Joni Skiftesvikin merkitys suomalaisessa kirjallisuudenhistoriassa ei rajoitu vain siihen, että hän on kärkipään prosaisti. Yhtä lailla hän on tehnyt loistavia käsikirjoituksia ja dramatisointeja sekä pitkiin kokoillan elokuviin, että lyhyempiin tv-elokuviin, jotka aiemmin luokiteltiin tv-draamoiksi, ja myös näytelmiin. Myös hänen proosatekstinsä on usein "elokuvallista" zoomauksineen ja leikkauksineen toisiin aikoihin ja toisiin paikkoihin.

Ystävät, toverit vuodelta 1990

Ystävät toverit -elokuva on miltei moraliteetiksi luonnehdittava kertomus rahan vallasta ja ahneudesta kaiken tuhoavine seurauksineen. Se on myös kannanotto luonnon riistoa vastaan. Elokuva kertoo fiktiivisen tarinan nikkelikeisari Jurmalasta ja hänen lapsettomuudesta kärsivästä narkomaanipuolisostaan. Nikkelipatruunan suureellisista syntymäpäiväjuhlista liikkeelle lähtevä kertomus sijoittuu toisen maailmansodan alle ja sen pyörteisiin Ruijan rantaan. Jäämeren rannikon nikkelikaivoksen omistaja käy kauppaa natsi-Saksan, Neuvostoliiton ja skandinaavisten naapurimaiden kanssa aina sen mukaan, miten politiikan tuulet vaihtuvat. Sodan mentyä hänen puheillaan ovat heti uudet asiakkaat. Elokuvan juoni sivuaa jonkin verran Petsamon suurta vakoilujuttua, josta Skiftesvik on kirjoittanut muutakin.

Vaikkei Skiftesvik olekaan koskaan asunut Petsamossa, hän sanoo tuntevansa voimakasta yhteyttä alueeseen. Näin kenties siksi, että hän kuuli lapsuudenkodissaan puhuttavan paljon Petsamosta, jossa hänen mummonsa ehti olla siirtolaisena kolmen pienen tyttärensä kanssa talvisodan alla. Elokuvaan hän ei sukunsa tarinaa kuitenkaan kirjoittanut, vaan otti siitä aineksia ensin novelliinsa Petsamon kultatynnyri vuodelta 1991 ja myöhemmin näytelmäänsä Nikkelikukka vuodelta 2004.

Ystävät, toverit oli valmistuttuaan kallein suomalainen elokuva. 16 miljoonaa markkaa maksanutta elokuvaa kuvattiin kolme vuotta yhteispohjoismaisena tuotantona Suomessa, Norjassa, Neuvostoliitossa ja Virossa. Saksalaisen pääesikunnan juhlahuoneistona oli Oulun kaupungintalon komea juhlasali. Kirjailija Skiftesvik vilahtaa elokuvassa saksalaisena upseerina.

Tämä kansainvälinen suurelokuva sai ensi-iltansa joulukuussa 1990, TV2:ssa se on esitetty kolme kertaa. Elokuvan käsikirjoitus syntyi Joni Skiftesvikin ja ohjaaja-tuottaja Rauni Mollbergin yhteistyönä. Skiftesvik on kritisoinut Mollbergia siitä, että tämä muutti yksipuolisesti käsikirjoitusta, jätti kokonaisia kerronnan tasoja ja teemoja toteuttamatta ja toi elokuvaan groteskeja, jopa inhonaturalistisia sävyjä. "Koskaan ylitseni ei ole kävelty niin pahasti kuin tässä elokuvassa", Skiftesvik sanoo.

Nikkelipatruuna Jurmalaa esittää virolainen Mikk Mikiver ja hänen vaimoaan Stina Ekblad. Koskettavan roolityön tekee Paavo Liski Kaakamon roolissa. Elokuva palkittiin Belgian Bruggessa järjestetyillä Pohjoismaisen elokuvan festivaaleilla. Tom Hamberg sai Jussi-patsaan elokuvan lavastuksesta.

Pikkusisar vuodelta 1999

Joni Skiftesvik oli dramaturgina mukana Raija Talvion käsikirjoittaman Pikkusisar-elokuvan tekijätiimissä. Ensi-iltansa Taru Mäkelän ohjaama, taloudellisten vaikeuksien kanssa tekovaiheessaan painiskellut elokuva sai joulukuussa 1999. Pääosissa nähtiin Vera Kiiskinen, Kai Lehtinen, Tarmo Ruubel, Anna-Leena Sipilä, Kristiina Halttu, Minna Koskela ja Jukka-Pekka Palo.

Taru Mäkelän ensimmäinen pitkä fiktio pureutuu sotaan naisten näkökulmasta – millaista on kerta toisensa jälkeen vastaanottaa tieto läheisten kuolemasta ja kuinka tällaisesta raskaasta taakasta voi selvitä? Synkkyydestäänkin huolimatta Pikkusisar on myös rakkauselokuva. Se sai erinomaisen vastaanoton niin arvostelijoilta kuin yleisöltä.

"Sain omat näkemykseni kohtuullisesti lävitse käsikirjoituksessa. Minulle oli tärkeää, että kun tarina lähtee liikkeelle menetyksestä, kuolemasta, hautajaisista, sen on päätyttävä uuden elämän syntymiseen", Skiftesvik kertoo.

Aarresaari

Yhä elokuvan muotoaan odottava Skiftesvikin seikkailuelokuvakäsikirjoitus Aarresaari mukailee nimeään myöten R. L. Stevensonin klassikkoa. Merirosvot tosin seikkailevat tässä käsikirjoituksessa Itämerellä Kustaa III:n aikaan, ja muutenkin Skiftesvikin versio seuraa alkuperäistä Aarresaarta hyvin väljästi. Julma merirosvo John Silver on muuttunut hieman lämpimämmäksi Joonas Iinatiksi, ja löytyypä elokuvakäsikirjoituksen henkilögalleriasta jopa saamelainen matruusi Oula.

Aarresaaren kirjoitustyö oli Skiftesvikille hyvin mieluinen, sillä Stevensonin seikkailuromaani kuului hänen poikavuosiensa suosikkikirjoihin.

Taavi Kassilan piti ohjata kyseinen nuortenelokuva. Hanke odottelee yhä toteutustaan.

Salli Koistisen talvisota

Joni Skiftesvik muokkasi vuosina 2003–2004 elokuvakäsikirjoituksen desanttiaiheisesta romaanistaan Salli Koistisen talvisota vuodelta 1995. Tuottaja Outi Rousu Periferia Productions Oy:stä on suunnitellut elokuvan kuvaamista muun muassa Haukiputaan Martinniemessä, jonne sen tapahtumien voisi ajatella sijoittuvan. Elokuvan lopullinen tuotantoaikataulu on vielä auki.