Kalevan kulttuuriosasto – Punainen akvaario
Sanomalehtien laajat ja monipuoliset kulttuuriosastot olivat 1960-luvun ilmiö, jonka taustalla vaikutti kulttuuritoimituksien sukupolvenvaihdos. Kalevan uusi kulttuuriosasto leimautui vuosikymmenen lopulla uusien kirjoittajiensa myötä punaiseksi akvaarioksi.
Sanomalehti Kalevaan perustettiin vuonna 1968 Kaisu Mikkolan emännöimä vahva kulttuuriosasto, joka hankki itselleen suhteellisen itsenäisen lehti lehdessä -aseman. Uusi kulttuuriosasto haastoi perinteisen taidekeskisen kulttuurijournalismin ja ryhtyi venyttämään ja yhteiskunnallistamaan toimialaansa. Kaisu Mikkolan mukaan kulttuuriosasto
"pyrkii olemaan keskusteluosasto, keskustelufoorumi. Eivätkä keskustelun aiheena enää missään tapauksessa tarvitse olla pelkät esteettiset asiat – jopa politiikka on tullut mukaan kulttuuriosastoihin niin rajusti, että maakuntien poliittiset toimitukset ja kulttuuriosastot saattavat joutua kiivaaseenkin rajankäyntiin siitä, kuuluuko jokin määrätty juttu poliittisten toimittajien toimittamille sivuille vai kulttuuriosastoon."
Aaro Korkeakivi tekee kekkoset
Kalevan toimitusjohtajan Aaro Korkeakiven panos oululaisten radikaalien sietämiseen oli kekkosmaisen ovela ele, jolla poistettiin vastakohtaisuus Kalevan ja oululaisten radikaalien väliltä ja hyödynnettiin näiden ääni.
Korkeakiven johdolla Kaleva otti huostaansa velkaantuneen Pohjoinen-aikakauslehden vuonna 1968, ja seuraavana vuonna kulttuuriosastoon värvättiin uusi kolumnistijoukko. Jorma Etto, Aku-Kimmo Ripatti ja Hannu Taanila saivat pian ryhmänimityksen "punainen akvaario" – he paistattelivat kulttuuriosastossa vasemmistolaisine mielipiteineen kuin punaiset kultakalat ikään.
Akvaariolaisten kirjoitukset herättivät vuosien mittaan voimakkaita polemiikkeja niin lukijoiden taholta kuin Kalevan sisälläkin. Lopullinen kurinpalautus seurasi vasta vuonna 1976, kun Erkki Teikarin päätoimittajakaudella viimeisetkin vedet punaisesta akvaariosta kuivuivat tai kaadettiin pois.
Sanomalehti Liitossa käytiin läpi samankaltainen prosessi jo 1960-luvun alkupuolella, kun uuden avustajajoukon – johon kuuluivat muun muassa Lauri Kokkonen, Erkki Hyytinen, Anu Kaipainen ja Erno Paasilinna – kirjoitusten herättämä suuttumus johti nopeasti lehden sivujen "puhdistamiseen".
Aimo Moilanen: Torstai
Aimo Moilasen vuonna 1967 ilmestynyt Torstai on moderni yhden päivän romaani ja kriittinen keskiluokan kuvaus, joka sijoittuu Ouluun, kirjailijan koti- ja koulukaupunkiin. Torstai kuvaa myös aikaa Kalevan toimituksessa ennen kulttuuriosastoa.
Torstain päähenkilö Aulis Oikari on lehtimies-opettaja, työmiehen poika Oulun Raksilasta. Hän elää sosiaalista nousua ja tarttuu hanakasti tarjoutuviin keskiluokan etuisuuksiin. Toisaalta hän tiedostaa teennäisyyksiä ja epäkohtia ympäristössään ja kritisoi samaa keskiluokkaa, johon itsekin jo lukeutuu.
Aulis tuntee radikaalin epäviihtymystä, tympääntymistä ympäristön poroporvarillisuutta ja sovinnaisuutta kohtaan. Hän ajautuu ristiriitoihin lehtityössään ja opettajanhuoneessa, mutta sidonnaisuus työpaikkaan estää tyytymättömyyttä puhkeamasta teoiksi. Tuloksena on radikaalin itsetutkiskelua:
"Mikä on sanomalehden mitättömin kirjoitus? Uutisaineisto on järkevää, sitä täytyy olla, sehän on lehden pääsisältöä. Ilmoitukset ja sarjakuvat, koko lehden jälkiosa, siitä ei ole mitään sanomista. Pakinat ja erikoisartikkelitkin saavat lukijansa. Mutta kulttuuriosasto, itseään tärkeinä pitävien ihmisten höpötystä periferisistä asioista. Lukeeko niitä kukaan? Aivan yhtä hyvin voisi keskelle tekstiä kirjoittaa että haista paska eikä siitä kukaan soittaisi. Kirjoittaja on saavuttanut päämääränsä. Kielen tasolla hän onnistuu. Hyvistä kirjailijoista ei ole mitään sanomista ja huonoista ei viitsi kirjoittaa. Paras vain päättää heti ennen kuin on kirjoittanut ainuttakaan kritiikkiä kenet aikoo jatkuvasti haukkua ja ketä kehua. Ja sitten sen mukaan. Parempaa asiantuntemusta ei kaivata. Kirjallisuuden arvostelu on lyönyt itseään munille niin ettei pysty enää muuta kuin seisomaan käppyrässä ja ähisemään. Kulttuuriosaston radikaali uudistus olisi kulttuuritehtävä."
Lähteet
Hannula, Jouko 1981: Maakunnan ja aatteen asialla. Liitto 1906–1981. Oulu: Liitto Oy.
Hurri, Merja 1993: Kulttuuriosasto. Symboliset taistelut, sukupolvikonflikti ja sananvapaus viiden pääkaupunkilehden kulttuuritoimituksissa 1945–80. Acta Universitatis Tamperensis ser. A. Vol. 389. Tampere: Tampereen yliopisto.
Hursti, Leo 1967: Opettajan ympyrät. Parnasso 3/1968, 175–176.
Manninen, Turo 2005: Kasvun aika: Oulu 1945–1990. Teoksessa Oulun vuosisadat 1605–2005. Toimittanut Olavi K. Fält. Studia Historica Septentrionalia 46. Oulu: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys ja Oulun yliopiston historian laitos, 149–175.
Moilanen, Aimo 1967: Torstai. Helsinki: Weilin & Göös.
Suistola, Jouni 1999: Kaleva – sata vuotta kansan kaikuja. Kaleva Kustannus Oy: Oulu.