työstänyt satoja sovituksia lähinnä kuorojen ja näytelmien tarpeisiin. Tarvittaessa hän on osoittautunut hyvin rohkeaksi ja luovaksi sovittajaksi. Hän kernaasti käyttää rohkeitakin kokoonpanoratkaisuja. Oulun Työväen Näyttämön Robin Hood -näytelmään Roman sovitti musiikkia muun muassa kokoonpanolle, johon kuului tinapilli, käyrätorvi, tamburiini, sauva ja "valittaja". Kaj Chydeniuksen Laulun kuolleesta rakastetusta Roman on kerran sovittanut näytelmämusiikiksi sopraanolle, huuliharpulle ja tuuballe.

Myös materiaalin käsittelijänä Roman saattaa esiintyä rohkeasti. Hän saattaa lähes uudelleen säveltää teoksen, jopa varioida sen melodioita viitteellisyyteen asti. Tällöin uusi sovitus on hyvin pitkälti tekijänsä näköinen, millä arvolla sävellyksiä juuri yleensä punnitaan.

Barmojen kuoronjohtaja

Romanin tunnetuin rooli lienee hänen kolmetoista vuotta kestänyt kautensa Oulun seudun ehkä värikkäimmän ja ennakkoluulottomimman kuoron, sekakuoro Barmojen, kuoronjohtajana. Hänen kaudellaan kuoro lauloi runsaasti nykymusiikin tilausteoksia ja myös eräitä Romanin omia sävellyksiä. Näissä teoksissa kuoro usein käytti efektejä kuten puhelaulua ja erilaisia ääntelytekniikoita. Esitykset olivat usein myös visuaalisesti rikkaita. Konserteissa esityksiin yhdisteltiin muun muassa lavastusta, tanssia, kulkuelaulamista, valotehosteita ja vartalonmaalausta.

Romanin kaudella kuoro levytti muun muassa Oliver Kohlenbergin sävellyksiä sekä Romanin oman, intiaanien runouteen pohjautuvan kuoroteoksen Kojootti. Sovituksia Roman laati Barmoille muun muassa suomalaisista tangoista ja elokuvamusiikista eri puolilta maailmaa.