Linna, Helvi, Kyrki Irma 1982: "Tervaporvarin poika ja kuvaaja Erkki Kivijärvi 24.9.1882–20.1.1942". Oulun kaupunginkirjasto 1982. (Jaana Märsynahon täydennyksin)

Romaanit ja kertomukset

Väsynyt ja muita kertomuksia 1912.

Ilokirja. Kuvia kullan murusille. (Kuvittanut Hannes Malin) 1916.

Punainen lamppu. Pieniä kertomuksia 1919.

"Kotiintulo". Nuori Suomi XXX 1920 s. 91.

Kahden pojan lentoretki mustien maanosaan ja muualle. (Kuvittanut Ola Fogelberg) 1924.

Rakkaus kutsuu. Nuoren naisen romaani 1928 (nimimerkillä Bagheera).

Painomuste ja punaviini. Lukuelokuva 1930.

Aurinko paistaa niin hyvien kuin pahojenkin päälle 1932.

Tervaporvari. Romaani vanhasta Oulusta 1933.

Tervaporvarin pojat ja tyttäret. Romaani 1934.

Tiimalasissa valuu hiekka. Romaani vuosisadan alun Helsingistä 1935.

Kauppaneuvos. Elämäkertaromaani 1937.

Steyerin perhe. Erään suvun romaani 1938.

Näytelmät

Runoilija (A. Kivi) 1909.

Hänen poikansa. 3-näytöksinen hiljainen komedia 1923.

Eeva. 3-näytöksinen komedia 1925.

Itkevä ilveilijä. 4-näytöksinen näytelmä 1925.

Suvinen satu 1925, elokuvakäsikirjoitus.

Villikissa. 3-näytöksinen kevyt komedia 1928.

Uusi Eeva ja vanha Aatami 1930.

Talkootanssit. Laulunäytelmä 1930.

Tie kunniaan. Näytelmä 1931.

Hänen tyttärensä. Prologi ja kolme näytöstä 1938.

Ensimmäinen konsuli. Näytelmä 1941.

Runoja

Ma unta näin. Nuori Suomi XIV 1904, s. 183.

Väsynyt. Nuori Suomi XVI 1906, s. 123.

Don Juan satulinnan edustalla. Nuori Suomi XXIII 1913, s. 83.

Vapaa sana. Runosikermä Viipurin nuorsuomalaisten sanomalehtimiesten juhliin 8.2.1913.

Matkamies. Runoja. 1915.

Ikuinen arvoitus. Nuori Suomi XXVI 1916, s. 171.

Vuodet vaihtuvat. Hyödyllinen huvitus 1. 1916.

Virran varrelta. Runoja. 1917.

Suomen leijona. Nuori Suomi XXVII 1917, s. 1.

Permannolta. Nuori Suomi XXVIII 1918, s. 223.

Huurrekukat. Nuori Suomi XXXI 1921, s. 141.

Kesäyön onni. Nuori Suomi XXXI 1921, s. 140.

Toivioretki. Nuori Suomi XXXII 1922, s. 1.

Vanha virsi. / Juhlaruno /. Kotimainen viikko 17–24 päivänä syyskuuta 1922.

Tiedätkö-? Nuori Suomi XXXIII 1923, s. 211.

Kantaatti yksityisluokkain talonvihkiäisiin. Sävellys Yrjö Kilpinen, 1925.

Kultainen kirja. Lipeäkala 1929.

Oppikirjoja, käytös- ja tapakulttuuria

Keskikoulun lukukirja 1–2. Toimittanut yhdessä Oskari Mantereen ja Viljo Tarkiaisen kanssa. 1. painos 1916, 2. painos 1917, 21. painos 1956.

Seurustelun taito. Käyttäytymisen lait ja seuraelämän säännöt 1925 (kirjoittanut Bagheera).

Luomakunnan herra. Miehisen pukeutumisen laki- ja ohjekirja 1927 (kirjoittanut Bagheera).

Ruotsin kielen oppikirja 1927.

Seuraelämän säännöt. Aakkosellinen käsikirja 1930. 3. lis. ja uud. painos 1938.

Johdatus puhetekniikkaan 1932.

Viinikirja. Ohjeita ja viitteitä viinien käyttämisessä 1932 (kirjoittanut Bagheera)

Muuta tuotantoa

Suomen vapaussota 1918 I–IV. Toim. E. K. 1918–1919.

Hyvä Helsinkimme. Kirjoittanut yhdessä Ture Jansonin kanssa, 1926.

Riihimäen lasitehdas 1910–1930, 1930.

Kämp 1887–1937, 1937.

Teatterin maailmasta

Teatteripakinaa I. Max Reinhardtin regiasta. Päivä 29–30/1908, s. 238–239.

Teatteripakinaa II. Frank Wedekind ja Gertrud Eysoldt. Päivä 31–32/1908, s. 247.

Teatteriohjaaja ja näyttelijä. Päivä 1909, s. 47–48.

Muutamia nykyaikaisen teatteritaiteen pyrkimyksiä 1911.

Pääkaupungin näyttämöt I. Näyttämötaide 1/1912, s. 5–6.

Näyttämöopas. Muutamia neuvoja ja ohjeita seuranäyttelijöille 1913.

Koulu- ja ylioppilasnäytelmät Suomessa 1600-luvulla. Karjala 138/1914

Homen, Olaf: "Från Helsingfors teatrar". Ser 1. Arv. Erkki Kivijärvi. Valvoja 1916, s. 140.

Muuan lehtinen aikaisinta teatterihistoriaamme. Ylioppilasnäytännöt 1600-luvulla. Hyödyllinen huvitus 1. 1916, s. 122–132.

Adolf Lindfors. Otava 1917, s. 501–508.

Keskiajan hengellisten näytelmien esitykset Suomessa. Hyödyllinen huvitus 2, 1917.

Näyttämöltä ja katsomosta 1918.

Adolf Lindfors. Näyttelijäkuva 1923.

Kansallisteatterin merkitys. Näyttämö 1923–1924, s. 207–208.

Näyttämötaiteen vaiheet Suomessa. – Mantzius, Karl: Näyttämötaiteen historia 2, 1924.

Adolf Lindfors. Aitta 12/1929 s. 17–25.

Pirandello. / Bagheera /. Suomen kuvalehti 48/1933, s. 1570.

Nainen, jota suomalaisten näyttelijäin on kiittäminen. / Bagheera /. Suomen kuvalehti 6/1934, s. 168.

Katsomo ja näyttämö. Suomen kansallisteatterin ohjelma näytäntökautena 1934–1935 /:3/

Maaseututeatterimme. Suomen kuvalehti 23/1935, s. 930.

Mimmi Lähteenoja 70 vuotta, 27.8.1935". Suomen kuvalehti 34/1935, s. 1304.

"Den finska teatern". Ord och bild 1937, s. 165-173.

"Näyttelijät ja heidän arvostelijansa. Pientä periaatteellista selvittelyä". Me näyttelijät. 1938, s. 118–120.

Kirjallisista piireistä

Kaarlo Kramsun elämästä. Muutamia piirteitä hänen Oulun ajoiltaan. Aika 1915, s. 20–28.

Syntymäpäiväsankareita: Santeri Ivalo". Nuori Suomi XXV 1915, s. 36–45.

Lehtimäki, Konrad: Syvyydestä. Arv. Erkki Kivijärvi. Valvoja 1915, s. 662.

Tarvas, Toivo: Eri tasoilta. Arv. Erkki Kivijärvi. Valvoja 1916, s. 338.

Talvio, Maila: Kultainen lyyra. Arv. Erkki Kivijärvi. Valvoja 1916, s. 339.

Impola, Heikki: Aunolan perhe. Arv. Erkki Kivijärvi. Valvoja 1916, s. 591.

Koskenniemi V. A.: Kirjoja ja kirjailijoita. Arv. Erkki Kivijärvi. Valvoja 1916, s. 592.

Kojo, Viljo: Kylä ja kaupunki. Arv. Erkki Kivijärvi. Valvoja 1917, s. 112.

Oravala, Auk.: Erämaan profeetta". Arv. Erkki Kivijärvi. Valvoja 1917, s. 114.

Schildt, Runar: Regnbågen". Arv. Erkki Kivijärvi. Valvoja 1917, s. 597.

Runeberg ja isänmaa. Ylioppilaslehti 1922, s. 33–34.

Anatole France. Suomen Kuvalehti 1924, s. 1390.

Juhani Aho sanomalehtimiehenä. Helsingin Sanomat 315/1924.

Maksim Gorki. Vox Libera 1925, s. 85–88.

Muutamia pikkupiirteitä Kaarlo Kramsun elämästä. Jousimies 1926, s. 107–108.

V. A. Koskenniemi Turun suomalaisen yliopiston rehtorina. Aitta 2/1927, s. 8–12.

Erämaan taistelija lomalaitumilla. Aitta 12/1928, s. 20–25.

Säkeiden ja sävelten koti Bodom-järven rannalla. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 46/1932, s. 1620.

Kun Strindberg etsi itselleen Suomesta kustantajaa ja kesäasuntoa. Suomen Kuvalehti 1934, s. 1140–1141.

Pohjanmaan Lönnrot. Helsingin Sanomat 28.2.1938.

Kodittomat kirjailijat. Suomen Kuvalehti 6/1938, s. 216.

Muutamia muistelmia Päivälehden ajoilta. Nuori Suomi XLIX 1939, s. 1.

1880-luvun "nuoret". Alli Rytkönen: Päivälehden historia I. Arv. Erkki Kivijärvi. Helsingin Sanomat 343/1940.

Erkki Kivijärvi & Bagheera Suomen Kuvalehdessä 1924–1938

Anatole France. Suomen Kuvalehti 1924, s. 1390.

Kirsti Soinio. Suomen Kuvalehti 17/1930, s. 743.

Eräs aikansa kuva. Suomen Kuvalehti 43/1930, s. 1828.

Pääkaupunkilaisen päiväkirja. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 47/1930, s. 2020.

Joulukuun 6:s. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 49/1930, s. 2114.

Napoleon astuu esiin. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 50/1930, s. 2164.

1931. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 1/1931, s. 8.

Pääkaupunkilaisen päiväkirjasta. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 2/1931, s. 54.

Pieni suurkaupunkimme. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 3/1931, s. 104.

Aamulla. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 4/1931, s. 152.

Päivän huuto. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 5/1931, s. 198.

Puhelimessa. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 6/1931, s. 248.

Laskiainen. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 7/1931, s. 296.

Kuka kukin on. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 8/1931, s. 346.

Tanssista. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 9/1931, s. 394.

Naamiot. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 10/1931, s. 442.

Ihminen ihmisten parissa. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 10/1931, s. 468.

Katsomossa. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 11/1931, s. 490.

Aktuaalisuus. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 12/1931, s. 532.

Uskoista. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 15/1931, s. 640.

Laihtumisesta. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 16/1931, s. 694.

Juomarahoista. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 17/1931, s. 742.

Vappu ja valkoinen lakki. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 18/1931, s. 788.

Kukan päivänä. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 19/1931, s. 836.

Lakit. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 20/1931, s. 886.

Vastaus erääseen kysymykseen. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 21/1931, s. 932.

Maallemuutto. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 22/1931, s. 978.

Ilmoista ja appelsiineista. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 26/1931, s. 1184.

Pääkaupunkilaisen päiväkirjasta: Viisikolmatta vuotta sitten. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 31/1931, s. 1278.

Kainous on uimapuvunkin koriste: Sopivaisuuden laki uimarannalla. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 32/1931, s. 1312.

Pääkaupunkilaisen päiväkirjasta: Kesä on korjattu talteen. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 35/1931, s. 1408.

Pääkaupunkilaisen päiväkirjasta: Häviävä ammattikunta. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 36/1931, s. 1444.

Kokoilun "kärpänen". Bagheera. Suomen Kuvalehti 3/1932, s. 115.

Murheita on monenlaisia. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 7/1932, s. 275.

Säkeiden ja sävelten koti Bodom-järven rannalla. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 46/1932, s. 1620.

H. K. K. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 49/1932, s. 1735.

"Rantailun" riemujen suuri unelma. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 32/1933, s. 1044.

Suomalaiset ja englantilaiset. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 36/1933, s. 1182.

Sankareista ja sankaripalvonnasta. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 40/1933, s. 1304.

Pirandello. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 48/1933, s. 1570.

Nainen, jota suomalaisten näyttelijäin on kiittäminen. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 6/1934, s. 168.

Ritarikadulla on puheenvuoro. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 13–14/1934, s. 402.

Kun Strindberg etsi itselleen Suomesta kustantajaa ja kesäasuntoa. Suomen Kuvalehti 1934, s. 1140–1141.

Se "nuorempi lääkäri", Evert Åström, joka hoiti Aleksis Kiveä ja josta tuli hänen ystävänsä ja vihdoin kohtalotoverinsa. Suomen Kuvalehti 1934, s. 1378-1379.

Unohtumaisillaan oleva ilo. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 48/1934, s. 1718.

Ennen joulua. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 50/1934, s. 1814.

Maaseututeatterimme. / Bagheera /. Suomen Kuvalehti 23/1935, s. 930.

Mimmi Lähteenoja 70 vuotta 27.8.1935. Suomen Kuvalehti 34/1935, s. 1304.

Kodittomat kirjailijat. Suomen Kuvalehti 6/1938, s. 216.

Lisäksi Kivijärvi vastaili Suomen kuvalehden Saako? Sopiiko? -palstalla käyttäytymistä koskeviin kysymyksiin vuosina 1933–1935.

Avustajana Hakkapeliitassa, kirjoituksia vuosilta 1927–1931

Flora rediviva. Hakkapeliitta 19/1927, s. 16–17.

Suomen yleisradiotoiminta. Hakkapeliitta 42/1927, s. 23–24.

Kööpenhaminan kuninkaalliset linnat. Hakkapeliitta 20–21/1928, s. 750–752.

Norja ja norjalaiset. Hakkapeliitta 23/1928, s. 846–849.

Pari päiväkirjalehteä. Hakkapeliitta 44/1928, s. 1575–1576.

Kainuu – rajavartiopaikka, nyt kuten ennenkin. Hakkapeliitta 2/1929, s. 46–48.

Diplomaattipassilla punaisen diktatuurin maassa: Miltä Pietarissa näytti keväällä 1921. Hakkapeliitta 6/1929, s. 193–195.

Diplomaattipassilla punaisen diktatuurin maassa v. 1921. Pietarista Moskovaan. Hakkapeliitta 10/1929, s. 334.

Suuri lähetystö. 30-vuotinen muisto isänmaan historiassa. Hakkapeliitta 12–13/1929, s. 409.

Diplomaattipassilla punaisen diktatuurin maassa keväällä 1921. Moskovassa. Hakkapeliitta 14/1929, s. 461.

Tuusulan tuvilla valistusohjaajia ja lottia tapaamassa. Hakkapeliitta 27/1929, s. 888.

Kun Zeppelinejä odotettiin ja kyyhkysiä nähtiin. Hakkapeliitta 42/1929, s. 1432–1435.

Firenze, kauneuden kaupunki. Hakkapeliitta 51–52/1929, s. 1763–1765.

Suurlakko Suomessa. Viisikolmattavuotismuisto. Hakkapeliitta 44/1930, s. 1328.

Länsipohjan murhenäytelmä 1809. Hakkapeliitta 49/1930, s. 1490.

Kustaa Aadolf valtiomiehenä. Hakkapeliitta 2/1931, s. 40.

Heinäkuun viides. Hakkapeliitta 27/1931, s. 792.

Ensimmäiset punakaartin luodit venäläisistä kivääreistä. Viaporin kapina ja Hakaniemen mellakka 25 vuotta sitten. Hakkapeliitta 31/1931, s. 886.