V. A. Koskenniemi kävi Oulussa melko harvoin ylioppilasvuosiensa jälkeen. Maaliskuussa 1939 hän saapui Oulun Hiihdon 50-vuotisjuhlien kunniavieraaksi ja tapasi nuoruutensa hiihtoidolit Juho Aitamurron ja Juho Ritolan. Koskenniemi lausui otteita Hannu-runoelmasta iltajuhlassa, jossa vallitsi "reipas talviurheilumieliala ja maakuntatunnelma". "Professori Koskenniemen välitön, leppoisa ja lämmin esitys kohotti mielialoja ja kuljetti jokaisen ajatukset koulupojan näkemyksiin 40 vuotta sitten", raportoi toimittaja Atte Kalajoki Kaiussa 14. maaliskuuta 1939.

Runoilijaprofessori asui vierailullaan Seurahuoneessa, jonka juhlasalin aulassa oli esillä suunnitteilla olleen Merikosken voimalaitoksen pienoismalli. Hän toivoi vapaana kuohuvan kosken säästämistä edes osittain:

"– Sillä, huomautti hän hetken mietittyään, jos mikään on omiaan antamaan Oululle luonnetta, on sitä koski ja sillat. Täytyisi löytää jokin harmonia voiman ja kauneuden vaatimusten välillä, eikä siinä mielestäni tarvitsisi kauneusnäkökohdan ehdottomasti kärsiä."
– Kaiku 15.3.1939.

Huhtikuussa 1953 Koskenniemi matkusti Ouluun Merikoskikerhon I taidepäivien päävieraaksi. Hän kommentoi muuttunutta kaupunkimaisemaa:

"Kun tulin tänne, oli minun myönnettävä, että Oulun kaupunkikuva oli suuresti muuttunut, ja se, mitä ehkä kaikkein enimmin kaipasin, oli Merikosken pauhina. Merikoskihan on säestänyt oululaisia vuosisatojen aikana ja on todellakin jotain hyvin surullista, että se nyt on vaiennut. Ehkei kokonaan, mutta ainakaan minun korvani eivät ole sen pauhinaa nyt enää kuulleet.
– Kaleva 14.4.1953.

Koskenniemi kävi entisessä opinahjossaan Oulun lyseossa keväällä 1953, ilmeisesti ainoan kerran ylioppilaaksi tulon jälkeen. Tiettävästi hän myös osallistui ylioppilasluokkansa 50-vuotistapaamiseen.

Runoilijaprofessori tuli synnyinkaupunkiinsa viimeisen kerran vuonna 1961. Silloin paljastettiin lapsuudenkodin seinään kiinnitetty muistolaatta. Isonkadun ja Kauppurienkadun kulmassa sijainneessa puutalossa toimi tuolloin Nikan kirjakauppa, ja rakennuksen kohtalo – purkaminen seuraavana vuonna – oli jo tiedossa. Atte Kalajoki piti marmorilaatan paljastuspuheen. Muistomerkki katosi talon purkutöiden yhteydessä ja löytyi myöhemmin Tuirasta. Joku oli myynyt sen kiinnostuneelle ohikulkijalle. Tänä päivänä muistolaatta on piilossa talon sisäpihalle johtavan rautaportin takana, mistä sitä on lähes mahdoton huomata.

Terho Sakin veistos Merikosken muusat paljastettiin Ainolan puistossa V. A. Koskenniemen syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi kesällä 1985. Nolo painovirhe patsaan jalustaan kaiverretussa syntymävuodessa korjattiin myöhemmin – oikea vuosi oli 1885, ei 1865. Graniittipatsaan pronssinen kopio sijaitsee Turussa Koskenniemenkadulla lähellä yliopistoa.

Lähteet:

Atte Kalajoen suulliset ja kirjalliset tiedonannot Anne Alartolle 30.5.2003.