Aikakauslehti Pohjoinen syntyi vuonna 1964 oululaisen ja pohjoissuomalaisen nuoren sivistyneistön tarpeesta keskustella 60-luvun moderneista ilmiöistä ja tarpeesta puolustaa modernistista runoutta ja proosaepiikkaa.

Pohjoisen ensimmäisen päätoimittaja oli Erno Paasilinna. Kaiken alku oli riita konservatiivisen ja paikallispatrioottisen Kaltion kanssa.

Paasilinnan mukaan Kaltion taustavoimat, etunenässään maisteri Atte Kalajoki, tekivät lehden uudistamisen mahdottomaksi.

Vaikka päätoimittaja Paasilinnan, toimitussihteeri Pentti Tuovisen ja taittaja Heikki Kantolan lisäksi uuden linjan takana ollut Martti Ursinin johtama sivistyneistöpiiri oli koonnut rahaa Kustannus Oy Pohjankaltion osakepääoman vankistamiseksi, koettiin tämä Kaltion piirissä kaappausyritykseksi.

Pohjoisessa ja Kaltiossa oli vastakkain kaksi erilaista maailmankatsomuksellista linjaa. Oli pakko perustaa uusi kustannusyhtiö ja lehti, Pohjoinen. Kaltion torjuma nuori voima siirtyi nyt Pohjoisen sivuille, joita luonnehti Eeli Aallon jäntevä funktionalistinen taitto.

Olen kirjoittanut Tauno Lähteenkorvan toimittamaan teokseen Pohjoinen – kustannustoimintaa 1964–2000 laajan artikkelin "Aikakauslehti Pohjoisen linjat". Tässä yhteydessä tarkastelen lehteä vain kirjallisena areenana ja erityisesti pohjoisten kirjailijoiden tukijana.

Pro Pohjois-Suomi

Heikko usko Pohjois-Suomen tulevaisuuteen näkyy Reino Rinteen, Kaltion perustajajäsenen ja entisen päätoimittajan pienessä synkistelyssä otsikolla "Tulen lausumaan haastattelijoille", joka ilmestyi vuonna 1965. Hänen mukaansa Pohjois-Suomen kulttuuri ei ole koskaan kukoistanut eikä se tuolloinkaan ollut kunnossa. Rinteen mukaan pohjoiset kulttuurilehdet ovat olleet yksinäisiä ja pian sammuneita ammuksia. Hän myöntää Pohjoisen kaikkien aikojen parhaimmaksi suomalaiseksi kulttuurilehdeksi.

Opettaja-kirjailija Aku-Kimmo Ripatti käsitteli pohjoisen ja eteläisen Suomen vastakkainasettelua laajassa jutussa "Suomalainen siirtomaapolitiikka ja Siirtomaa-Suomen kansannousu" yhdessä Suomussalmen kunnanjohtajan ja kansanedustajan Alvar Saukon kanssa. Yhdessä Iisalmen Sanomien erotetun päätoimittajan Paavo Kähkölän kanssa Ripatti julkaisi vuonna 1970 pamfletin Siirtomaasuomi.

Kiinni ajassa

Kirjallisuuden ja lehden yhdistävä laji on reportaasi. Pohjoisessa sitä oli suhteellisen vähän, mutta nämä harvat ovat genren parasta laatua.

Erityisesti 60–70-luvun vaihteen keskeistä puheenaihetta, Vietnamin sotaa käsiteltiin muun muassa länsisaksalaisen Hans Peter Pfeifferin kolmen reportaasin kautta. "Pleiku", "Kolme päivää Huéssa" ja "Kidutus"  ovat reportaaseina korkeatasoisia edustaen saksankielisen niin sanotun taistelevan reportaasin perinnettä.

Reportaasia edustaa myös Inkeri Mertasen pieni vaikutelmakuvaus "Vietnam – moratorium pikkukaupungissa" Lincoln, Massachusettsista. Asukkaita ei tarvinnut yllyttää sodanvastaisuuteen, koska liian monta kaupungin poikaa oli kaatunut Vietnamissa.

Seksuaalisten tabujen hälventäminen oli 60-luvun suuria teemoja kaikkialla. Aku-Kimmo Ripatti ruoti Pohjoisessa miestenlehtiä, kuten Kallea ja yleisjuorulehteä Hymyä. Toimittaja Hannu Taanila esitteli myönteisesti ruotsalaisen Vilgot Sjömanin häpeilemättömän seksuaalisen elokuvan Jag är nyfiken – gul vuodelta 1968.

Samoja seksuaalisuuden ja julkisuuden suhteita käsitteli runoilija Brita Polttila tekstissään "Suomi – viktoriaaninen ulkomuseo?". Marja Patinen ilmaisee naisen seksuaalisuutta pienessä proosapalassaan "Hallelujah to You".

Pohjoinen kirjallisena foorumina

Pohjoinen muotoutui Paasilinnan ja myöhemmin Aarni Monosen luotsaamana ärhäkäksi debattilehdeksi, joka käsitteli yliopisto- ja kulttuuripolitiikkaa, mutta kirjallisuutta varsin vähän lukuun ottamatta kirjallisuuskritiikkiä.

60-luvun jälkipuoliskon tunnetuimpia tapauksia oli Hannu Salaman jumalanpilkkaoikeudenkäynti Juhannustanssit-romaanin johdosta. Teos ilmestyi vuonna 1964. Pohjoinen seurasi oikeudenkäyntiä ilmestymistahtinsa suomissa rajoissa. Artikkelissaan "Sen miehen teoksesta jolla on kultainen korva" oululainen kirjailija Aimo Moilanen vertaili perustellusti tuomion langettaneita lauseita Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Laurin pilasaarnaan Hiidenkivellä, osoittaen Hiltusen saarnan kuuluvan samaan genreen.

Lehtori-kirjailija Teuvo Saavalaisen mielestä teos oli yhteiskuntakriittinen siinä mielessä, että se osoittaa "Julkisen sanan taustavoimat". Runoilija ja lehden Helsingin toimittaja Kalevi Seilonen seurasi oikeudenkäyntiä paikan päällä ja kirjoitti artikkelin "Salama kiikissä". Pentti Kiiskisen ja Robert Corfen tekemässä haastattelussa Salama sai omalta kannaltaan selittää jutun taustoja.

Kaltio julkaisi runsaasti harrastajakirjoittajien hengentuotteita. Pohjoinen antoi tilaa etupäässä tunnetuille tai nousussa olleille kirjailijoille.

Sosiaalidemokraattisen Pohjolan Työn silloinen päätoimittaja Arto Paasilinna kirjoitti ironisen fantasian itsenäisestä Pohjois-Suomesta "Pohjoinen tasavalta". Täydeksi satiiriksi meni nimimerkki V.A.K.:n muistelu Pohjois-Suomen Vapautusliikkeestä pakinassaan "Vapaustaistelun alkuvaiheet". Koskenniemeen ironisesti viittaavan pseudonyymin takana on todennäköisesti Juhana Lepoluoto, joka puhui samoihin aikoihin Pohjois-Suomen Sissiliikeestä Oulun ylioppilaslehdessä, ennen erottamistaan poliittisista syistä.

Pohjoisen sivuilla ehtivät runoilijoina esiintyä muun muassa  Claes Andersson etelästä, Timo K. Mukka Lapista, Pekka Kejonen idästä, ja seutua nimeämättä Pentti Saarikoski. Joitakin ulkolaisiakin julkaistiin, kuten saksalainen ekspressionisti Gottfried Benn, folk-rock-tähti Bob Dylan sekä Vietnamin johtaja Ho Tshi Minh. Proosaa julkaisi Erno Paasilinna, tosin vasta jätettyään päätoimittajuuden. Lisäksi Väinö Kirstinä, Anu Kaipainen, Lauri Kokkonen ja  Alpo Ruuth julkaisivat lehdessä. Myös Pentti Haanpään kirjallista jäämistöä ilmestyi.

Teksti: Kari Sallamaa.

Viitteet:

Kiiskinen, Pentti ja Robert Corfe: Hannu Salaman haastattelu. Pohjoinen 5–6/1966.
Lähteenkorva, Tauno (toim.): Pohjoinen – kustannustoimintaa 1964–2000, Oulu: Pohjoinen, 2000.
Mertanen, Inkeri: Vietnam – moratorium pikkukaupungissa. Pohjoinen 10/1969.
Moilanen, Aimo: Sen miehen teoksesta jolla on kultainen korva. Pohjoinen 1/1965.
Paasilinna, Arto: Pohjoinen tasavalta. Pohjoinen 2/1966.
Patinen, Marja: Hallelujah to You. Pohjoinen 6/1969.
Pfeiffer, Hans Peter: Pleiku. Pohjoinen 6/1965.
Pfeiffer, Hans Peter: Kolme päivää Huéssa. Pohjoinen 2/1966.
Pfeiffer, Hans Peter: Kidutus. Pohjoinen 1/1967.
Polttila, Brita: Suomi – viktoriaaninen ulkomuseo? Pohjoinen 4–5/1968.
Rinne, Reino: Tulen lausumaan haastattelijoille. Pohjoinen 7–8/1965.
Ripatti, Aku-Kimmo ja Alvar Saukko: Suomalainen siirtomaapolitiikka ja Siirtomaa-Suomen kansannousu. Pohjoinen 2/1965.
Saavalainen, Teuvo: Julkisen sanan taustavoimat. Pohjoinen 6/1965.
Seilonen, Kalevi: Salama kiikissä. Pohjoinen 2/1965.
V.A.K.: Vapaustaistelun alkuvaiheet. Pohjoinen 8–9/1970.

Tutustu myös näihin

• Punainen akvaario
• Erno Paasilinna oli kärjekäs kulttuurikriitikko