Samuli Kustaa Bergh

Useimmat tuntevat Samuel Gustaf Berghin (1803–1852) koulujen lukemistoista, ja ainakin runon Oma maa alkusanat "oma maa mansikka / muu maa mustikka" ovat monelle tutut. Berghin runot ovat tulleet tunnetuksi myös lauluina – esimerkiksi Sirkka- ja Soijin-runot on sävelletty.

Kirjailijanimellä Kallio esiintyneen Berghin tuotanto on varsin suppea. Vain seitsemän runoa ja suppea tutkielma runomitoista on säilynyt. Silti Berghiä pidetään yhtenä 1800-luvun merkittävimmistä lyyrikoistamme. Hänen runoistaan on aistittavissa herkkä kielen ja rytmin taju, joka on pitänyt hyvin pintansa aikaa vastaan.

Kuva: 1800-luvun alun Oulua.
1800-luvun alun Oulua. Sara Wacklinin piirroksen mukaan tehty litografia. Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat.

Berghin tuotanto

Kiiltomato. Oulun Wiikko-Sanomia 21.3.1829.

Kultaperhoset. Oulun Wiikko-Sanomia 7.11.1829.

Gottlund, C. A. 1832: Otava eli suomalaisia huvituksia C.A. Gottlundilta. II osa. Tukhulmi: B.M. Bredberg.  (Oma maa, Runo, Sirkka, Ystävälleni, Soijin. Kirjoittanut Kallio, s. 306–310.)

Oma maa. Oulun Wiikko-Sanomia 19.4.1834.

Ajatuksia. Kirjoittanut Kallio. Oulun Wiikko-Sanomia 16/1834.

Sirkka. Oulun Wiikko-Sanomia 15.2.1840.

Soijin. Oulun Wiikko-Sanomia 29.2.1840.

Teksti: Jaana Märsynaho, 2003.