10. Kaikkien elävä kulttuuriperintö -työpajat
Yhdenvertainen Oulu2026, Pohjois-Pohjanmaan museon projekti ParasRakas museo, Kainuun museo, Oulun yliopiston Mobile Futures -hanke sekä Oulun seudun ammattiopisto, Kainuun opisto, Arffman ja Spring House toteuttivat Elävän kulttuuriperinnön -työpajoja kotoutumiskoulutuksessa oleville maahanmuuttajaopiskelijoille Oulussa ja Kajaanissa.
Jokaiseen ihmisen kulttuurisiin perusoikeuksiin kuuluu oikeus osallistua taiteisiin, kulttuuriin, ilmaista itseään vapaasti sekä kehittää itseään ja yhteisöään taiteen ja kulttuurin keinoin. Maahanmuuttaneiden oman kielen ja kulttuurin ylläpitämisen ja säilyttämisen tukeminen tukee kotoutumista, edistää hyviä väestösuhteita, kulttuurienvälistä vuoropuhelua sekä kulttuurihyvinvointia ja osallisuutta. Aineeton kulttuuriperintö on osa ihmisten elämää ja on vahvasti läsnä ihmisten arjessa. Itselleen tärkeän kulttuuriperinnön ylläpitäminen vahvistaa identiteettiä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Kaikkien elävä kulttuuriperintö -työpajojen tavoitteena oli saada tietoa kulttuurisesti moninaisesta kulttuuriperinnöstä, jota eri kieli- ja kulttuuritaustaiset ihmiset sekä yhteisöt ylläpitävät Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026-alueella.
Euroopan kulttuuripääkaupungin kulttuuri-ilmastonmuutoksen yhtenä tavoitteena on tasapainoinen yhteisö, jossa luodaan mahdollisuuksia, jotta jokaisen kulttuurihyvinvointi sekä osallisuus toteutuu. Tällaisessa yhteisössä kulttuuri toimii paremman tulevaisuuden rakentavana voimana. Moninainen kulttuuriperintö muodostuu aina ihmisten ja kulttuurien vuorovaikutuksessa. Tavoitteenamme on mahdollistaa kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen paikkoja ja tehdä moninaisuutta näkyväksi Euroopan kulttuuripääkaupungin alueella. Moninaisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen on yhdenvertaisen kulttuurin toteutumisen edellytys.
Elävä kulttuuriperintö ja osallisuus
Työpajojen tarkoitus oli samalla kehittää kulttuuritoimijoiden keinoja maahanmuuttaneiden osallisuuden vahvistamiseksi.
Elävä kulttuuriperintö on erittäin sopiva aihe yhteiskehittämiseen maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa. Teeman avulla on mahdollista päästä keskustelemaan aiheista, jotka ovat opiskelijoille tuttuja, joista he ovat ylpeitä ja joita he haluavat jakaa muiden kanssa. Opiskelijat ovat oman elävän kulttuuriperintönsä asiantuntijoita.
Teema herättää yhteistä mielenkiintoa, josta syntyy runsaasti keskusteluja.
Työpajoissa käytetään paljon visuaalista materiaaleja, jonka takia työpajat onnistuvat hyvin myös suomen kielen opiskelun alkuvaiheessa.
Kulttuurisesti moninaisen elävän kulttuuriperinnön edistäminen osana kuntien ja kaupunkien kulttuurilaitosten toimintaa antaa hyviä mahdollisuuksia saada aktiivisesti mukaan vaikuttamaan ja yhteiskehittämiseen paikallisia eri kieli- ja kulttuuritaustaisia asukkaita, yhteisöjä ja heidän järjestöjään, vahvistaa heidän toimintaansa osana paikallista kulttuurielämää ja samalla edesauttaa moninaisten yhteisöjen yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Elävän kulttuuriperinnön tapahtumien avulla kulttuuritoimijoilla on hienot edellytykset tuoda näkyväksi moninaisia kulttuuri-identiteettejä ja -ilmaisuja ja luoda maahanmuuttaneille asukkaille erilaisia osallistumismahdollisuuksia eri rooleissa. Tapahtumat antavat mahdollisuuden eri kieli- ja kulttuuritaustaisten yhteisöjen kanssa yhdessä tekemiseen, yhteisen hyvän tuottamiseen ja jakamiseen muiden kanssa sekä eri väestöryhmien kohtaamiseen.
Kaikkien elävä kulttuuriperintö -työpajojen ohjeet vetäjille
Kaikkien elävä kulttuuriperintö -työpajat ovat ensimmäinen askel, joilla kuntien ja kaupunkien kulttuurilaitokset voivat päästä mukaan yhteiseen keskusteluun ja yhteiskehittämiseen maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa.
Elävän kulttuuriperinnön työpajat ovat tarkoitettu kotoutumiskoulutuksen maahanmuuttajaopiskelijoille. Työpajojen tavoitteena on päästä keskustelemaan opiskelijoiden kanssa kulttuurista ja elävästä kulttuuriperinnöstä sekä ideoida kulttuuritapahtumia kulttuurisesti moninaisen elävän kulttuuriperinnön edistämiseksi.
Työpajat soveltuvat kotoutumiskoulutuksen kaikille ryhmille, opiskelijoiden suomen kielen taidosta riippumatta.
Työpajat järjestetään kahdessa osassa, joiden välillä opiskelijat saavat kotitehtävän. Jokainen työpaja kestää taukoineen kolme tuntia. Työpajojen kaksi osaa kannattaa pitää noin viikon välein.
Työpajojen ladattavat diat löydät sivun lopusta. Voit tarvittaessa muokata PowerPoint-esitykset työpajaasi sopiviksi. Työpajojen ohjeet löydät ladattavina pdf-tiedostoina sekä alla olevasta haitarivalikosta tekstimuodossa.
Työpaja 1 - ohjeet vetäjille
DIA 1-2
Vetäjät esittäytyvät.
Kerro opiskelijoille kuka olet ja mitä tahoa edustat. Alussa on tarkoitus kertoa mikä on työpajojen tarkoitus. Kerro myös työpajojen aikataulusta. Kerro, millä tavalla sinun edustama tahosi pystyy hyödyntämään työpajojen tuloksia omassa toiminnassaan ja sen moninaisuustyön kehittämisessä.
DIA 3
Opiskelijat esittäytyvät. Pyydä jokaista kertomaan lyhyesti itsestään. Esimerkiksi mistä opiskelija on kotoisin, mikä on hänen ammattinsa ja/tai lempiharrastuksensa sekä kuinka kauan hän on asunut Suomessa.
DIA 4
Mitä on elävä kulttuuriperintö?
Aloitamme kysymällä opiskelijoilta mitä elävä kulttuuriperintö tarkoittaa. Ovatko sanat: elävä, kulttuuri tai perintö tuttuja? Mitä ne tarkoittavat erikseen? Minkälaisia merkityksiä tai esimerkkejä opiskelijoille tulee mieleen?
Voit selittää Elävä kulttuuriperintöä käyttämällä Museoviraston määritelmää (siirryt uudelle sivulle):
”Aineeton kulttuuriperintö on elävää perinnettä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Meille tärkeää ja läheistä kulttuuriperintöä ovat esimerkiksi juhlat, käsityötaidot, tanssi ja musiikki sekä ruokaan tai luontoon liittyvät elävät perinteet. Elävä kulttuuriperintö koskettaa meitä kaikkia arjessa ja juhlassa, työssä ja harrastuksissa.”
DIAT 5-13
Seuraavien diojen avulla käymme läpi elävän kulttuuriperinnön kategoriat, kuten esim. juhlat, tarinat, pelit ja leikit, luonto jne. Pyydä opiskelijoita kertomaan jokaisesta kategoriasta esimerkkejä, jotka ovat heille tuttuja ja tärkeitä. Rohkaise heitä jakamaan muistoja, kokemuksia ja tarinoita esimerkkeihin liittyen.
DIA 14
Löytyykö sanoista tuttu perinne?
Diassa on sanapilvi, joka esittelee Tammisaaren Hakarinteen koulun oppilaiden valitsemia elävän kulttuuriperinnön esimerkkejä. Kysy opiskelijoilta löytyykö sanoista tuttu perinne. Käynnistä keskustelua kysymällä lisää heidän kokemuksista, esim. oletko syönyt (rosollia), oletko kokeillut (poroajelua, avantouintia), oletko pelannut (jääkiekkoa), tykkäätkö (salmiakista, saunasta), jne.
DIA 15
Sama kysymys ja keskustelu jatkuu. Diassa näkyy wikiluettelon elävän kulttuuriperinnön esimerkkejä. Voit valmistautua etukäteen kertomaan opiskelijoille mitä esimerkit tarkoittavat ja/tai etsimällä opiskelijoiden kanssa netistä kuvia perinnöistä, jotka eivät ole tuttuja.
DIA 16
TAUKO
DIA 17
Tauon jälkeen lyhyt kertaus mistä keskusteltiin ryhmässä. Pyydä opiskelijoita kertomaan vielä kerran mitä elävä kulttuuriperintö tarkoittaa. Apuvälineenä voit käyttää kuvaa ja kysyä, miten opiskelijat ymmärtävät kuvan viestin.
DIA 18
Suomalainen kulttuuriperintö.
Näytä opiskelijoille video suomalaisesta saunaperinteestä. Video on osa Unescoon lähetettyä esittelyä vuodelta 2020 ja nykyään suomalainen saunaperinne on osa Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa.
Kysy minkälaisia ajatuksia video ja saunaperinne herättää.
DIA 19
Onko Suomessa vain suomalaisia perinteitä?
Kerro opiskelijoille, että saunaperinne on olennainen osa suomalaista kulttuuria ja se on Suomen ensimmäinen kohde Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa.
Aloita keskustelu siitä, mitä suomalainen kulttuuriperintö tarkoittaa. Voit käyttää apuna Ylen videota (siirryt uudelle sivulle), jossa kysytään mitä suomalaista aineetonta kulttuuriperintöä pitäisi suojella.
Keskustelun tarkoitus on tuoda esiin kulttuurisesti moninaisten ja maahanmuuttaneiden yhteisöjen ylläpitämää elävää kulttuuriperintöä, joka on tarkoitus tunnistaa ja tehdä Suomessa näkyväksi.
DIA 20
Elävän kulttuuriperinnön wikiluettelo.
Mene linkin kautta Elävän kulttuuriperinnön wikiluettelon sivulle ja kerro, että sivustolla esitellään esimerkkejä elävästä perinnöstä Suomessa. Selitä, että Wikiluettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Elävän perinnön kansalliseen luetteloon ja että jokainen ryhmä tai yhteisö voi lisätä omia ehdotuksiaan.
DIA 21-24
Seuraavien diojen avulla käy läpi kulttuurisesti moninaisen elävän kulttuuriperinnön esimerkkejä, jotka löytyvät luettelosta, esimerkiksi:
- Meksikolainen kuolleiden päivä Suomessa (siirryt uudelle sivulle)
- Latvialainen munien värjäämisen perinne Suomessa (siirryt uudelle sivulle)
- Iranilainen klassinen musiikki Suomessa (siirryt uudelle sivulle)
- Chilen itsenäisyyspäivän juhliminen Suomessa (siirryt uudelle sivulle)
DIA 25-28
Ryhmätyöskentely
Jaetaan opiskelijat pieniin ryhmiin (5-6 henkilöä per ryhmä).
Pyydä jokaista opiskelijaa valitsemaan yhden elävän kulttuuriperinnön esimerkin, joka on hänelle tärkeä ja jota hän ylläpitää Suomessa. Opiskelijat kertovat vuorotellen esimerkit pienissä ryhmissä. He voivat näyttää kuvia ja videoita.
Pyydä opiskelijoita pohtimaan Perintöhyrrän kysymyksiä (siirryt uudelle sivulle), kuten esimerkiksi:
OPPIMINEN
1. Miten olet oppinut tämän perinnön? Kuka sen sinulle opetti?
2. Mitä hyötyä sinulle on ollut tämän perinnön oppimisesta?
3. Oletko opettanut perintöä muille? Miten?
VUOROVAIKUTUS
1. Voiko tämän perinnön kautta saada uusia ystäviä?
2. Saako tämä perintö sinut hyvälle mielelle? Miksi?
3. Voivatko kaikki osallistua tähän perintöön (esim. ikä, sukupuoli, kulttuurinen tausta, vamma)? Jos ei, voiko sitä muuttaa?
4. Onko tämä arvostettu perintö? Miten se näkyy?
TALOUS
1. Voiko tähän perintöön osallistua ilmaiseksi?
2. Voiko tällä perinnöllä ansaita rahaa? Miten?
3. Mainostetaanko tätä perintöä? Missä ja miten?
4. Onko tämä perintö jonkun ammatti?
5. Voiko kaupallisuus pilata tämän perinnön? Miten?
KULTTUURI
1. Ketkä tätä perintöä harjoittavat? Miksi?
2. Miten perintöä siirretään toisille ihmisille (esim. kirjallisesti, suullisesti, kuvallisesti, tekemällä)?
3. Jos perintö häviäisi, mitä kaikkea häviäisi sen mukana?
4. Miten perintö muuttuu tai voiko sitä muuttaa?
YMPÄRISTÖ
1. Miten luonto on mukana perinnössä?
2. Mitä materiaalia perintöön liittyy? Mistä materiaali on tuotu/tehty?
3. Miten perintö vaikuttaa luontoon?
4. Voiko perinnöstä saada ympäristöystävällisempää? Miten?
5. Voiko perintö auttaa oppimaan lisää luonnosta? Miten?
DIA 29
Kotitehtävä:
Ota ensi kerraksi mukaan jotain omaa elävää perintöäsi (esine, kuva, tarina…), jonka esittelet ryhmässä ensi kerralla.
Kerro opiskelijoille, että työpajan toisessa osassa opiskelijat esittävät koko ryhmälle oman kotimaan elävän kulttuuriperinnön esimerkkejä. Pyydä heitä tuomaan mahdollisuuksien mukaan perintöön liittyviä materiaaleja, kuten esimerkiksi esineitä, käsitöitä, vaatteita, kertomaan tarinoita tai esittelemään PowerPoint-esityksiä. Esityksen ei tarvitse olla pitkä, korkeintaan 7 minuuttia. Jos ryhmästä löytyy enemmän opiskelijoita samasta maasta, voivat he halutessaan tehdä ryhmäesityksen.
Työpaja 2 - ohjeet vetäjille
DIA 1
Tervetulosanat ja työpajan aikataulu.
DIA 2
Mitä muistat edellisestä työpajasta?
Pyydä opiskelijoita kertomaan lyhyesti, mitä oli ensimmäisen työpajan aihe ja mitä silloin tehtiin.
DIA 3
Korttipeli.
Tulosta ja leikkaa valmiiksi Elävän perinnön korttisarja ja/tai kuvapaketti, joiden avulla opiskelijat voivat tutustua ja keskustella elävän perinnön ilmiöistä ja esimerkeistä sekä Suomessa että muissa maissa.
Lataa Elävän perinnön korttisarjan täältä (siirryt Museoviraston sivulle).
Lataa Kuvapaketti täältä (siirryt pdf-tiedostoon).
Anna opiskelijoille tehtäväohjeet:
Jokainen valitsee itselleen kiinnostavan kortin ja esittelee kortin koko porukalle.
Kerro miksi valitsit kortin, mitä tiedät perinteestä, miksi se on kiinnostava, jne.
Jos kuvan perinne ei ole tuttu, etsi netistä tietoa.
Jokainen opiskelija kertoo koko ryhmälle oman korttinsa perinteestä.
DIA 4
Kotitehtävän esitykset.
Edellisessä työpajassa pyydettiin opiskelijoita valmistamaan esityksiä oman kulttuurin elävän kulttuuriperinnön esimerkeistä. Nyt on aikaa esitellä työnsä vuorotelleen koko ryhmälle. Huolehdi aikataulusta, jotta jokainen opiskelija ehtii kertomaan omasta perinteestään. Kannusta koko ryhmää esittämään kysymyksiä jokaisen esittelyn jälkeen.
DIA 5
Kulttuurisesti moninainen kulttuuriperintö Suomessa.
Esitysten jälkeen muistuta, että työpajan tavoitteena on pohtia, millä tavalla juuri muun muassa opiskelijoiden esittämiä elävän kulttuuriperinnön esimerkkejä voidaan tehdä näkyvämmäksi paikallisessa kulttuurielämässä.
DIA 6
Miten kulttuuriperintöä voi jakaa muiden kanssa?
Kysy opiskelijoilta miten perintöä voi jakaa muiden kanssa? Millä keinoin voisimme tehdä kulttuurisesti moninaisen elävän kulttuuriperinnön kaikille näkyväksi ja tutuksi? Miten voisimme kutsua muut tutustumaan ja osallistumaan moninaiseen elävään kulttuuriperintöön?
DIA 7
Tapahtumat.
Tapahtuma on keino tehdä kulttuurisesti moninaista elävää kulttuuriperintöä näkyväksi ja kutsua paikalliset yhteisöt nauttimaan siitä.
DIA 8–13
Seuraavaksi näytä opiskelijoille esimerkkejä, minkälaisia tapahtumia järjestetään Suomessa: Maailma kylässä -festivaali Helsingissä, Kiinalainen uusi vuosi Helsingissä, Latin Folk Night Helsingissä, Kolibri – kulttuurisen moninaisuuden festivaali Helsingissä, Arabian kielen päivä ja Being Black – poimintoja afrosuomalaisuudesta -näyttely Helsingissä.
DIA 14
Kysy opiskelijoita, tietävätkö he, järjestetäänkö samanlaisia tapahtumia heidän paikkakunnallansa? Ovatko he kuulleet, osallistuneet tai järjestäneet kulttuurisen moninaisuuden tapahtumia?
DIA 15
Jos paikkakunnalla on järjestetty kulttuurista moninaisuutta edistäviä tapahtumia voit valmistautua etukäteen ja lisätä dioihin omia esimerkkejä.
DIA 15–18
Kulttuurisesti moninaista elävää kulttuuriperintöä edistäviä tapahtumia Oulusta (esimerkkejä).
DIA 19–20
Ryhmätehtävä.
Ryhmät suunnittelevat kulttuurisesti moninaista elävää kulttuuriperintöä edistäviä tapahtumia, joihin he itse haluaisivat osallistua tai joita he haluaisivat järjestää.
Jaetaan opiskelijat pieniin ryhmiin (5–6 opiskelijaa per ryhmä).
Anna tehtäväohje:
Ryhmä suunnittelee yhden tapahtuman.
Mikä kulttuuriperintö: juhla, käsityö, tanssi, tarinat…
Mikä tapahtuma: esim. käsityöpaja, festivaali, konsertti…
Kenelle, esim. koko perheille, nuorille, naisille?
Tapahtuman nimi?
Tapahtuman kesto, esim. 2 tuntia, koko päivä.
Missä? Esim. museo, kulttuuritalo Valve, kirjasto?
Milloin?
Ryhmät esittävät tulokset kaikille.
DIA 21
Esitysten jälkeen käymme yhteistä loppukeskustelua.
Kysy opiskelijoita esimerkiksi:
Minkälaisia ajatuksia työpaja herätti?
Mitä opit?
Mistä haluaisit tietää enemmän?

Työpajojen tulokset
Työpajoissa maahanmuuttajaopiskelijoiden suunnittelemat elävän kulttuuriperinnön tapahtumat voi jakaa viiteen kategoriaan. Kategoriat voivat toimia inspiraatioina kulttuuritoimijoille elävän kulttuuriperinnön toiminnan kehittämiseksi kulttuurisen moninaisuuden ja maahanmuuttaneiden kulttuuriosallisuuden kontekstissa.
Globaali elävä kulttuuriperintö näkyväksi
Tavoitteena on edistää aktiivisesti myös länsimaisen taiteen ja kulttuurin ulkopuolista elävää kulttuuriperintöä. Kulttuurilaitokset suunnittelevat yhteistyössä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten yhteisöjen kanssa erilaisten päivien ja juhlien järjestämistä osana omaa yleisötyötä ja kulttuuritoimintaa.
Kulttuurien välinen dialogi
Tapahtumat, joiden tavoitteena on rakentaa siltoja ihmisten ja kulttuurin välille. Tilaisuuksia, jotka mahdollistavat moninaisten ihmisten ja heidän kulttuuri-identiteettien ja -ilmaisujen vuorovaikutuksia ja uusien merkityksien syntymistä. Päämääränä on tuoda esiin, että kulttuurit ovat aina vaikuttaneet toisiinsa ja ovat aina olleet jatkuvassa muutoksessa.
Kulttuurien välisen dialogin prosessissa tietojen, taitojen ja käytäntöjen jakaminen on yhtäältä elävän kulttuuriperinnön ylläpitäminen keinona ja toisaalta uusien perinteiden, arvojen ja merkityksien luovana lähteenä.
Kohtaamisia ja osallisuutta
Kuntien ja kaupunkien kulttuurilaitokset toimivat eri väestöryhmien matalan kynnyksen kohtaamis- ja vaikuttamispaikkana. Tavoitteena on avata ja luoda turvallisempia tiloja ja toimintamahdollisuuksia, joissa moninaiset ihmiset pääsisivät näyttämään osaamistaan, vaikuttamaan kulttuuritoiminnan kehittämiseen ja tuntea yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta.
Kaikkien tarinat
Tapahtumat, joiden tavoitteena on edistää hyviä väestösuhteita tarinnallisin keinoin. Tarinat toimivat symbolisena foorumina moniäänisyyden edistämiseksi kulttuurilaitoksissa. Ne ovat myös olennainen osa elävää kulttuuriperintöä ja sen jakamista sekä ylläpitämistä.
Kulttuurilaitokset voivat vaikuttaa tarinallisten tapahtumien avulla siihen kenen tarinoita kerrotaan, kuka kertoo ja kuka saa äänensä kuuluviin. Samalla ne voivat vaikuttaa siihen, että marginalisoidut ryhmät pääsevät kertomaan omat historiansa.
Kaikkien mukaan ottamista
Elävä kulttuuriperintö syntyy ja elää yhteisöissä.
Kulttuurilaitokset tukevat moninaisten yhteisöjen toimintaa ja heidän elävän kulttuuriperintönsä edistämistä. Tämä edellyttää tahojen inklusiivisempien toimintatapojen kehittämistä, joiden tavoitteena on kaikkien mukaan ottaminen ja huolehtiminen siitä, että aliedustetut ryhmät pääsevät yhdenvertaisesti mukaan tuottamaan kulttuurisia sisältöjä.
Lähteet
Moninaisuus - Kulttuurin vuosikello. Kulttuuriperintökasvatuksen seura. (siirryt uudelle sivulle)
Aineeton kulttuuriperintö - Museovirasto. (siirryt uudelle sivulle)
Aineeton kulttuuriperintö - Opettajalle. Museovirasto. (siirryt uudelle sivulle)
Elävän perinnön kuvakortit. Museovirasto. (siirryt uudelle sivulle)

Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke on Euroopan unionin osarahoittama.