Erkki Kivijärven lapsuus ja nuoruus

Kaarle Erkki Kivijärvi syntyi Oulussa 24.9.1882 kauppias Karl Kivijärven ja tämän vaimon Majkenin (o.s. Nybergh) ainoaksi lapseksi. Kotitalo, jota oululaiset kutsuivat "Loukkolan taloksi", sijaitsi Torikatu 21:ssä. Karl Kivijärvi osti sen toiselta tervakauppiaalta, R. L. Engelbergiltä vuonna 1878.

Koulunkäyntinsä Kivijärvi aloitti suomenkielisessä Rosendahlin-Westerlundin valmistavassa koulussa. Tuon ajan oululainen porvarissääty oli kuitenkin vielä suurimmalta osin ruotsinkielistä. Kivijärven vanhempienkin äidinkieli oli ruotsi, vaikka Ruotsista lähtöisin ollut Karl Kivijärvi oli ainoa 1880-luvun tervaporvari, jolla oli suomalainen nimi. Atte Kalajoen mukaan Karl ja Majken Kivijärvi olivat säädyssään lähes ainoat ruotsinkieliset oululaiset, joiden sympatiat olivat suomenmielisten puolella.

Valokuva: Erkki Kivijärven isä Karl Kivijärvi.
Kauppias Karl Kivijärvi (1847–1892), Erkki Kivijärven isä.
Valokuva: Erkki Kivijärven äiti Majken Kivijärvi.
Majken Kivijärvi os. Nybergh, Erkki Kivijärven äiti.

Oulun suomalaiseen klassilliseen lyseoon Erkki Kivijärvi siirtyi 1.9.1893, vajaa vuosi isän varhaisen kuoleman jälkeen. Kivijärven kanssa samaan aikaan koulua käynyt Jussi Snellman on kuvaillut häntä "huomiota herättäväksi koulutoveriksi":

"Hänet täytyi pakostakin huomata koko koulun poikajoukosta, sillä hän oli muita ahkerampi ja pulleampi. Eikä vain siksi; hän herätti huomiota myös lahjoillaan, hänessä piili runoilijankipinä. Saman luokan pojat kertoivat, että hän jo kuudennella luokalla sepitti runoja, hakkaili sormillaan runomittoja koulunpenkkiin."

Kuten monen muunkin oululaissyntyisen kirjailijan, oli Kivijärvenkin ensimmäisenä runollisena foorumina lyseon toverikunnan lehti Valon Terho. Abiturienttivuonnaan 1901 Kivijärvi sai toisen palkinnon toverikunnan järjestämässä runokilpailussa. Ensimmäisen palkinnon voitti kuudesluokkalainen V. A. Koskenniemi.

Tultuaan ylioppilaaksi Kivijärvi kirjoittautui Helsingin yliopistoon opiskelemaan kieliä, kansantaloutta ja filosofiaa. Hän osallistui innokkaasti osakuntaelämään ja politiikkaan kuitenkaan unohtamatta kirjallisia ja taiteellisia harrastuksia. Vuonna 1904 hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja paria vuotta myöhemmin maisteriksi.

Valokuva: Erkki Kivijärvi nuorena.
Erkki Kivijärvi. Valokuva: Hjalmar Sjöman, Oulu 1882–1886. Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat.

Lähteet:

Aleksis Kivestä Saima Harmajaan. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja. 1943. Porvoo - Helsinki: WSOY.

Kalajoki, Atte 1961: "Tervaporvarien kuvaaja Erkki Kivijärvi". – Kirjailijain Oulu. Koskenniemen pihalta Paulaharjun portille. Opaskirjanen. 22.3.1961 otettu eripainos Atte Kalajoen kirjoittamasta Kirjailijain Oulu -teoksesta. Oulu: Pohjalainen Kirjakauppa Oy.

Kivimaa, Arvi 1974: "Erkki Kivijärvi, dandy ja ihminen". – Kasvoja valohämystä. Helsinki: Otava. 

Lahdensuo, J. 1913: "Erkki Kivijärvi: Väsynyt". Valvoja 1913.

Niiniluoto, Marja 1982: "Tervaporvarin poika". Helsingin Sanomat 24.9.1982.

Panu 1982: "Muistolaattoja". Oulu-lehti 30.9.1982.

Panu 1984: "Muistolaattoja". Oulu-lehti 14.6.1984. (Erkki Kivijärven muistolaatta Rantakatu 2:ssa)

Snellman, Jussi 1942: "Erkki Kivijärvi ja hänen koulutoverinsa". Naamio 2–3/1942.

Suur-Kujala, Anneli 1971: Erkki Kivijärvi – Teatterinjohtaja, näytelmäkirjailija ja kriitikko. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.