Vaikka Tukholmasta ei löytynyt helpotusta Bergin silmäsairauteen, ei matka jäänyt vaille ansioita. Juuri Tukholmassa Bergh tutustui Carl Axel Gottlundiin, joka oli parhaillaan valmistelemassa Otava-albuminsa toista osaa julkaisukuntoon. Palattuaan Suomeen Bergh lähetti Gottlundille viisi runoa Otavassa julkaistaviksi. Hän oli valinnut albumiin runot Sirkka, Soijin, Ystävälleni, Runo ja Oma maa. Runot on merkitty Kallion kirjoittamiksi.

Otava-albumi oli ensimmäinen suomenkielinen kaunokirjallisuutta ja tieteellisiä kirjoituksia sisältävä antologia. Aatteellisesti se sijoittui vahvasti suomen kielen ja suomalaisuuden puolelle. Kiinnostus Suomen kieltä kohtaan olikin 1830-luvulla vahvempaa kuin koskaan aikaisemmin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura perustettiin Helsingissä vuonna 1831. Myös Oulussa oli oma, Oulun Wiikko-Sanomien ympärille ryhmittynyt suomalaisuuden harrastajien piiri, johon Berghkin kuului. Piirissä laulettiin muun muassa Berghin koulutoverin Klaus Juhana Kemellin oivallisia Bellman-suomennoksia.

"Alku-puheessaan" Gottlund osoittaa ymmärtävänsä Berghin runojen korkean laadun:

"Vähä ennen kirjan lopettua on Suomesta laitettu, Otavaan pantaviksi, muutamia somasti tehtyjä lauluja, jota kiitoksella mainitaan, ja toivotaan tämän Suomalaisen Kallion vielä vastakin päin toimittavan tähän käsitekojansa; muillen kehoitukseksi ja yllytykseksi."

Berghin runojen lisäksi Otava sisältää kieli- ja kansatieteellisiä artikkeleita, vatjalaisten, virolaisten ja saamelaisten runojen käännöksiä, antiikin lyriikkaa ja Gottlundia itseään. Berghin runoilla on kuitenkin määräänsä nähden varsin paljon painoarvoa. Julius Krohn arvioi Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet -teoksessaan vuonna 1897 Berghin runoilla olevan taiteellista arvoa "yksin enemmän kuin koko muulla Otavalla."

Berghin kirjeet

Jos kohta Gottlundin kirjalliset taidot eivät kestäneetkään ajan hammasta tai muiden kritiikkiä, on hänellä Berghiin kohdistuvassa tutkimuksessa oma sijansa. Kiitos hänen tunnollisuutensa, Helsingin yliopiston kirjastossa on yhä tallella kaksi Berghin Gottlundille kirjoittamaa kirjettä. Ensimmäinen kirjeistä on kirjoitettu heinäkuussa 1832. Siitä käy ilmi, että Gottlund ja Bergh tapasivat Tukholmassa, mutta Bergh ei vielä tällöin tuonut esille kirjallisia harrastuksiaan. Kirjeen kirjoittamisajankohtana Bergh oli jo lähettänyt runonsa Gottlundille, joka ei ensin lainkaan osannut yhdistää Berghiä runojen Kallio-nimimerkkiin.

Gottlund innostui Berghin runoista jopa siinä määrin, että intoutui korjailemaan ja muuttelemaan niitä. Muutokset eivät olleet Berghin mieleen, tämä käy selvästi ilmi hänen toisesta, vuonna 1835 kirjoittamastaan kirjeestä: "Sinä olet jopa vastoin minun nimenomaista toivomustani katsonut asiaksesi muuttaa / korjata pikku kappaleita, jotka jätin Otavassa julkaistaviksi, ja turmelit siten koko Soijin-laulun idean." Berghin omat versiot runoista Oma maa, Sirkka ja Soijin julkaistiin Oulun Wiikko-Sanomissa vuosina 1834 ja 1840. Vastaväitteet Gottlundille kertovat vahvasta kutsumuksesta, rohkeudestakin.