Kivijärvi oli aikanaan varsin keskeinen henkilö suomalaisessa teatterimaailmassa. Näytelmäkirjailijana ja kriitikkona hänen roolinsa muotoutui ennen kaikkea ulkomaisten vaikutteiden tuojaksi ja sulattajaksi. Valtion draamallisen asiantuntija- lautakunnan varapuheenjohtajana Kivijärvi toimi vuosina 1918–1919.

Teatterijohtajana Viipurissa

Suomalainen teatteri eli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä kasvu- ja hahmottumisvaihettaan. Perustettiin Suomalainen Teatteri ja Suomalainen Kansanteatteri (1887–1899), jonka näyttelijäkunnasta saatiin runko Viipurin Maaseututeatteriin. Sitä johtivat Kasimir Leino, Kaarle Halme ja Jalmari Finne. Vuonna 1908 Erkki Kivijärvi valittiin Viipurin maaseututeatterin johtajaksi.

Paikallislehti Karjala esitteli lukijoilleen uuden johtajan:

"Erkki Kivijärvi on varmaan teatteritirehtööriksi syntynyt, sillä hänellä on jo sellainen ulkomuoto – –  Maisteri Kivijärvi kantaakin todella ulkonaisessa olennossaan uuden toimensa hiukan vaikeasti määriteltävää leimaa. Se kuvastuu huopahatun 'stuukkauksesta', tukan harjauksesta, napinläven punottavasta ruususta, ylöskäännetyistä housunlahkeista, mutta ennen kaikkea vilkkautta ja leveätä 'gemyyttiä' ilmaisevista kasvoista ja silmistä."
– Karjala 25.8.1908, nimimerkki Haastattelija.

Neljä vuotta kestänyt johtajakausi merkitsi Kivijärvelle ankaraa teatterirealiteettien koulua. Hän joutui tasapainottelemaan kahden eri voiman välillä – se minkä kriitikot ja johtokunta hyväksyivät, ei ollut yleisön mieleen. Kun taas otettiin kevyempiä, yleisölle mieleisiä näytelmiä ohjelmistoon, olivat arvostelijat nyreissään. Yleisön mieltymykset ja kriitikoiden vaatimukset yhdistettynä teatteritalon puutteellisuuteen, rahapulaan ja näyttelijöiden oikkuihin olivat kaikki yhdessä hankala yhtälö hallita, etenkään kun Kivijärvellä ei ollut entuudestaan käytännön tuntemusta teatterijohtajan työstä.

Kokonaan vaille ansioita ei lukuisista ongelmista huolimatta kuitenkaan jääty. Kivijärven kaudella eritoten lavastus sai usein kiitosta. Yleisö pyrittiin yllättämään näyttämölle asetuksen aitoudella ja maalauksellisilla näkymillä. Arvosteluissakin havaittiin tyylittelyn hienostunut maku ja toimintaa valaiseva ja täydentävä sävy.

Kivijärvi esiintyi itsekin Viipurin näyttämöllä muun muassa Herra Ylitirehtöörin nimiosassa ja Rouva Suorasuun hovimestarina, Näistä jälkimmäistä roolisuoritusta kuvailee Näyttämötaide -lehteen 2/1911 kirjoittanut A. K.:

"Miehisten osien esityksistä kohosi ehdottomasti korkeimmalle johtaja Kivijärven mainio hovimestari, jonka sekä erinomaisesti hallittu äänensointu kaikkine vivahduksineen että koko ulkonainen ilmiö loihti sattuvasti ja vaikuttavasti esiin aikakauden hengen herättäen melkeinpä historiallista tunnelmaa."

Lähteet:

Niiniluoto, Marja 1982: "Tervaporvarin poika". Helsingin Sanomat 24.9.1982.

Sallamaa, Kari 1994: "Eurooppalainen salonkikarhu Erkki Kivijärvi Oulusta". Kaleva 4.5.1994.

Suur-Kujala, Anneli 1971: Erkki Kivijärvi – Teatterinjohtaja, näytelmäkirjailija ja kriitikko. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.