Skiftesvikin antologiat
Tämän sivun sisältö:
- Paikkamerkki
Jo viheltää takilassa vuodelta 1993
Joni Skiftesvikin toimittama meriaiheisten kirjoitusten kokoelma Jo viheltää takilassa vuodelta 1993 on kunnianosoitus suomalaisille merenkulkijoille, merenkululle ja sen perinteille sekä osaaville tarinankertojille. Kokoelma on vahva osoitus merellisiä aihepiirejä käsittelevän kirjallisuutemme laadukkuudesta.
Kokoelmassa ei ole pelkästään fiktiivisiä tekstejä, vaan mukana on päiväkirjaotteita, matkakertomuksia, merimiehen kirje ja meriselityksiä, joka kuvaavat tapahtumia ja ihmiskohtaloita maailman merillä. Skiftesvik on ryhmitellyt tekstit siten, että ne kertovat purjelaivojen aikakaudesta, tuntemattomista ja pelottavista vesistä, sota-ajasta ja meren vihasta. Teos päättyy kuvauksiin merten kulkijoiden ikuisesta kaipuusta kotisatamaan.
Idea merellisten tekstien antologiasta kypsyi Skiftesvikin mielessä hänen työskennellessä 1991–1992 Etelä-Englannissa Copnorin valkoinen laiva -kirjaansa kirjoittaen.
Kevättalvella 1992 Cornwallin rannikolle suuntautuneella matkallaan hän tapasi paikallisen purjehtijan, joka oli hyvin innostunut suomalaisesta merenkulusta ja sen perinteistä.
"Eric palautti mieleeni ajatuksen kotimaisen merikirjallisuuden antologiasta, josta olin itse asiassa jo alustavasti sopinut kustantajani Ville Vikstenin kanssa muutama vuosi aiemmin. Se oli jotenkin vain jäänyt taka-alalle", Skiftesvik muistelee kirjansa esipuheessa.
Skiftesvik on sisällyttänyt antologiaan vain yhden oman tekstinsä, novellinsa Matkalla Maluriin vuodelta 1991. Muita antologian tekstejä ovat: Paavo Korpelan Parkkilaiva Concordia, H. J. Nortamon Länsirannikolla purjehtimassa, Martti Juutilaisen Lähellä tuhoa, Emil Eleniuksen Sankari, Osmo I. Lehmuskallion Vehnäpurjehduksella, F. I. Rinteen Kirje Suomeen, K. M. Walleniuksen Karamerellä, Joppe Karhusen Saattuetaisteluissa yli Atlantin, Helge Heikkisen Kap Finisterrestä länteen, Nils Blumenthalin Internoituna, Frans Nylundin Your destination, please? Håkan Mörnen Jossain Shetlandin ja Orkney-saarten välillä, Onni Heinon Meriselitys / Meri-Tuuli, Eino Koivistoisen Castor ja Pollux, Seppo Murajan Psycopaatilla Atlantin yli, Lauri Nikulan Meriselitys / Irja, Timo Pusan Fransmanni siellä liputtaa rintsikoilla, Pekka Kinnarin Vaskiluodon tyttö ja Oiva Pohjanpirkan Moskiitto. Kirjan lopussa oleva lähdeluettelo toimii "merikarttana" alkuperäisteoksiin.
Osa yli kolmesataasivuisen kirjan kuvituksesta on dokumentaarisia kuvia, jotka liittyvät tarinoihin. Kuvat ovat peräisin paitsi kustantajan arkistosta, Suomen Merimuseosta ja Museovirastosta, myös yksityiskokoelmista, muun muassa Skiftesvikin isäpuolelta Bror Erikssonilta ja tädiltä Elsa Malmbergilta.
Edessä tyrskyjä! vuodelta 2004
Edessä tyrskyjä! sai alkunsa edelliseen antologiaan ihastuneiden lukijoiden toiveista. Joni Skiftesvikin kokoaman "merellisen lukumatkan kakkosreimarin" kertomuksissa taistellaan yksin meren armoilla, upotetaan sukellusvene tykkiveneellä, ihmetellään friivahdissa valaan suihkuja, etsitään pelastavaa väylää ahtojäissä sekä kohdataan vastustamattoman hämäriä houkutuksia ja sataman sulottaria. Mukana on jälleen sekä tosikertomuksia että fiktioita kotirantojen pyykkivesiltä valtamerten ulapoille. Valtaosa kertomuksista on peräisin 1900-luvulta.
"Valitettavasti naisten kirjoittamia merellisiä kertomuksia en löytänyt. Myöskään Estonian onnettomuuteen liittyviä mieleisiäni tekstejä ei osunut eteeni", Skiftesvik pahoittelee Oulu-lehden haastattelussaan 28.10.2004.
Tosin Tuulikki Soinin runo Voiko merta rakastaa on mukana kokoelmassa.
Yksi tummimmista antologian teksteistä on vuoteen 1928 sijoittuva kertomus, jossa suomalainen merimies kuolee purjelaivamatkalla sairastuessaan beriberi-tautiin. Armoton meri näyttäytyy myös autenttisessa kuvauksessa himankalaisen isän viimeisestä matkasta omalla kaljaasillaan. Kirjan nimi, merellä kajahtava varoitushuuto, on peräisin Pentti Luukkosen meripäiväkirja-otteesta.
"Kokoaminen oli sellaista salapoliisin työtä, ja hyvän tekstin löytäminen oli aina elämys", Skiftesvik jatkaa. "Yllätys oli, kuinka laadukkaita mereen liittyviä tekstejä Suomessa on. Purjelaiva-aikakaudelta löytyy runsaasti kertomuksia, kun taas sota-ajan merellisiä tekstejä on vähän."
Omista teksteistään Skiftesvik on ottanut mukaan Anna minun löytää väylä teoksesta Isäni, sankari, Luotsaus teoksesta Luotsin tarina, Majakkamiehet teoksesta Gagarin kinoksessa, Pirtuvesillä teoksesta Pirtukuningas, Metku teoksesta Tuulen poika ja Kukkia laivoihin teoksesta Kotikoivuinen mies.
Muita kokoelman tekstejä ovat Tuulikki Soinin Voiko merta rakastaa, Martti Raiveen Merituuli tappaa bakteerit, Olavi Kivikosken Vanhan äitini vuoksi…, Helge Heikkisen Purjelaiva on vain episodi, Eino Pukkilan Tykkiveneellä päin sukellusvenettä Pentti Luukkosen Tyrskyjä edessä, Onni Norion Merimiesjuttuja, Juha Lehtosen Hai, Eino Koivistoisen Hiililasti Chileen, Håkan Mörnen Albatrossi, Kai Snellmanin Kanafregatti, Siivo Peltosen Uhrikirkko sai lahjansa, Jorma Marttalan Taudin kourissa merellä, Ahti Pöyhtärin Isän viimeinen merimatka, Eevert Piispan Kohtalokas Viron-matka, Reino Lehväslaihon Päällimmäiseksi puhdasta kahvia, Vilho Sorvarin Vesiherra, Teuvo Saavalaisen Meeri ja Timo Pusan Patjalla.
Noin kolmesataasivuisen teoksen kuvituksena on autenttista, mustavalkoista kuvamateriaalia muun muassa Sotamuseosta, Helsingin kaupunginmuseosta, Suomen Laivahistorialliselta yhdistykseltä ja yksityishenkilöiden arkistoista. Teoksen lopussa on lähdeluettelo, jonka avulla voi etsiä luettaviksi alkuperäisteokset.