1960-luku on yleisesti nähty Kaltion sisäisten linjariitojen ajaksi. Tuolloisilla päätoimittajilla Erno Paasilinnalla, Jorma Etolla, J. Juhani Kortesalmella, Pentti Airaksella, Niilo Partasella ja Turo Mannisella oli eriävät käsitykset kulttuurista. Ne vaihtelivat vasemmistolaisuudesta ja modernismin ideologiasta kristillishenkiseen humanismiin ja militarismiin. Erno Paasilinna toimi Kaltion päätoimittajana vuosina 1963–1964, Jorma Etola vuosina 1964–1965, J. Juhani Kortesalmi vuonna 1965, Pentti Airas vuosina 1965–1966, Niilo Partanen vuonna 1967 ja Turo Manninen vuosina 1967–1972.

Vaikka päätoimittaja ei ole koskaan pystynyt kokonaan määrittelemään Kaltion sisältöjä ja linjaa, lähes poikkeuksetta päätoimittajan vaihtuessa myös lehden avustajakunta on vaihtunut.

Kaltio on ollut teemoiltaan, sisällöiltään ja lähestymistavoiltaan varsin monipuolinen. Taiteen lajeista kirjallisuus on alusta alkaen ollut hallitsevassa asemassa. Kirjallisuutta on käsitelty arvosteluissa, kirjailijahaastatteluissa, artikkeleissa ja historiikeissa, mutta myös julkaisemalla runoja ja novelleja.

Pohjoissuomalaisista ”etnoksista” saamelainen kulttuuri on ollut esillä lähinnä erityisissä teemanumeroissa – paitsi saamelaistutkija Veli-Pekka Lehtolan päätoimittajakaudella 1996–1998, jolloin saamelaisuutta käsiteltiin sekä runsaammin että kriittisemmin.

Populaarikulttuurille Kaltio alkoi avautua suhteellisen myöhään, oikeastaan vasta Pirkko Puoskarin päätoimittajankaudella vuosina 1986–1987, jolloin rock- ja pop-musiikki saivat palstatilaa. Varsinaisen läpimurtonsa populaarikulttuuri teki kuitenkin vasta Jussi Vilkunan aikana vuosina 1998–2006.

Muhammad-piirrosjupakka

Kansainvälisen huomion kohteeksi Kaltio päätyi ikään kuin vahingossa vuonna 2006, kun lehden nettisivuilla julkaistiin Ville Rannan sarjakuva, jossa kommentoitiin tanskalaisen Muhammad-pilapiirroksen jälkipuintia Suomessa. Rannan parodinen sarjakuva oli maailmanpoliittiset olosuhteet huomion ottaen rohkea. Kaltion päätukijat – vakuutusyhtiöt Sampo, Pohjola ja Lähi-Tapiola – reagoivat ilmoittamalla, että ne vetävät taloudellisen tukensa pois, mikäli sarjakuvaa ei poisteta lehden nettisivuilta.

Muodostui uusi, kotikutoinen pilapiirroskriisi, joka yllättäen nostettiin esiin myös kansainvälisessä mediassa. Päätoimittaja Vilkunaa vaadittiin välittömästi poistamaan sarjakuva lehden nettisivuilta, mutta sen sijaan Vilkuna pyysikin Rantaa kääntämään sarjakuvan myös englanniksi, kansainväliselle yleisölle luettavaksi. Sananvapaus joutui törmäyskurssille poliittisen varovaisuuden periaatteen ja rahan kanssa, ja Kaltion johtokunta erotti Vilkunan.

Oliko kyse loppujen lopuksi arvoista vai rahasta, jää arvoitukseksi. Kansainvälisessä keskustelussa Kaltion johtokunnan reaktiolle lähinnä naureskeltiin. Tapaus nähtiin esimerkkinä siitä, kuinka suomettumisen perinteestä ei olla vieläkään päästy. Vilkunan erottamisen jälkeen päätoimittajan tehtävää ovat hoitaneet Katariina Parhi, Antti Leikas, Sanna Karkulehto ja Johanna Ylipulli sekä Paavo J. Heinonen.

Pohjoinen eloonjäämisihme

Ikuinen ihmetyksen aihe on ollut, miten Kaltio on ylipäätään pysynyt pystyssä. Missään vaiheessa lehden talous ei ole ollut vakaalla pohjalla.

Epäilemättä suurin ansio Kaltion pelastamisesta kuuluu Atte Kalajoelle, joka hankki henkilökohtaisesti lisätilaajia. Ajoittain Kaltiota on pidetty hengissä suorastaan kerjäämällä. 1970-luvulla käynnistettiin Kaltion tukemiseksi ”Satasen kerho”, jossa kaupattiin Teuvo-Pentti Pakkalan kivipiirrosta Sunikarin kalamajoja vuodelta 1971.

Pohjoisen kulttuurilehden keskeisiä tehtäviä onkin ollut pysyä elossa, todisteeksi siitä, että pohjoissuomalaiselle kulttuurille on edelleen tilausta. Jorma Ettoa mukaillen: ”Kaltio on oululaiseen tervan ja typen sotkemaan seinään juuttuneen mikroelämän tapaan sitkeä. Raa`asti raaputtamallakaan se ei tunnu kuluvan pois. Oman askeettisen niukan dekoratiivisen kuvionsa subarktisessa maisemassa se pitää kuin pitääkin.”

Teksti: Juha Ridanpää.

Lähteet:

Ridanpää, Juha (2009). Geopolitics of Humour: The Muhammed Cartoon Crisis and the Kaltio Comic Strip Episode in Finland. Geopolitics 14: 4, 729–749.

Tutustu myös näihin

• Kaltio