Matka sinne ja tänne
Eräkertomus on aina matkakertomus – saalistaminen on matkaamista paikasta toiseen riistan perässä. Syvällisemmässä merkityksessä se on poistumista sivilisaatiosta erämaan vapauteen.
Laajimpia matkakirjoja ovat Samuli Paulaharjun (1875–1944) vuonna 1939 ilmestyneen Sompion kaltaiset kansatieteelliset tutkimukset. Teoksen merkitys on nyttemmin korostunut, kun Lokan tekoallas on hukuttanut alleen erämaa-alueet ja asutukset.
Paulaharju ei kirjoita varsinaista fiktiota, hän on värikäs kuvailija, joka käyttää taitavasti murteellisuuksia. Paulaharju luo huumoria erä-äijien ja kalaukkojen tarinointiin, hän esittelee tarkasti vanhoja saaliseläimiä ja -kaloja, pyyntitapoja, apajia ja uskomuksia sekä suurimpia pyyntimiehiä.
Jääkärikenraali Kurt Martti Wallenius (1893–1984) tunnetaan pororosvojen ja kolttien tukistajana. A. E. Järvisen lailla Wallenius on pohjoisen eräkirjallisuuden suuri klassikko, mutta asenteissaan jyrkempi ja suoraviivaisempi.
Wallenius kertoo väkeviä tarinoita, joissa ihaillaan kovia miehiä ja sitkeitä naisia. Luonto on Walleniukselle pelottava ja miltei voittamaton.
Esikoisteos Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä vuodelta 1933 kuvaa kostoretkiä kolttasaamelaisten ja pororosvojen kimppuun, mutta ne näyttäisivät olevan naamioituja sotilaallisia tiedusteluoperaatioita Neuvostoliittoon. Myös Wallenius ja hänen ystävänsä Mosku Hihnavaara kalastelevat, metsästelevät ja tekevät havaintoja vihollisen alueesta.
Teksti: Markku Varis.