Sarjakuvat
Tämän sivun sisältö:
- Paikkamerkki
Sarjakuvat Palsasta Rantaan
Sanna Karkulehto toteaa Pohjois-Suomen kirjallisuushistoriassa vuodelta 2010, että pohjoissuomalainen sarjakuva on saanut valtakunnallista näkyvyyttä nykyisin kansainvälisesti julkaisevan sarjakuvataiteilija Ville Rannan (s. 1978) myötä.
Pohjoissuomalaisen sarjakuvan juuret juontavat Karkulehdon mukaan 1970-luvulle ja kuvataiteilija Kalervo Palsaan (1947–1987). Palsa laati Markiisi de Palsa -nimellä sarjakuva-albumin Eläkeläinen muistelee: Harmaa komedia. Albumi valmistui vuonna 1971, mutta julkaistiin postuumisti vasta vuonna 1990.
Kemin Sarjakuvaseura julkaisi niin ikään postuumisti vuonna 1988 Palsan kokoelman Kuolema ja intohimo. Minun Getsemane -albumi ilmestyi Palsan omakustanteena vuonna 1974.
Kittiläläinen Kalervo Palsa menestyi nuorison taidetapahtuman sarjakuvakilpailussa jo vuonna 1970. Palsa oli Harto Hännisen ja Petri Kemppisen Lähtöruutu sarjakuvaan -teoksen mukaan elinaikanaan suomalaisen taiteen ”suuri tuntematon”. Hänen monisatasivuinen sarjakuvatuotantonsa kuvaa ihmisten kaksinaismoralismia – vallankäyttöä, seksuaalisuutta, perversioita ja mustaa huumoria.
Oululainen Ville Ranta palkittiin Suomen Sarjakuvaseuran Puupäähatulla vuonna 2009 ja hän on noussut suomalaisen sarjakuvan keskeisimpien taitelijoiden keskuuteen. Rannan sarjakuvat liikkuvat usein syvällisellä henkilökohtaisella tasolla.
Rannan teoksista mainittakoon esikoisteos Sade vuodelta 2003, herkkä päiväkirjaromaani ja isyyden tutkiskelu Isi on nyt vähän väsynyt vuodelta 2005, fiktiivinen Elias Lönnrotin elämäkerta Kajaani vuodelta 2008 sekä juutalais-kristillismytologinen Paratiisisarja vuodelta 2010.
Teksti: Jyrki Korpua.
Keskeiset tekijät ja sarjakuvayhteisöt
Keskeisiä tekijöitä
Nivalalaissyntyinen, sittemmin tamperelaistunut Pauli Kallio (s. 1960) mainitaan käsikirjoittamassaan Laikku 04: Lapsuus vaikea, keski-ikä mahdoton -teoksessa vuodelta 2004 Suomen ainoaksi päätoimiseksi sarjakuvakäsikirjoittajaksi. Hänen käsikirjoituksistaan tutuimpia lienevät sarjat Kramppeja ja nyrjähdyksiä, Onnen lahjat ja FC Palloseura. Kallio on toiminut myös sarjakuvakustantajana perustamassaan Suuri kurpitsa -kustantamossa. Puupäähatulla palkittu Kallio on nimitetty myös sarjakuvaneuvokseksi vuonna 1991.
Oulussa syntyneen Pentti Otsamon (s. 1967) sarjakuvat ovat saaneet huomiota myös kansainvälisesti ja hänen töitään on käännetty ainakin englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja ruotsiksi. Sarjakuvista tunnetuin lienee Pauli Kallion käsikirjoittama FC Palloseura, jonka ensimmäinen albumi ilmestyi vuonna 1998. Otsamo piirsi sarjan kolme ensimmäistä teosta. Otsamon Kahvitauko oli Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaana vuonna 2012.
Muhoslainen Esa "Holle" Holopainen (s. 1958) tunnetaan pelkistetystä ja absurdilla huumorilla värittyneestä Tyrnävän verikoirat -sarjastaan, joka on ilmestynyt Oulun ylioppilaslehti Ylkkärissä vuodesta 1990. Holopainen tunnetaan myös verkkosarjakuvastaan Naapurit, joka on ilmestynyt Kalevan verkkolehdessä sekä painettuna paikallislehti Tervareitissä.
Mika Svenskin (1961–2009) tavoin paremmin pilapiirtäjänä tunnettu Jari Elsilä on käyttänyt taiteilijanimiä Jari, Otto ja Rimpiläinen of Finland. Elsilän sarjakuvatuotanto ajoittuu Oulun Sarjakuvaseuran jo edesmenneeseen Kupla-lehteen. Elsilän pilapiirroksia on ilmestynyt Kalevan lisäksi Kansan Tahdossa ja Ilta-Sanomissa.
Ilpo Koskelan (s. 1958) seikkailusarjakuvissa Irlantilainen vuodelta 1991, Aleks Revel vuodelta 1997 ja Paholaisen kuiskaus vuodelta 2009 on pääosassa Aleks Revel, joka edustaa suomalaisittain poikkeuksellista Hugo Prattin Corto Maltesen tyylistä sankari- ja antisankarihahmon yhdistelmää.
Muusikot sarjakuvataiteilijoina
Kemissä syntynyt ja Rovaniemellä pitkään vaikuttanut muusikko ja kirjailija Tommi Liimatta (s. 1976) tunnetaan ennen kaikkea Absoluuttinen nollapiste -yhtyeen keulakuvana. Absurdi huumori on kantava teema niin undergroundhenkisessä Rengin tarpeissa vuodelta 2000, "siveyspoliisiromaanissa" Masturbaatio Ranualla vuodelta 2003 kuin teoksessa Ei vaikuta keikkaan vuodelta 2005, joka kuvaa muusikon kiertue-elämää surrealistisesti.
Muusikko-sarjakuvataiteilijoita edustavat myös Jyrki Mäki (s. 1962) ja Torniosta lähtenyt, sittemmin oululaistunut Veli-Matti "Läjä" Äijälä (s. 1958). Punkyhtye Terveiden käsien laulajan ja sanoittajan Äijälän sarjakuvissa aiheina ovat väkivalta ja seksi. Äijälän töitä on ilmestynyt myös Tähtivaeltaja-, Kannus-, Sarjari- ja X-lehdissä.
Radiopuhelimet-yhtyeen laulaja-sanoittaja Jyrki Mäen sarjakuvia on julkaistu myös Kalevan ja Kaltion sivuilla. Mäen ensimmäinen sarjakuva-albumi Hermolomamatka ilmestyi syksyllä 2011.
Julle ja Jasso
Esimerkki harvinaisemmasta lappilaisesta sarjakuvasankarista on sotkamolaissyntyisen ja Kolarissa varttuneen Alpo Harjun (s. 1964) Julli, joka on seikkaillut sekä Kuukkeli-lehden sivuilla että omissa albumeissaan. Yli 20 vuoden ajan ilmestynyttä kielellä ja kulttuuri-identiteeteillä leikittelevää strippisarjaa on koottu kokoelmiin Jullin Viien Vuen Jupinat vuodelta 1994, Jullin Kampäkki vuodelta 1998, Jullin – Nuuskakairan kikolo vuodelta 2003, Jullin Luikhaus vuodelta 2007 sekä Julli – juhlakalu vuodelta 2010.
Juvalla syntynyt graafikko, kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Juha "Jii" Roikonen (s. 1970) muutti Ouluun 2003 ja on sittemmin vaikuttanut aktiivisesti Pohjois-Suomessa. Roikonen palkittiin Suomen Sarjakuvaseuran Puupäähatulla vuonna 2005. Roikosen Jasso-kissa on seikkaillut Helsingin Sanomien arkistrippinä vuosina 1993–95 ja myöhemmin omissa lehdissään ja albumeissaan sekä tv-animaationa vuonna 1997.
Raaheläissyntyinen taiteilija Lauri Ahtinen (s. 1983) sai huomiota lakonisen satiirisella esikoisteoksellaan Melankolian kaksi huonetta ja keittiö, joka ilmestyi vuonna 2009. Ihmisyyden traumaattisuutta pohdiskelevat myös sarjakuvat Viidentoista minuutin yksinäisyys vuodelta 2010 ja Karjala 90210 vuodelta 2012.
Aapo Kukon (s. 1991) kolmiosainen sotasarjakuva U-255 – Sukellus pohjoisessa edustaa historiallista sarjakuvaa. Sarja ilmestyi vuosina 2008–2011. Kukon tyyli on pikkutarkkaa ja realistista. Raadollista naturalismia edustaa myös Kukon Kemin sarjakuvakilpailussa 2010 palkittu novellityö Pugilisti, joka on julkaistu antologiassa Leviathan ja muita sarjakuvia Kemin pohjoismaisesta sarjakuvakilpailusta 2010.
Teksti: Jyrki Korpua.
Tutustu myös näihin
Oulun Sarjakuvaseura
Oulun Sarjakuvaseura perustettiin vuonna 1980. Seuran tavoitteena oli kerätä ja arkistoida sarjakuvia ja lehtiartikkeleita suomalaisesta sarjakuvasta sekä koota yhteen sarjakuvaharrastajia, tutkijoita ja tekijöitä. Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Pentti Nuortimo.
Seura julkaisi Kupla-lehteä, joka ilmestyi vuosina 1981–1983 kahdentoista numeron verran päätoimittajanaan aluksi Ilpo Koskela lehden numeroissa 1–4, sitten Arto Hukkanen numeroissa 5–10 sekä lopuksi Koskela ja Hukkanen yhdessä numeroissa 11–12.
Sarjakuvaseuran comeback
Oulun Sarjakuvaseuran uuden aktivoitumisen taustalla oli vuonna 2006 järjestetty sarjakuvatapaaminen, jonka kutsui koolle Mari Ahokoivu. Ahokoivu toimi myös Sarjakuvaseuran puheenjohtajana vuonna 2007.
Oulun Sarjakuvaseuran puheenjohtajana on vuodesta 2008 saakka toiminut graafikko ja sarjakuvantekijä Harri Filppa (s. 1980), joka toimii myös seuran uuden, vuodesta 2011 ilmestyneen Ruutukaava-lehden päätoimittajana.
Vuonna 2011 Ilpo Koskelalla ja Esa Holopaisella oli kunnia tulla palkituiksi Skrew you -tunnuspalkinnolla ensimmäisinä Oulun Sarjakuvaseuran yli 30-vuotisen historian aikana.
Ruuvari
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan Sarjakuvaseura Ruuvari vaikutti – ja sen samanniminen lehti ilmestyi – vuosina 1988–1995. Vuonna 1987 ylioppilaskunnan kulttuurisihteeriksi palkattu Olli Kangas kutsui koolle sarjakuvasta kiinnostuneita ihmisiä ja pyysi Ilpo Koskelan organisoimaan toimintaa.
Lehden peruspiirtäjiä olivat Koskelan lisäksi muun muassa Mika Svensk, Reijo "Musti" Mustonen ja Jaana Suorsa. Lehden julkaisupolitiikka oli suvaitsevainen ja materiaali siten laadultaan ja tyyliltään monipuolista. Lehti sisälsi tuoreiden töiden lisäksi Oulun ylioppilaslehden arkistoista kaivettua Vesa Juolan 1970-luvulla tekemää Lennart Lötvöstä.
Teksti: Jyrki Korpua.
Tutustu myös näihin
Kemin sarjakuvapäivät
Kemi sai kyseenalaista julkisuutta vuosien 1974–1975 vaihteessa päätettyään, ettei kaupungin kasvatusneuvolaan tilata enää Aku Ankkaa. Heikki Porkola toteaa artikkelissaanArktista irrottelua – eli sarjakuvatoimintaa Kemissä 1981–96 Kemin päätöksen olleen poliittinen, ei moralistinen, toisin kuin myöhemmässä vuonna 1978 julkilausutussa Espoon nuorisolautakunnan näkemyksessä "housuttomasta, sukupuolikuria loukkaavasta Aku Ankasta", joka Porkolan mukaan meni sekin vahingossa Kemin piikkiin.
Kohun jälkeen Kemin kulttuurisihteeri Porkola järjesti vuonna 1981 kaupungin maineen puhdistamiseksi ensimmäisen sarjakuvatapahtuman, ja näin Kemin kansainväliset sarjakuvapäivät saivat alkunsa.
Sarjakuvapäivillä on ollut merkittävä rooli sarjakuvan tutuksi tekemisessä. Sarjakuvapäivillä järjestettävässä, nykyään pohjoismaisessa sarjakuvakilpailussa monet uudet tekijät ovat nousseet esiin. Myös sarjakuvapäivillä jaettavat Lempi-palkinnot ovat suomalaisen sarjakuvan arvostetuimpia palkintoja.
Teksti: Jyrki Korpua.
Limingan taidekoulun sarjakuvalinja
Limingan taidekoulun sarjakuvalinja sai alkunsa vuonna 1999. Kaksivuotinen sarjakuvalinja valmentaa sarjakuvantekijäksi. Vakituisina opettajina toimivat vuonna 2011 Keijo Ahlqvist ja Mikko Jylhä.
Taidekoulun sarjakuvalinjan kasvatteja ovat muun muassa Mari Ahokoivu (s. 1984), Olli Hietala (s. 1985) sekä Kati Vuopala (s. 1987).
Suomen Sarjakuvaseuran Sarjainfo-lehden päätoimittaja Mari Ahokoivu julkaisi Sarjakuvantekijän oppaan vuonna 2007, kehutun psykologisen kasvutarinan Löydä minut tästä kaupungista vuonna 2009 ja teoksen Ennustus vuonna 2010.
Henkilökohtainen näkökulma on läheinen myös Olli "Hillo" Hietalan teoksissa. Omaelämäkerrallisella Hilloa Hilloa! -blogilla sarjakuvapiireissä tunnetuksi tulleen Hietalan teos Lihan himo vuodelta 2010 on kriittinen tutkailu länsimaisesta ruokakulttuurista.
Sarjakuvablogin mahdollisuuksiin on pureutunut myös kemiläinen Kati Vuopala, joka on oman Katin kontit -bloginsa lisäksi pohtinut sarjakuvablogin ilmaisun kehittämistä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelman opinnäytetyössään.
Sarjakuvablogit ovatkin 2000-luvulla muodostuneet merkittäväksi osaksi sarjakuvan julkaisukenttää jo aiemmin suosittujen omakustannejulkaisujen rinnalle.
Teksti: Jyrki Korpua.