01/2024-12/2024

Toteuttaja: Oulun kaupungin Monikulttuurikeskus Villa Victor

Oulun kaupungin monikulttuurikeskus Villa Victor on kaikille avoin matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Monikulttuurikeskus järjestää erilaisia monikulttuurisia tapahtumia, infotilaisuuksia ja kerhoja sekä tarjoaa mentorointia. 

Villa Victor koordinoi Oulun romanityöryhmän toimintaa. Oulun romanityöryhmä on poikkihallinnollinen yhteistyöelin, jossa on mukana kunnan, hyvinvointialueen, valtion, seurakunnan, kolmannen sektorin ja koulutusorganisaatioiden edustajia. Työryhmässä on romanijäseniä.

Työryhmän tehtävänä on edistää valtakunnallisen romanipoliittisen ohjelman tavoitteita paikallisesti ja edistää romanien asemaa kuntalaisina. Työryhmän tavoitteena on myös romanien osallisuuden vahvistaminen, työllisyyteen, opintoihin ja jatko-opintoihin tukeminen, syrjintään puuttuminen ja asumiseen liittyvien asioiden edistäminen.

Yhteistyötahot

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 

Aluehallintovirasto muun muassa ohjaa ja neuvoo romaniasioissa sekä kouluttaa ja tiedottaa niistä. Työ painottuu sidosryhmätyöskentelyyn ja verkostoitumiseen eri viranomaisten ja romanitoimijoiden kanssa.

Valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta RONK

Romaniasiain neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Romaniasiain neuvottelukunta kehittää romanien ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä edistää syrjinnänvastaista työtä ja yhdenvertaisuutta.

Romano Mission Naistenkulma

Naisten Kulma tarjoaa vertaistukea, apua ja neuvontaa vankilasta vapautuneille romaninaisille, tavoitteena rikoskierteen katkaisu ja ylisukupolvisen syrjäytymiskehityksen pysäyttäminen. Naisten Kulma tarjoaa paikan, jossa tuetaan naisia yhteiskuntaan ja rikoksettomaan elämään. Lisäksi tarjotaan mahdollisuus harrastuksiin ja muuhun mielekkääseen toimintaan.

Tavoite

Euroopan kulttuuripääkaupungin yhtenä tavoitteena on, että alueen asukkaat voisivat kokea jaettua ylpeyttä ja omistajuutta kulttuuripääkaupunkivuodesta.

Alueen vähemmistöt eivät ole vielä riittävästi mukana Euroopan kulttuuripääkaupungin valmistelussa. Esimerkiksi saamelaisten, romanien ja maahanmuuttajien kohdalla on tärkeää tavoittaa kohderyhmä ja luoda turvallinen ympäristö, jossa ihmiset itse voisivat määritellä, miltä kulttuuriohjelman pitäisi näyttää heidän näkökulmastansa.

Tavoitteena on, että kulttuuritoimintaa suunnitellaan vähemmistöryhmien kanssa heidän omista lähtökohdistansa käsin. Suunnitelmalla ja kehittämällä kulttuuritoimintaa yhteisöjen kanssa, varmistamme että yhä useammalla asukkaalla on mahdollisuus osallistua kulttuuriohjelman suunnitteluun ja toteutukseen.

Romanikahvila-pilotin tarve on syntynyt tarpeista tuoda romanikulttuuria näkyväksi ja tunnetummaksi ja edistää hyviä väestösuhteita sekä vahvistaa paikallisen romaniyhteisön kulttuuriosallisuutta ja heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa Euroopan kulttuuripääkaupungin kulttuuriohjelman yhteiskehittämiseen, suunnitteluun ja toteutukseen.

Tietopohja: romanien syrjintä kulttuurielämässä

Selvitysten mukaan Suomessa on tarpeen, että romanikulttuuri näkyisi vahvemmin kulttuurilaitosten ohjelmassa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä ja aidosti inklusiivista yhteistyötä kulttuurilaitosten ja romaniyhteisöjen välillä. Tarkoituksena on tuottaa kulttuuriohjelmaa, jota romanit itse suunnittelevat, toteuttavat ja esittävät osana kulttuurilaitosten säännöllistä toimintaa.

Romanien kulttuuri-identiteetin- ja kulttuuri-ilmaisujen vahvistaminen on tärkeää. Tämän vuoksi toivotaan muun muassa yhteisöllisten tilojen luomista osaksi kulttuuripalveluiden julkisia tiloja. Näiden tilojen ja tapahtumien tavoitteena on myös edistää kulttuurienvälistä dialogia, kohtaamisia ja hyviä väestösuhteita.

Tutkimukset osoittavat, että romanien tekemää ja tuottamaa taidetta ei usein tunnusteta taiteeksi. Tämän korjaamiseksi kulttuurirakenteisiin tarvitaan tukirakenteita romanitaiteilijoiden työn ylläpitämiseksi. Kulttuuritarjontaan kaivataan vahvasti romanien omaa panosta kulttuurin tuottajina ja esittäjinä.

Jatkuvan syrjinnän vuoksi romanit kokevat heikkoa osallisuutta. THL:n tutkimusten mukaan lähes joka toinen romani on kokenut epäoikeudenmukaista kohtelua vieraalta ihmiseltä julkisella paikalla. Nämä kokemukset ovat erityisen yleisiä nuorten keskuudessa. Kielteisten kokemusten takia myös nuorten kulttuuriosallisuus on vähäistä ja erityistavoitteena on vahvistaa keinoja kannustaa erityisesti romaninuoria kulttuuriharrastusten pariin.

Romanikahvilan avulla luodaan tila romanikulttuurin edistämiselle. Romanikahvilan konsepti on samalla pitkäjänteinen yhteistyön, vaikuttamisen ja osallisuuden alusta, jonka tavoitteena on kehittää inklusiivisia tapoja romanikulttuurin valtavirtaistamiseksi Oulun kaupungin kulttuurielämässä. 

Paikallisten romaniyhteisöjen osallisuus ja rooli prosessin vetämisessä, suunnittelussa ja toteuttamisessa on ratkaiseva romanikahvilan konseptissa.

Lähteet

Romanit ja kulttuuri. Selvitys romanien osallisuudesta ja osallistumisesta kulttuuritoimintaan Suomessa. Reetta Toivanen. (Ihmisoikeusliiton selvitys 1, 2012). (siirryt pdf-tiedostoon)

Anneli Weiste-Paakkanen, Riikka Lämsä, Hannamaria Kuusio (toim.). Suomen romaniväestön osallisuus ja hyvinvointi. Romanien hyvinvointitutkimus Roosan perustulokset 2017–2018. (THL Raportti 15, 2018). (siirryt uudelle sivulle)
 

Toimenpiteet

Romanikahvila-toiminnan tavoitteena on tuoda romaneja ja romanikulttuuria näkyväksi ja lähelle valtaväestöä.

Osallisuus

Pilottia suunnittelimme alusta alkaen paikallisen romanien kanssa. Yhteisestä ideatyöpajasta nousi esiin idea romanikahvilasta. Totesimme, että Oulusta puuttuu julkinen, kaikille avoin matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa olisi mahdollisuus tuoda romanikulttuuria näkyväksi ja edistää matalan kynnyksen kohtaamisia ja keskusteluja kahvin äärellä. 

Suunnitteluryhmästä muodostui kolmen naisen vetäjäryhmä, joka suunnitteli tilaisuuksien ohjelmaa ja lupautui kahvilan ylläpitäjäksi. Kahvilan ylläpitämisestä sovimme työkorvauksen. Romanikahvilan tarkoitus ei ollut yrittäjätoimintaa, vaan kahvitarjoilut olivat osallistujille ilmaisia.

Näkyvyys

Paikaksi valitsimme Oulun keskustan Oulu10:n ala-aulan. Keskustan Oulu10 on joukkoliikennereittien varrella sijaitseva, hyvin saavutettava asiakaspalvelu- ja asiointipiste. Samassa rakennuksessa on myös Monikulttuurikeskus Villa Victorin tilat.

Paikkana Oulu10 palveli erinomaisesti pilotin tarkoitusta olla osana julkista tilaa, ihmisten keskellä. Oulu10:n asiakaspalvelupisteellä käy päivittäin asioimassa satoja oululaisia, ja tapahtumalle tarjottu tila on sisääntulo-oven ja palvelutiskien välittömässä läheisyydessä. Paikka mahdollisti maksimaalisen näkyvyyden sekä asiakastiloihin että ulos kadulle. 

Säännöllisyys 

Pilotin tavoitteiden onnistumisen kannalta toiminnan säännöllisyys ja pitkäjänteisyys oli hyvin olennaista.

Vetäjäryhmä suunnitteli, että Romanikahvilan tilaisuudet järjestettiin joka toinen viikko maanantaisin/tiistaisin klo 13–15. 

Romanikulttuuri näkyväksi

Matalan kynnyksen toimintana ja ihmisten arjen keskelle tuotuna Romanikahvila toimi erinomaisena foorumina kohtaamiselle sekä tiedon antamiselle ja saamiselle. 

Romanikahvilassa on esillä valokuvia ja tietotauluja romanien historiasta ja kulttuurin eri ilmenemismuodoista. Esillä on myös romanien pukeutumiseen ja käsitöihin, kuten koruihin tai tekstiileihin, liittyvää materiaalia – muun muassa luonnollisen kokoiset mallinuket, jotka on puettu romaninaisen ja -miehen asuihin. 

Jokaisessa tilaisuudessa oli oma teema, kuten esimerkiksi rasisminvastainen viikko, historia, vaatetus, käsityöt, valokuvanäyttely, musiikki, romanikieli ja kirjallisuus sekä jouluperinteet.

Kahvilan vetäjinä toimivat romaninaiset, jotka vastasivat osallistujien kysymyksiin ja kertoivat myös oma-aloitteisesti eri teemoihin liittyvistä asioista.

Perusohjelman lisäksi Romanikahvila oli mukana omalla toiminnallisella pisteellä myös erilaisissa yleisötapahtumissa, muun muassa Kansainvälisenä romanipäivänä Oulun Äimärautiolla järjestetyssä Romaniravi-tilaisuudessa, Oulun kaupungintalon avajaisviikon kulttuurien päivässä ja Oulun päivien Oulu kylässä -festivaalilla, joka esittelee oululaisia toimijoita, järjestöjä, harrastusmahdollisuuksia sekä Oulun kaupungin eri palveluita vasta kaupunkiin muuttaneille uusille oululaisille. 

Löydökset

Romanikahvilassa kävi vuoden aikana yhteensä noin 700 kävijää. Lisäksi yleisötapahtumissa Romanikahvilan pisteillä kävi satoja kävijöitä.

Huomioita palautekeskusteluista ja romanityöryhmän kokouksesta: 

Romanikahvila oli iso menestys ja erittäin merkittävä toiminta hyvien väestösuhteiden edistämisen, romanikulttuurin edistämisen ja romanien osallisuuden vahvistamisen kannalta. 

Vuoden 2024 aikana toteutettu Romanikahvila-pilotti on osoittanut vahvasti, että toiminnalle on suuri tarve ja konsepti kannattaa ehdottomasti jatkaa ja kehittää. Oulun kaupunki päätti hakea Monikulttuurikeskus Villa Victorin toimintaan avustusta kulttuurisen moninaisuuden edistämiseen ja rasismin vastaiseen toimintaan Romanikahvilan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vuonna 2025. 

Erittäin tärkeää yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta on myös se, että organisaatiolla on mahdollisuus juurruttaa Romanikahvilaa pysyvästi osaksi monikulttuurikeskus Villa Victorin perustoimintaa. 

Romanikahvilan kehittäminen

Romanikahvilaa voidaan kehittää seuraavien toimenpiteiden avulla:

1. Toiminnan mobilisoiminen eli näyttelyn liikkuvuuden parantaminen
2. Kahvilan näyttelymateriaalin ja tietojen päivittäminen sisällöltään ja tekniikaltaan
3. Kahvilan ohjelman ja sisällön kehittäminen – mukaan myös vierailevia esiintyjiä

Romanikahvilan verkostojen kehittäminen ja aktiivisten vetäjien löytäminen Romano Mission verkostojen kautta on tärkeää. Toiminnassa yksi tavoite on nimenomaan se, että romanit saataisiin itse osallistumaan enemmän toimintaan, niin suunnitteluun kuin toteutukseen, mikä parantaisi näkyvyyttä. Lisäksi toiminnalla olisi positiivinen vaikutus romaniyhteisöihin, sillä se tarjoaisi nuorille positiivisen esimerkin siitä, miten omalla toiminnalla voi saada muutoksia aikaan.

02/2024-12/2024

Yhteistyökumppanit

Oulun kaupungin nuorisopalvelut

Nuorisopalveluiden tehtävänä on edistää lasten ja nuorten oikeuksien toteumista sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Niiden toteutumiseksi vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia, tuetaan heidän kasvuaan, itsenäistymistään ja yhteisöllisyyttään sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista. Toiminnan lähtökohtana on tukea kasvua, joka edistää ihmisarvon ja ympäristön kunnioittamista sekä loukkaamattomuutta.

Kuurojen Liitto

Kuurojen Liiton tehtävänä on valvoa ja edistää kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista sekä toimia jäsenyhdistyksiensä kattojärjestönä.

Suomen Kuurosokeat ry

Suomen Kuurosokeat ry on kuurosokeiden ja vaikeasti kuulonäkövammaisten oikeuksienvalvonta-, vertais-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Organisaation tehtävänä on edistää kuurosokeiden tiedonsaantia, kommunikaatiota, liikkumista ja tasavertaista apuvälineiden saantia, tiedottaa kuurosokeuteen liittyvistä asioista ja tuoda tunnetuksi kuurosokeiden osaamista. Järjestö tekee vaikuttamistyötä asiakkaidensa oikeuksien turvaamiseksi.

Kuuloliitto 

Kuuloliitto on vahva vaikuttaja, joka osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun kuulovammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisesta ja tekee työtä yhteiskunnallisten esteiden poistamiseksi. Liitto on aktiivinen jäsenyhdistysten tukija, joka auttaa yhdistyksiä kehittämään toimintaansa alati muuttuvassa toimintaympäristössä.

Tavoite

Pilotin idea nousi Oulun kaupungin nuorisopalveluiden tarpeesta kehittää omia palveluita, että olisivat saavutettavampia viittomakielisten nuorten osalta. Päätavoitteena oli saada yhteys kohderyhmään, joka selvästi puuttuu nuorisopalveluista ja ideoita tapoja, joilla Oulun nuorisopalvelut voisivat tulla tutuksi viittomakielisille nuorille. Pilotin kehittämisessä tärkeintä oli vahvistaa kuurojen ja kuulovammaisten nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia nuorisopalveluissa. 

Ideana oli suunnitella ja toteuttaa nuorten kanssa yhteinen kulttuuritapahtuma.

Kuurojen Liitto ry:n selvityksen mukaan taide- ja kulttuuripalvelujen viittomakieliset tulkkauspalvelut kaipaavat kehittämistä. Kulttuurifestivaalien ja -tapahtumien saavutettavuus -selvityksen (2011) mukaan kulttuurifestivaaleilla ja -tapahtumissa esiintyy puutteita eri aistein vastaanotettavassa sisällössä ja tulkkauksissa.

On iso tarve lisätä viittomakielistä tulkkausta kulttuuritapahtumissa mutta vielä tärkeämpää on edistää viittomakielistä taide- ja kulttuuripalveluita sekä yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia kuuroille ja kuulovammaisille ihmisille kulttuurialalla.

Syrjintäkokemukset alkavat jo lapsuudessa, jolloin viittomakielisen lastenkulttuurin puute vaikuttaa yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin harrastaa ja osallistua kulttuuriin.

Syrjintä vaikuttaa nuorten yhdenvertaisen koulutuspolun toteutumiseen ja jatkuu viittomakielisten kulttuurialan ammattilaisten työelämässä.

Lähde: Viittomakieliselle taiteilijalle suomalainen taiteen kenttä ei ole vielä yhdenvertainen, Kuurojenliitto.fi (siirryt uudelle sivulle) 

Pilotin ideana oli kehittää tapoja, miten voisimme edistää yhdessä Oulussa viittomakielistä kulttuuria sekä kuurojen, kuulovammaisten ja kuulonäkövammaisten kulttuurisia oikeuksia.

Toimenpiteet

Kohderyhmän tavoittamiseksi kutsuimme yhteistyöhön paikalliset asiatuntijajärjestöt: Kuurojen Liiton, Suomen kuurosokeat ry:n ja Kuuloliiton. Järjestöiltä löytyi paljon osaamista ja tietoa sekä verkostoja, joiden kautta kutsuimme nuoria ideatyöpajaan.

Seuraavaksi esitellään ideatyöpajojen kutsuteksti esimerkkinä pilotin käytännön toteutuksesta.

KUTSU: Oulu2026 ideapaja 27.2.

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026 ja silloin pääteemana on kulttuuri-ilmastonmuutos.

Me haluamme aloittaa kuurojen, kuulovammaisten, sekä kuulonäkövammaisten kulttuurisien oikeuksien edistämisen jo nyt.

Tule meidän kanssa suunnittelemaan nuorten yhteistä kulttuuritapahtumaa, joka toteutetaan syksyllä 2024

Ensimmäinen ideapaja järjestetään

tiistaina 27. helmikuuta, klo 16–18, Oulu10:ssä, Torikatu 10:ssä.

Työpaja on tarkoitettu kuuroille, kuulovammaisille ja kuulonäkövammaisille osallistujille.

Tilaisuudessa on järjestetty suomalaisen viittomakielen tulkkaus.

Työpajassa pizzatarjoilut!

Ilmoittaudu 23 helmikuuta mennessä.

Tervetuloa!

Työpajan järjestäjät: Oulun nuorisopalvelut, Kuurojen liitto, Suomen kuurosokeat, Kuuloliitto ry ja Yhdenvertainen Oulu2026.

Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Nuorten ryhmä

Pilotin toteuttamisessa alusta alkaen tärkeintä oli yhteinen suunnittelu ja toteutus nuorten kanssa.

Ideatyöryhmään ilmoittautui viisi nuorta aikuista. Lähdimme ideoimaan yhteistä tapahtumaa keskustelemalla nuorten kiinnostuksen kohteista ja unelmista. Työpajassa nopeasti tuli esiin, että nuorten ryhmästä löytyy paljon luovaa osaamista ja että he erityisen näkevät tärkeänä mahdollisuus vaikuttaa tapahtuman avulla moninaiseen kulttuurin edistämiseen. 

Ideatyöpajojen tuloksena syntyi Värikäs kieli -tapahtumaviikko sekä Tarinoiden viemää -taidenäyttely, joilla haluaisimme korostaa ei ainoastaan viittomakielisen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuutta mutta ylipäätänsä moninaisia tapoja luoda taidetta, ilmaista itseään ja kommunikoida keskenämme. Tapahtuman ajankohdaksi valitsimme Kansainvälisen kuurojen viikko. 

Tapahtumien järjestäminen osaksi Kansainvälistä kuurojen viikkoa, antaa enemmän näkyvyyttä mutta myös vaikuttamismahdollisuuksia ja lisää tietoisuutta kuurojen, kuulovammaisten ja kuulonäkövammaisten nuorten oikeuksista.    

Värikäs kieli -tapahtumaviikon ohjelma 

Seuraavaksi esitellään tapahtumien sisältö esimerkkinä pilotin käytännön toteutuksesta.

Maanantai 23.9. Kansainvälinen viittomakielen päivä  

klo 15.30 Värikäs kieli -tapahtumaviikon avajaiset

Nuorten työpaja: Haluatko oppia viittomia?
Tule sinäkin opettelemaan viittomia. Voidaan opetella yleisiä viittomia tai sitten toiveidesi mukaan. Osaatko sormittaa jo oman nimesi? Nähdään avajaisissa ja työpajassa!
Paikkana Kauppakeskus Valkean kesäkadun lava 

Työpajan vetäjinä ovat Oulun viittomakieliset ry:n ja Suomen kuurosokeat ry:n vapaaehtoiset. 

Torstai 26.9. Arts and Games -nuorten työpaja 

Työpajassa pääset testaamaan Maarit Ylitalon Sensor bass drum- sekä D-Robot -teoksia ja nauttimaan hänen Sign ART -taiteesta. Hän tekee tapahtuman ajan pieniä D-Robot koruja.  

Nuorten työpajat järjestettiin Nuorten tila Nurkassa, joka sijaitsee Kauppakeskus Valkeassa.

Perjantai 27.9. Visual Vernacular -työpajat & verkkobileet 

Työpajassa osallistujien on mahdollisuus tutustua Visual Vernacular -tekniikkaan ja sukeltaa visuaalisen tarinankerronnan maailmaan. Työpaja on suomalaisella viittomakielellä ja kestää noin 45 minuuttia. Työpajaan voi osallistua myös ilman viittomakielen osaamista.  

Quentin Green on amerikkalaissyntyinen Visual Vernacular -taiteilija, jonka taiteessa nähdään maksimaalisen visuaalista tarinankerrontaa. Osallistuminen ei vaadi aiempaa kokemusta.  

Kansainvälinen kuurojen viikko 2024 huipentuuvaltakunnallisiin verkkobileisiin.

Luvassa yllätysvieraat ja suorayhteys Helsinkiin! 

Visual Vernacular -työpajat & verkkobileet
Kulttuurilaboratorio, Pikisaarentie 15 

Tarinoiden viemää -yhteisnäyttely

Tarinoiden viemää on viittomakielisten, kuurojen ja kuulonäkövammaisten taiteilijoiden yhteisnäyttely.

Näyttelyn avajaiset järjestimme lauantaina 28.9., joka Kansainvälisellä kuurojen viikolla oli omistettu kuurojen kulttuurien juhlimiselle. Päivän tarkoituksena oli ”juhlistaa kuurojen yhteisöjen rikasta kulttuuriperintöä viittomakieliemme ja kulttuuriemme kautta. Kuurojen kulttuuriin kuuluu käyttäytyminen, perinteet, uskomukset, arvot, historia, huumori ja taide, jotka ovat osa kuurojen yhteisöjä. Olemme ylpeitä kielellisistä ja kulttuurisista identiteeteistämme.” Lähde: Kansainvälisen kuurojen viikon nettisivu 

Avajaisten erikoisvieraana esiintyi KAHONE. Hän on uuden sukupolven musiikintekijä, jonka musiikissa yhdistyvät EDM:n, popin ja Eurodancen vaikutteet. Huolimatta kuulo-näkövammastaan, KAHONE on kunnianhimoinen artisti, joka sanoittaa suurimman osan kappaleistaan itse. ”Hyvä biisi ei synny ilman vahvaa lyriikkaa.” 

Tarinoiden viemää -yhteisnäyttelyyn osallistuneet taiteilijat olivat Mariella Anttila, Jussi Rinta-Hoiska, Lauri Lehenkari, Heikki Tapio, Jenni Peltoniemi ja Maarit Ylitalo.

Vinkit:

• Muista tilata viittomakielen tulkit tapahtumaan hyvissä ajoin. Tulkkien saatavuus voi vaihdella alueittain.
• Valmistaudu toimittamaan viittomakielen tulkille tilaisuuden materiaalit etukäteen, esim. ohjelman, kaikki tulkittavat sisällöt, kuten puheenvuorot ynnä muuta.
• Taiteellisten sisältöjen tulkkaus viittomakielelle, esim. laulut, runous, taidenäyttelyn opastus jne. edellyttää käännöstyötä viittomakielelle ja näin ollen pitempää valmistelua.
• Viittomakielen tulkkauksen lisäksi tapahtumissa (esim. konserteissa, teattereissa, näyttelyopastuksissa jne.) on tarpeellista järjestää myös kirjoitustulkkausta. Kirjoitustulkkaus tarkoittaa, että puhuttu kieli kirjoitetaan tekstiksi. Siitä hyötyvät erityisesti huonokuuloiset, kuuroutuneet ja kuulonäkövammaiset ihmiset sekä koko yleisö.
• Voit tilata viittomakielen tulkkausta ja kirjoitustulkkausta esim.: 
  • Viittomakielialan osuuskunta via: https://osuuskuntavia.fi/
  • Evantia: https://www.evantia.fi/palvelut/tulkkaus-ja-kaantaminen/
  • Viittoen: https://www.viittoen.fi/viittomakielen-tulkkaus/
• Jos organisaatioissa tehdään viittomakielisiä videoita, huolehdi tuotantoprosessissa ja tarjouspyynnöissä, että videoiden viittojien tulee olla äidinkieleltään viittomakielisiä kuuroja ihmisiä (eikä tulkkia).

01/2024–11/2024

Toteuttaja: Pyhäjärven kaupungin kulttuuripalvelut ja kotoutumispalvelut sekä Pyhäjärven evankelisluterilaisen seurakunta

Tavoitteena olohuonetoimintaa, jossa syntyy uusia tuttavuuksia, hälvennetään ennakkoluuloja ja autetaan paikkakunnalle juurtumisessa.

Kansainvälisen kahvilan toiminta kehitettiin osaksi Pyhäjärven kaupungin kotouttamisprosessia luomalla kohtaamispaikka kansainvälisen ja paikallisen väestön välille, ja saada osallistujat tuntemaan itsensä luonnolliseksi osaksi Pyhäjärveä. Lisäksi nähtiin arvokkaaksi tunnistaa maahan muuttaneiden tarpeita ja toiveita liittyen kulttuuritoimintaan sekä vahvistaa heidän osallisuuttaan niin kulttuurin kokijoina kuin tekijöinäkin.

Kahvila järjestettiin kerran kuukaudessa. Syyskauden aikataulut sovittiin kevään kokemusten perusteella.

Päätavoitteena oli osallisuus ja yhteisöllisyys. Siksi toiminta ei rajoittunut pelkästään neljän seinän sisään: kahvilan vierailijat kävivät muun muassa kirjastossa, osallistuivat taidepolun avajaisiin sekä olivat mukana hirvimetsällä. Kävijöitä oli keskimäärin lähes 40 ja vuoden aikana yhteensä 335.

Kahvila koettiin toimivana ja tuleviksi teemoiksi on suunniteltu paikallistoimijoihin tutustuminen sekä asiantuntijaluentoja, esimerkiksi kaupungin palveluista, harrastusmahdollisuuksista ja kiertotaloudesta. Kahvilan toiminta jatkuu Pyhäjärven kaupungin (siirryt uudelle sivulle) toimesta. 

Huomioita ja vinkkejä

Osallistujat tavoitettiin hyödyntämällä somekanavia, kaupungin tapahtumakalenteria ja kulttuuripalveluita.

Pyhäjärvellä kahvilan ajankohtaan (torstaisin klo 15–17) vaikuttivat muun muassa työvuorot. Myöhempään ajankohtaan sijoittuva toiminta olisi luultavimmin jäänyt monilta väliin asunnon ollessa kauempana ja liikenneyhteyksien puuttumisen vuoksi. Myös tulevien kahviloiden ajankohdalla pyritään huomioimaan asiakkaiden työvuorot.

Tilan toimivuudessa tulisi kiinnittää huomiota saavutettavuuteen eli esimerkiksi siihen, että tila on esteetön ja kaikki osallistujat kuulevat esitykset yhtä hyvin.

Paikallisia yhdistyksiä ja yhteisöjä kannattaa haastaa mukaan. Näin kahvilatoiminnasta voi kehittää monipuolisempaa ja tarjota matalan kynnyksen tilaisuuksia tutustua uusiin ihmisiin.

09/2023–05/2024

Toteuttaja: Kajaanin Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskus ja Kainuun musiikkiopisto

Kaukametsä tarjoaa korkealaatuisia kansalaisopisto-, musiikkiopisto-, ja kulttuuripalveluita sekä kokouspalveluita- ja tiloja Kajaanissa. Kaukametsä on paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ja vetovoimainen kulttuuri-, koulutus- ja kongressikeskus. 

Kainuun musiikkiopisto järjestää musiikin ja tanssin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta Kajaanissa, Hyrynsalmella, Otanmäessä, Paltamossa, Puolangalla, Ristijärvellä, Suomussalmella ja Vaalassa. 

Tavoite

Tavoitteena on edistää Kajaanin Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskuksen ja Kainuun musiikkiopiston tilojen esteettömyyttä. Tahtotilana on tehdä Kaukametsästä kaikkien kaupunkilaisten kulttuurikeskus, jonne on helppo tulla.

Toimenpiteet

Laadittiin esteettömyyskartoitus ja esteettömyyskysely, ja käsiteltiin tuloksia kokemusasiantuntijoiden, vammaisneuvoston ja yleisön kanssa. 

Esteettömyyskartoituksen laati Riesa Consultative Oy. Esteettömyyttä tarkasteltiin liikkumis-, näkemis- ja kuulemisympäristön näkökulmista. Huomiota kiinnitettiin lainsäädännön ja määräysten lisäksi käytännön esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen ja kaikille toimivaan ympäristöön.   

Kartoitus toteutettiin avoimen kyselyn ja kartoituskäynnin keinoin. Kyselyyn saattoi vastata sähköisesti tai paperilla. Kyselystä tiedotettiin Oulu2026-viestinnässä Kajaanin kaupungin viestinnässä sekä Kaukametsän tiloissa.

Kartoituskäynnillä esteettömyystiedot kerättiin järjestelmään, jossa kerätty tieto käsiteltiin ja annettiin esteettömyyttä edistäviä toimenpide-ehdotuksia. Esteettömyyttä tarkasteltiin eri näkökulmista, jotka olivat esteettömyysinformaatio, saapuminen, kulkeminen, palvelut ja wc. 

Löydökset

Kyselyn ja kartoituskäynnin perusteella laaditussa raportissa tulee esille sekä toimivia asioita että parannettavaa. Yleisesti Kaukametsän henkilökunnan palvelualttius, ystävällisyys ja avuliaisuus koettiin asioiksi, joiden avulla tilat ovat saavutettavampia. Induktiosilmukat konserttisaleissa ja sähköiset ovet Musiikkiopiston sisäänkäynneissä saivat myös kiitosta. 

Haasteellisiksi asioiksi koettiin ovien raskaus ja hankaluus, pysäköintipaikkojen vähyys ja esteettömien pysäköintipaikkojen etäisyys ovista, epätasainen pihalaatoitus ja pihan hämäryys, puutteelliset opasteet

1. Esteettömyysinformaation parantaminen: 

Kaukametsän verkkosivuille tulee lisätä tietoa tilojen esteettömyydestä. Esteettömyysinformaatio tulee olla helposti löydettävissä ja selkeästi otsikoitu. Infoon suositellaan lisättävän myös kuvia, jotka ovat keskeinen osa esteettömyysinformaatiota. Erityisen tärkeitä ovat kuvat sisäänkäynneistä ja esteettömästä wc-tilasta. Lisäksi sivuilla tulisi kertoa esteellisistä tiloista ja esteettömyyshaasteita, joita kohteessa mahdollisesti on. Tässä kohteessa tällaisia ovat esimerkiksi sisäänkäyntien oviaukkojen korkeat kynnykset, pääaulan palvelutiskin esteellisyys, ja että esteettömään wc-tilaan kulku tapahtuu hissillä ja Kaukametsän salin lavalle ei ole salin puolelta esteetöntä kulkua. Esteettömyysinformaatiossa tulisi olla myös esteettömyysyhteyshenkilön tiedot lisätietojen kysymistä varten. 

2. Rakennuksen sisäänkäyntien esteettömyyden parantaminen: 

Sisäänkäyntien suurimmat haasteet ovat oviaukkojen korkeat kynnykset ja painavat ovet. Selvitetään, voidaanko kynnyksiä madaltaa ja voiko ovien avausmekanismeja keventää. Nämä toimet toteutuessaan parantavat huomattavasti sisäänkäyntien esteettömyyttä ja mahdollistavat sen, että erityisesti apuvälinettä käyttävät henkilöt pystyvät kulkemaan tiloihin itsenäisesti, joskin kaikki hyötyvä tästä parannuksesta. 

3. Esteettömän wc-tilan parantaminen: 

Nykyisen esteettömän wc-tilan koko ei täytä nykyisiä määräyksiä. Rakennukseen tulisi mitoittaa riittävän iso esteetön wc. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan muutamilla kevyemmillä keinoilla parantaa tilan esteettömyyttä jonkin verran. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi oven tilaopasteen uusiminen, valaistuksen parantaminen ja pesualtaan uusiminen. Lisäksi tilaan suositellaan hälytysjärjestelmää.

4. Esteettömyyden parantaminen muissa sisätiloissa: 

Muiden sisätilojen tärkeitä kehittämisen kohteita ovat opasteet, pääaulan palvelutiski sekä Kaukametsän salin esteettömyys. 

Sisätilojen hajallaan olevat opasteet tulisi uusia kokonaan, jotta opastuksesta saadaan yhtenäinen ja johdonmukainen. 

Nykyinen palvelutiski on liian korkea ja siitä puuttuu apuvälinettä käyttävän henkilön tarvitsema polvitila. Selvitetään, millaisia muutoksia tiskiin voidaan tehdä, jotta kaikkien ihmisten olisi helpompi asioida. Palvelutiskille suositellaan palvelupistesilmukan asentamista, mikä parantaisi tilan kuulemisen esteettömyyttä. 

Salin esteettömyyttä voidaan parantaa esimerkiksi keventämällä salin oven avausmekanismia, merkitsemällä esteettömiä paikkoja selkeämmin, asentamalla käsijohde eli kaide salin portaikkoon ja kontrastiraidat portaiden askelmiin. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia esteettömän kulun toteuttamiseen salin lavalle.

"Esteettömyyskartoitus avasi silmiämme ja ajatuksiamme tarkastelemaan tiloja ja toimintaa uudenlaisella tavalla. Raportti on ollut avuksi, kun olemme suunnitelleet keväälle 2025 tulossa olevaa remonttia. Siinä on tarkoitus parantaa konserttisalimme esteettömyyttä. Asiat eivät tapahdu hetkessä, mutta raportti on hyvä työkalu esteettömyyden pitkäjänteiseen kehittämiseen", kiteyttää Kaukametsän tapahtumapäällikkö Minna Tuunainen. 

Toteuttaja

Saavutettavuussuunnitelman arviointi ja päivittäminen: Kajaanin taidemuseo (10/2023-05/2024)
Museoiden osallisuusmallin kehittäminen: Kajaanin taidemuseo ja Kainuun museo (05/2024-)

Kajaanin taidemuseo ja Kainuun museo sitoutuivat innolla yhdenvertaisuustyön kehittämiseen yhtenä Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen piloteista. 

Kajaanin taidemuseon saavutettavuussuunnitelma päivitettiin koko henkilökunnan voimin. Näin voitiin hyödyntää jokaisen työntekijän osaamista ja vahvistaa sitä. Työskentelytapa myös sitoutti työntekijöitä yhdenvertaisuuden edistämiseen omassa työarjessa. 

Kainuun museon oli luontevaa liittyä mukaan, kun haluttiin löytää uusia keinoja osallistaa ihmisiä museon toiminnassa.

Molemmat museot lähtivät heti toteuttamaan löydöksiä pienin, merkityksellisin askelin.  

”Olemme olemassa kävijöitä varten ja haluamme tehdä taidemuseon saavutettavammaksi jokaiselle”, totesi museonjohtaja Pirjo Immonen.

Kajaanin taidemuseolla oli jo esimerkillisenäkin pidetty saavutettavuussuunnitelma, mutta sitä piti päivittää. Suunnitelman vaikuttavuutta arvioitiin vaikutusketju-työkalulla. Se edesauttoi arvioimaan, miten suunnitelma oli vaikuttanut saavutettavuuden, moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden tilaan.

Näin havaittiin toimenpiteiden uudistamisen tarpeita, haasteita ja realistisia keinoja aktiivisesti puuttua syrjintään ja edistää yhdenvertaista ja saavutettavaa museotoimintaa.

Kehittämistoimiksi löydettiin esimerkiksi seuraavia seikkoja:

• Vahvistetaan yhteistyötä ja vuorovaikutusta kaupungin muiden kulttuurilaitosten kanssa
• Satsataan viestinnän ja näyttelytoiminnan selkokielisyyteen
• Lisätään yhteistyötä kotoutumiskoulutusten ja yhdistysten kanssa
• Viestitään Kajaanin taidemuseosta moninaisena työyhteisönä
• Jalkaudutaan tapahtumiin ja tilaisuuksiin
• Vahvistetaan entisestään työntekijöiden yhdenvertaisuusosaamista

”Käsittelimme tärkeitä asioita. Itse mietin niiden teknisiä ja käytännön toteutuksia.” - Kajaanin taidemuseon opas-valvoja Lassi Niiranen.

Työskennellessä havaittiin, että satsaaminen osallisuustyöhön on keino vähentää eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja syrjintää etenkin heikkoa osallisuutta kokevien keskuudessa. Kainuun museo liittyi kehitystyöhön.

Yhdessä kysyttiin:

„Miten museo voi olla miellyttävä ja mielenkiintoinen mahdollisimman monelle?”

„Mitkä ovat yhteiset arvot ja tavoitteet, unelmat ja utopiat?”

„Mitä voimme itse tehdä osaltamme, jotta eri väestöryhmien osallistumisen erot kapenevat?”

„Miten huomioimme tämän strategiassamme?” 

Löydettiin konkreettisia ideoita museo-osallisuuden lisäämiseksi, kuten jalkautuminen niihin paikkoihin, joiden ihmiset eivät pääse museoihin (kuten vankilat tai hoivakodit), yhdessä vähemmistöryhmien kanssa luodut teemat, näyttelytilan rakentaminen yhteisölliseksi kohtaamispaikaksi tai yhteistyö harrastajien ja keräilijöiden kanssa. 

Ideoitiin tapoja löytää ihmisiä, jotka eivät käy museoissa esim. toteuttamalla popup-työpajoja isoissa yleisötapahtumissa tai tapahtuma näyttelyttömässä museossa yllättävällä sisällöllä. 

Yhteyttä vähemmistöryhmiin voitaisiin luoda vertaisihmettelijöiden, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Vertaisihmettelijä olisi henkilö, jonka kanssa voi mennä museoon ja/tai jakaa museokokemuksen. Hän madaltaisi kynnystä kiinnostua museosta.

Todettiin, että ihmiset voivat olla osallisia pieninkin resurssein: Osallistua voi vähän tai paljon. Arvokkaana pidettiin sitä, että kuunnellaan ihmisten aitoja toiveita ja otetaan ne joka tapauksessa huomioon. Museotapaamiset ovat sosiaalisena yhteentulemisena itsessään arvokkaita. 

Jo kehittämisprosessin aikana kokeiltiin uutta ajattelua yleisötyössä, kuten kurkistus kulisseihin, hiljaiset museotunnit, sinkkuillat, selkokielinen info, viiden minuutin opastukset ja museotreffit muualla kuin museossa.

Uusia oppeja

Jotta osallisuustyö olisi elävä prosessi, jatkumoa ja vuosisuunnittelua tarvitaan. Yhteyden luominen ja ylläpitäminen vaatii henkilökohtaisen kontaktin, eivätkä silloin yksin sosiaalinen media ja sähköpostiviestintä riitä. Saa tehdä näkyväksi ansaittua positiivista palautetta ja juhlia pienuuden ihanuutta ja tavallisuuden ihmeellisyyttä.

“Vapaasta virrasta löytyy suuntia. Ei tehdä vain tekemisen takia, vaan kehitetään yhdessä aidosta tarpeesta.”

Maija Räihä, Kajaanin taidemuseon museopalveluvastaava

Yhteistyö on tärkeää: kukaan ei yksin pysty tai rohkene. Hyväksytään se, että työyhteisöissä kaikki eivät ottaudu mukaan muutokseen. Annetaan työntekijöille ja asioille aikaa. Lisäksi, myös museottomilla on oikeus olla omaa mieltään.

Ideoinnissa on tärkeää, että yhteiskehittämiselle on olemassa turvallinen tila, jossa uskaltaa ehdottaa ja ideoida mitä vaan. 

Museoiden keskinäinen yhteys on vahvistunut yhteiskehittämisen kautta ja osallisuuden huomioimisesta on tullut osa museotyön arkea. Osallisuustyön vakiinnuttaminen omaksi toiminnaksi ei vaadi aina isoja järjestelyjä, mutta säännöllisyydellä ja toisteisuudella on merkitystä.

Osallisuustyö on elävä prosessi, jossa ideat ovat eläneet. Kokeillaan, testataan ja ollaan ajattelematta liian vakavasti. 

Yhteistyöverkostojen laajentaminen, kaikille avoimet ideointi-illat ja vertaisihmettelijyys jatkuvat. Ihmisen ajatus ja uskallus ihmetellä ääneen, mitä teoksessa tapahtuu, kun ei ole oikeita vastauksia.

Museoilla on isot mahdollisuudet. Kun esillä on koko elämä – mahdollisuuksia on loputtomasti.

04/2024–12/2024

Toteuttaja: Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke ja KAIPO-hanke

Tausta-ajatus

Idea yhdenvertaisen kulttuurijohtamisen verkostosta syntyi kulttuuritoimijoiden omasta tarpeesta, sillä johtaminen kulttuurialalla voi olla yksinäistä ja voimavarat vaihtelevat. 

Tarkoituksena oli vahvistaa kulttuurijohtajien osaamista, ymmärrystä ja sitoutumista edistää yhdenvertaisuutta omissa organisaatioissaan. Vertaismentorointiprosessin kautta haluttiin koeponnistaa toimintamallia, jollaista alueella ei ollut aiemmin toteutettu yhdenvertaisuuden edistämisen näkökulmasta.

Tavoitteet

Toiminnan tavoitteet määrittyivät osallistujien itsensä sanoittamana näin:

• Johtajan kasvun tukeminen
• Viestintä ja johtaminen, jaettu johtajuus
• Yhdenvertainen henkilöstöjohtaminen ja rekrytointi
• Ekologinen jälleenrakennus ja yhteiskunnalliset näkökulmat
• Kulttuurin vaikuttavuus ja resurssit

Toimenpiteet

Kulttuurin johtotehtävissä työskenteleviä kutsuttiin mukaan fasilitoituun vertaisverkostoon, jossa he pääsivät jakamaan omaa osaamistaan, vahvistamaan voimavarojaan ja vahvistamaan yhdenvertaisuusosaamistaan vertaisten kanssa asiantuntijan fasilitoimana. 

Fasilitoijana toimi kouluttaja, työohjaaja Miriam Attias, joka on toiminut pitkään yhdenvertaisuus- ja moninaisuustyössä sekä ryhmien ja yhteisöjen konfliktinratkaisun parissa. Hän lähestyy aihetta miettimällä, kuinka erilaisten ihmisten välisiä suhteita parantamalla voidaan parantaa kaikkien hyvinvointia.

Verkostoon kutsuttiin Oulu2026-alueen kulttuurijohtajia, kuten kunnan kulttuuritoimintaa johtavia, kulttuurilaitosten johtajia, festivaalien johtajia, kulttuuripäälliköitä sekä kulttuuriyhdistysten toiminnanjohtajia ja VOS-taidelaitosten johtajia niin taiteen vapaalla kentällä kuin kunnissa. 

Käsiteltävinä olivat johtamisen kysymykset kulttuurialalla, esimerkiksi yhdenvertainen henkilöstöjohtaminen ja rekrytointi, viestinnän johtaminen, kollektiivisuus, jaettu johtajuus ja yhteiskunnallinen johtajuus sekä taiteen ja kulttuurin rooli ekologisessa jälleenrakennuksessa.

Mukaan valittiin vapaamuotoisten hakemusten perusteella 16 osallistujaa. Hakumenettelyllä pyrittiin sitouttamaan osallistujat kolmeen tapaamiseen, jotta verkosto saisi vahvan alun. 

Lähitapaamisia Kajaanissa oli kolme (elo-, loka- ja joulukuussa 2024). Tapaamisten jälkeen verkoston tukena jatkoi Kainuun liiton KAIPO-hanke, jossa on kyse kulttuurin verkostojen vahvistamisesta Oulu2026-alueella vuosina 2024–2025. Rahoittajana on OKM. 

1. tapaaminen: Valittuja aiheita

• Yhdenvertainen rekrytointi ja henkilöstön monimuotoisuus
• Työkalu organisaation itsearviointiin (eli mitä kaikkea yhdenvertaisuuden edistäminen vaatii eri tasoilla)
• Viestintä: kuinka viestiä eri yleisöille tapahtumista ja toiminnasta
• Johtajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen: mikä on kulttuurialan viesti?

Kysymys/dilemma:

• Kirjoita kysymys: kun mietitään kulttuurialan johtamista ja yhdenvertaisuutta - millainen kysymys Sinua eniten askarruttaa tässä aiheessa? 
• Mikä on aiheessa Sinulle henkilökohtaisesti tällä hetkellä haastavinta?
• Mistä yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyvästä aiheesta Sinulla on hyviä käytäntöjä, osaamista tai hyviä kokemuksia, joita voisit jakaa muille?
• Olisitko valmis joulukuun jälkeen emännöimään/isännöimään ja johtamaan verkostotapaamista, jos tehdään tästä kiertävä vastuu?

2. tapaaminen: Organisaatioiden kehittämistarpeita

• Saavutettavuuden & yhdenvertaisuuden edistäminen - opit jakoon
• Yhteistyö osaksi arkea, mitä annan ja saan – hyödyt joka osapuolille!
• Kulttuuripoliittinen vaikuttaminen – lobbaaminen, käytännön teot ja esimerkit siitä miten voi vaikuttaa, somen hyödyntäminen
• Joukkovoiman hyödyntäminen, kulttuuritoimijoiden lisäksi muut mukaan puolesta puhumaan, esim. elinkeinotoimijat
• Opit urheilupuolelta esimerkiksi sponsoroinnin ja rahoituksen osalta 
• Residenssitoiminta luo suhteita ja yhdistää
• Kulttuurikasvatussuunnitelmat: taide ja kulttuuri varhaiskasvatukseen ja kouluun - näiden pitkäaikaisvaikutukset

3. tapaaminen: Työkaluja, reflektio ja jatkosuunnitelmat

• Avaus ja kuulumiset viime kerran jälkeen
• Työkalu organisaation eri tasojen toimien suunnitteluun - viime kerran purku                    
• Yhteiskunnallinen johtajuus & kulttuurikentän viesti - työskentelyä 
• Jatkosuunnitelmat ja kevään tapaamiset 
• Reflektio ja palaute verkoston käynnistämisestä
• Päivän päätös

Löydökset: Verkosto lupasi tarjota fasilitoidun vertaismentorointiprosessin ja merkityksellisiä kohtaamisia. 

Odotusten täyttyminen

• Tuntui tärkeältä ja arvokkaalta kohdata nämä ihmiset vailla kiireen tuntua tasavertaisesti yhteisen asian äärellä. Oli onnistunut juttu!
• Keskustelu osallistujien kesken oli hyvää, tasokasta, huumori myös mukana, joka keventää aika rankkaakin asiaa.
• Sain uusia kontakteja.
• Uusia ihmisiä, ajattelun lentoa, ideoitakin tuli. Erityisesti lämmitti yhteinen tunne ja tahtotila kehittyä paremmaksi ja yhdenvertaisemmaksi kulttuurijohtajaksi.
• Oli erilaista kuin odotin, mutta mukavaa. Odotin enemmän asiapitoista aiheiden käsittelyä, mutta keskustelut rönsysivät vertaistukiasioihin.
• Hyvin, oli osallistujia monilta alueilta ja tahoilta
• Hyvin täyttyivät. Olen tutustunut uusiin kulttuurikentän ihmisiin ja aiemmin tuntemiini olen tutustunut lisää. 

Millaista tukea koit saavasi yhdenvertaiseen kulttuurijohtamiseen?

• Samassa veneessä ollaan, kiireiden ja talousahdingon keskellä. Oman alan ihmisten kanssa on aina ihanaa jutella merkityksellisistä asioista. 
• Kokemukset yhdenvertaisuusasioista, joita ryhmässä jaettiin, olivat tärkeitä ja tukevat myöhempää aiheen käsittelyä organisaatiossani.
• Jakamista, ajatustenvaihtoa
• En ole yksin, ja kulttuurijohtamista on monenlaista
• Näkökulmani avartuivat ja toisaalta tuli vertaistuettu kokemus siitä, että riippumatta resursseista tämä aihe aiheuttaa haasteita kaikille.
• Vertaistukea hankalassa tilanteessa, jossa koko kulttuuriala tällä hetkellä on. 

Mitä olisit toivonut toteutuvan toisin?

• Keskustelua olisi riittänyt useammaksi kerraksi. Toisaalta useampaan olisi ollut vaikeampi sitoutua.
• Kaipasin ehkä myös toisenlaisia tulokulmia – kokemusasiantuntijuudesta sain inspiraatiota, onko olemassa toista näkö-/tulokulmaa? Kulttuurin/taiteen vastustajan tulokulmaa en kuitenkaan toivo.
• Jäsennellympää toimintaa, keskustelu välillä velloi liikaa tai yksittäisille osallistujille oli liikaa aikaa puhua ja viedä keskustelua ehkä ydinaihepiirin ulkopuolelle
• Oli kivaakin Kajaanissa. Jatkossa ehkä voisi olla kiertäen jäsenten paikoissa.
• Tapaamisia olisi voinut olla myös esim. Oulussa eli lähempänä.
• En osaa ottaa kantaa, odotin ehkä enemmän persoonaan, vaikuttamiseen ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä
• Että olisin päässyt osallistumaan aikaisemmille kerroille
• Olisin toivonut enemmän konkreettisia esimerkkejä yhdenvertaisuustyöstä

Mitä teemoja toivoisit verkoston käsittelevän jatkossa?

• Konkreettisia esimerkkejä, toteutustapoja, hyviä käytänteitä yhdenvertaisuustyöstä
• Ehkä tosiaan enemmän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuteen tiukkaan substanssiin liittyvää asiaa. Toisaalta yhteinen vaikuttaminen meidän alamme puolesta on tärkeää
• Erikseen erilaisia teemoja: Yhdenvertaisuus yleisötyössä, henkilöstöjohtamisessa, taiteellisessa suunnittelussa - > nämä vain niille, jotka tekevät tällaista johtamista, kaikki kohdennettuna niille, jotka ovat asioiden kanssa konkreettisesti tekemisissä
• Kulttuurin eri osa-alueiden rakenteiden purku yhdessä ja olisiko rakenteille tehtävissä jotain. 
• Yhteiskunnallinen vaikuttaminen positiivisen viestinnän näkökulmasta/menetelmillä 
• Monimuotoisuus kulttuurialalla, johtamiseen liittyviä käytännön asioita, kulttuurialan uudistumista, kansainvälistymistä
• Ympäristöteemoja ja kestävän kehityksen teemoja

Lopuksi

Verkoston toiminta jatkuu verkoston itsensä kannattelemana. Siirtymävaiheessa KAIPO-hanke tukee verkoston toimintaa.

01/2024–09/2024

Toteuttaja: Taivalkosken kunta

Yhteistyökumppanit: Taivalkosken työkeskus, Taivalkosken kansalaisopisto. 

Taivalkosken keskustassa sijaitsevaan Putaansaareen suunniteltiin taidepuistoa edistämään ihmisten hyvinvointia. Tavoitteena oli tarjota taidetta kaikkien ulottuville, riippumatta kävijöiden kielitaidosta tai muista yksilöllisistä ominaisuuksista. Maisemakehys-pilotti käynnisti taidepuiston toteuttamisen. Maisemakehys on nimensä mukaisesti kehys, joka rajaa näkymän ja korostaa tiettyä osaa maisemasta. Kehyksen läpi voi katsoa maisemaa ja sen kanssa voi poseerata esimerkiksi kuvaa varten. 

Yhdenvertaista taidetta ja yhteistyön vahvistamista

Taivalkosken kunnan kulttuuripalvelut tekivät jo aiemmin yhteistyötä eri erityisryhmien kanssa, mutta ei kuvataiteen ammatillista erityiskoulutusta saaneiden henkilöiden kanssa. Maisemakehyksen tekijöiksi valikoituivat nuoret kehitysvammaiset taiteilijat Samuel Jakkila ja Marjukka Kananen. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun taiteilijat pääsivät luomaan taideteosta yhdessä toisen taiteilijan kanssa.

Jakkila ja Kananen suunnittelivat ja valmistivat kaksipuoleisen maisemakehyksen taiteilija Jussi Valtakarin ohjauksessa. Valtakarilla on aiempaa kokemusta kehitysvammaisten taiteilijoiden kanssa työskentelemisestä ja heille opettamisesta. Opettaminen on hänen mukaansa molemminpuolista: tarkoitus ei ole vain opettaa tiettyä tekniikkaa vaan antaa myös oppilaille vapaus näyttää uusia tapoja tehdä asioita.

Molemmat taiteilijat saivat vapaasti suunnitella toisen puolen kehyksestä. Suunnitteluvaihe tapahtui Valtakarin ateljeessa ja valmistustyö kehitysvammaisten työkeskuksessa sekä Taivalkosken kansalaisopistolla. Työkeskukselta saatiin apua muun muassa materiaalin valmistelussa ja valmiin kehyksen kuljettamisessa. Kokonaisuudessaan projekti koettiin hauskaksi ja mielenkiintoiseksi, sekä mahdollisuutena kehittyä lisää. 

Taidepuisto avattiin kesällä 2024 ja maisemakehyksen julkistamistilaisuus oli syyskuussa 2024. Maisemakehys pystytettiin mantereen puolelle, saareen vievän kävelysillan viereen. Maisemakehys on nähtävillä Putaanmutkan taidepuistossa Taivalkoskella ympäri vuoden. 

Huomioita

Ohjaava taiteilija Valtakari oli Jakkilalle ja Kanaselle entuudestaan tuttu, joten he kokivat turvalliseksi lähteä mukaan pilottiin. Lisäksi toiminta toteutettiin heille tutuissa ympäristöissä kuten kehitysvammaisten työkeskuksessa, missä he molemmat muutenkin työskentelevät. Maisemakehyksen tekemisen haluttiin olevan yhteinen projekti, joten jo alkuvaiheessa sovittiin, että julkistamistilaisuus aikataulutetaan siten, että kaikki osapuolet pääsisivät mukaan. 

09/2024–11/2024

Toteuttaja: Svenska Privatskolan i Uleåborg, Luckan i Uleåborg, SPSU:s föräldraförening rf / SPSU:n vanhempainyhdistys ry.

Oulu on kielisaari, millä tarkoitetaan suomenkielistä kuntaa, jossa elää ruotsinkielinen vähemmistö – Oulussa 0,2 prosenttia väestöstä – ja jossa järjestetään ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Oulussa ruotsinkielisestä opetuksesta vastaa Svenska Privatskolan i Uleåborg. Kaupungista löytyy myös ruotsinkielinen lukio.

Koska ruotsinkielisiä on Oulussa vähän, ei ruotsinkielistä vapaa-aikatoimintaakaan ole paljon. Suomenruotsalainen tiedotus- ja kulttuurikeskus Luckan järjestää muun muassa kielikahvilatoimintaa.  

Syksyn 2024 aikana Luckanilla järjestettiin ruotsinkielinen, aikuisille suunnattu lukupiiri. Lukupiiriä veti Matilda Viitala, joka työskentelee opettajana Svenska Privatskolanissa ja toimii myös ruotsinkielisen kielikahvilan vetäjänä. 

Kahdeksan osallistujaa kokoontui kymmenenä torstaina lukemaan ja keskustelemaan ranskalaisen kirjailijan Valérie Perrinin kirjoittamasta kirjasta Färskt vatten till blommorna (Vettä kukille [suomenkielinen käännös]). Osallistujat olivat eri-ikäisiä, eri sukupuolta ja heillä oli erilaisia lukukokemuksia. Monet olivat osallistuneet kirjapiireihin aiemminkin, mutta eivät koskaan ruotsiksi. Kahdelle osallistujalle tämä oli ensimmäinen ruotsinkielinen kirja, jonka he lukivat.

Kirjaa luettiin samaan tahtiin, jokainen tahollaan, ja tapaamisissa keskusteltiin sisällöstä. Jokaisella tapaamiskerralla osallistujat nostivat myös esiin jonkin lainauksen viimeksi lukemistaan luvuista. Keskustelu oli avointa; välillä vakavaa, välillä nauruntäyteistä. 

Viitala sai erittäin myönteistä palautetta ja monet osallistujat ilmaisivat halunsa jatkaa osallistumista ruotsinkieliseen lukupiiriin, mikäli sellainen toteutettaisiin uudemman kerran.