Sara Wacklin ylös köyhyydestä

Sara Elisabeth Wacklin syntyi Oulussa 26. toukokuuta 1790 kaupunginviskaali Zacharias Wacklinin (1754–1793) ja kauppiaantytär Catharina Uhlanderin (1759–1847) perheen kuopukseksi. Zacharias Wacklin kuului vauraaseen kauppias- ja laivanvarustajasukuun, jonka menestys oli kuitenkin vuosisadan lopulla jo hiipunut.

Kertomuksessaan Iisalmelainen maalaispoika Wacklin kertoo sukunsa kantaisän, 1700-luvun alussa Oulun postimestarina toimineen Mikael Wacklinin tarinan. Suvun muita tunnettuja jäseniä olivat muun muassa oululainen liikemies ja laivanvarustaja Zacharias Wacklin (1772–1823) ja Suomen ensimmäinen ammattimainen muotokuvamaalari Isaac Wacklin (1721–1758). Myös Sara Wacklin oli taitava piirtäjä. Oheisen piirroksen hän piirsi ystävänsä muistikirjaan 1831:

Kuva: Sara Wacklinin kuvitus teoksesta Sata muistelmaa Pohjanmaalta.
Kuva teoksesta Sata muistelmaa Pohjanmaalta. Oulun historiaseura 2005.

Viskaali Wacklin kuoli marraskuussa 1793, ja perheen äiti ja kolme lasta joutuivat tulemaan toimeen avustusten varassa. Vaatimattomat olosuhteet eivät kuitenkaan lannistaneet oma-aloitteista ja kunnianhimoista Saraa. Hän halusi "ponnistaa ylös köyhyydestä, halvasta asemasta ja saada maailmassa jotain aikaan".

Ensimmäisen askeleen kohti parempaa elämää tarjosi oululainen lastenkoulu, jonne Sara pääsi apuopettajaksi. Työstä saatu palkka oli tarpeen, sillä itsensä lisäksi 16-vuotias Sara elätti myös äitinsä. Kaksi vanhempaa veljeä olivat jo maailmalla, Samuel Gabriel (1785–1808) proviisorina Tukholmassa ja Carl Fredrik (s.1788) sotilasuralla.

Omalle uralle

Taloudellisen toimeentulon turvaaminen ja oman koulupohjan täydentäminen olivat ne tavoitteet, joihin Sara Wacklin pyrki lähes koko elämänsä ajan. Avioliitto ei hänen kohdallaan ollut kovinkaan todennäköinen ratkaisu – varaton, huomattavan pitkäkasvuinen ja jolseannäköinen Sara tiedosti ilmeisesti jo varhain, ettei hänellä ollut kummoisia mahdollisuuksia – eikä liiemmin halujakaan – kilvoitella avioliittomarkkinoilla.

Etäisen sukulaisen, apteekkari Johan Julinin tarjoaman taloudellisen avun turvin Saralle tarjoutui tilaisuus ranskan kielen ja musiikin opintoihin Turussa 1813–1815. Fredrika Runeberg on kuvannut kertomuksessaan Tre som flyttade till Sverige Julineilla järjestettyjä kahvikutsuja, joihin osallistui myös nuori Sara, erikoinen tyttö, joka herätti huomiota lähipiirinsä ulkopuolellakin:

"Talossa, johon seurue kokoontui, oli sähkökone. Sen vieressä seisoi tyttö, pikemmin ruma kuin kaunis, mutta vilkas ja hyvin kiinnostunut kokeiluista.
   Oli hauskaa kuulla hänen puhuvan, eikä hän ollutkaan niukkasanainen.
   Myöhemmin näin hänet joskus. Kunnia ja maine olivat muka mittaamattoman arvokkaita hänen silmissään ja runsas palkinto jokaisesta ponnistuksesta, millä niitä voi hankkia. Hänelle naurettiin, sillä hänellä oli tapana kirjoittaa. Niin arvattiin, vaikka harvat olivat nähneet mitään hänen kädestään lähtenyttä."

Kirjoittaessaan Muistelmansa Sara toteutti tavoitteen, jota hän oli kypsytellyt jo vuosikymmenten ajan. Johan Julinin isästä, Oulussa vaikuttaneesta apteekkari Julinista hän kertoo tarinoissa Julinin luonnontieteelliset kokoelmat ja Julin ja Lapin noita.

Turun vuosien jälkeen Sara Wacklin työskenteli kotiopettajattarena eri puolilla Etelä-Suomea. Erityisen merkitykselliseksi muodostui Hämeen läänin kuvernöörin Gustaf Hjärnen perheessä vietetty aika. Sara ystävystyi kuvernöörin vaimon kirjailija Sofia Gustava Hjärnen kanssa ja tutustui hänen kirjallisessa salongissaan ajan johtaviin kulttuurihenkilöihin. On ilmeistä, että tuolloin solmitut suhteet edistivät sittemmin Wacklinin koulujen menestystä.

Kuva: Sofia Hjärnen Tawastehus Slott -teoksen kansi.
Sofia Hjärnen runokertomus Tawastehus Slott vuodelta 1831 kertoo keskiaikaiseen Hämeen linnaan sijoittuvan rakkaustarinan.

Lähteet:

Forssel, Pia: Kirjoittavat naiset. – Teoksessa Suomen kirjallisuushistoria 1. Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin. Toimittanut Yrjö Varpio ja Liisi Huhtala. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, s. 284 –297.

Halila, Aimo: Sara Wacklin ja hänen pohjalaismuistelmansa. – Teoksessa Sara Wacklin: Sata muistelmaa Pohjanmaalta. Suom. Katri-Ingman-Palola. Acta societatis historica ouluensis. Scripta historica XV. Oulu: Oulun historiaseura 2005, V– XVI.

Manninen, Kirsti: Nöyryys ja uhma – Sara Wacklin. – Teoksessa Sain roolin johon en mahdu. Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Toimittanut Maria-Liisa Nevala. Helsinki: Otava 1989, s. 98–114.

Mäki, Päivi: Muutama sananen Sarasta. Sara Wacklinin elämä ja muistelmat. Oulu: Sara Wacklin -juhlavuoden toimikunta 1990.

Runeberg, Fredrika: Tre som flyttade till Sverige. – Teoksessa Fredrika Runeberg: Piirroksia ja unelmia. Suomentanut Tyyni Tuulio. Porvoo: WSOY 1982.