Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevasta unionin toiminnasta vuosiksi 2020–2033 viittaa YK:n yleissopimukseen kulttuuri-ilmaisujen suojelemisestä ja edistämisestä (voit tutustua sopimukseen luvussa 2). Yleissopimuksen avulla Euroopan unioni sitoutuu edistämään kulttuurista moninaisuutta sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä paikallisella että kansainvälisellä tasolla. 

Päätöksessä korostetaan, että Euroopan kulttuuripääkaupunkien tehtävänä on edistää sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä varmistaa kaikkien yhteiskuntaryhmien mahdollisimman laaja osallistuminen kulttuuriohjelman laatimiseen ja toteutukseen. Euroopan kulttuuripääkaupunkien pitäisi huolehtia erityisesti syrjinnän vaarassa ja heikommassa asemassa olevien ryhmien sekä nuorten yhdenvertaisista mahdollisuuksista.  

Päätöksen mukaan Euroopan kulttuuripääkaupungin toiminnan yleiset tavoitteet ovat muun muassa suojella ja edistää Euroopan kulttuurien monimuotoisuutta ja korostaa niiden yhteisiä piirteitä sekä vahvistaa kansalaisten tunnetta kuulumisesta yhteiseen kulttuurialueeseen. 

Toiminnan erityistavoitteet, kuten kaupunkien kulttuuritarjonnan valikoiman ja monimuotoisuuden vahvistaminen sekä sen saanti- ja osallisuusmahdollisuuksien laajentaminen tukevat yhdenvertaisuuden toteuttamista.

Lähde: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 445/2014/EU (siirryt pdf-tiedostoon)

Euroopan komission opas hakemiseen valmistautuville kaupungeille 2020–2033 korostaa aiempien Euroopan kulttuuripääkaupunkien hyötyjä. Yhdenvertaisuuden edistämisen näkökulmasta erityisen tärkeää on aliedustettujen ryhmien ja yleisöjen osallistumiseen lisääntyminen.

Opas korostaa vahvasti, että Euroopan kulttuuripääkaupungin prosessi on kaupungeille ainutlaatuinen mahdollisuus, jolla voi olla kulttuuristen ja taloudellisten vaikutusten lisäksi myös sosiaalista merkitystä.

Tämän toteuttamiseksi kaupunkien pitäisi olla valmiita tekemään asioita uudella tavalla. Kulttuurialan yhdenvertaisuuden vahvistamisen kannalta Euroopan komission ohjeet kannattaa ymmärtää muutostyönä, jota ohjaa moninaisuusajattelu. Tämä tarkoittaa kaupungille ymmärrystä, tahtotilaa ja uusia konkreettisia keinoja tukea kulttuuria, kehittää monialaista vuorovaikutusta, saada uusia yleisöjä ja edistää niiden osallisuutta.

Tämän yhteydessä opas korostaa erityisesti millä tavalla hakijakaupungit ovat valmiita kartoittamaan laajemmin alueemme moninaisia – myös maahanmuuttajayhteisöjen – kulttuuri-ilmaisuja ja altistamaan väestön myös ulkomailta tulevien kulttuuri-ilmaisujen rikkaudelle ja moninaisuudelle.

”Onko kaupunkimme valmis kartoittamaan laajemmin alueemme moninaisia – myös maahanmuuttajayhteisöjen – kulttuuri-ilmaisuja ja altistamaan väestön myös ulkomailta tulevien kulttuuri-ilmaisujen rikkaudelle ja moninaisuudelle?”

Pitkän aikavälin vaikutusten varmistamiseksi muutostyön pitäisi olla kestävää ja tämä edellyttää kulttuuri-investoinnin lisäämistä.

Nämä tavoitteet näkyvät Euroopan kulttuuripääkaupungin valintakriteereissä. Yhdenvertaisuuden toteuttaminen ilmenee kriteereissä muun muassa siinä, miten kaupungit pystyvät ennakoimaan omien toteutusten pitkän aikavälin sosiaaliset vaikutukset. Moninaisuustyö voi tässä yhteydessä tarkoittaa valmiutta yhdistää paikalliseen kulttuuriperintöön ja perinteisiin taidemuotoihin uusia, innovatiivisia ja kokeellisia kulttuuri-ilmaisuja.

Yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden edistämisen tavoite heijastuu myös vahvasti eurooppalainen ulottuvuus -kriteerissä. Tavoitteena on laaja ja laadukas kulttuurien välistä vuoropuhelua ja unionin kansalaisten keskinäistä yhteisymmärrystä edistävä toimintaa. 

”Se, että kaupunki sijaitsee Euroopassa, sillä on elävä ja kansainvälinen nykyinen kulttuuritarjonta tai että sen väestö on monikulttuurista, ei sellaisenaan ole vahva tulkinta eurooppalaisesta ulottuvuudesta.”

Tärkeintä on se, minkälaisen mahdollisuuden kulttuuripääkaupunkitoiminta tarjoaa kaupungille ja sen asukkaille laajentaa ymmärrystä ja tietoisuutta kulttuurisesta moninaisuudesta ja oppia avoimesti muilta.

Vaikutusalan kriteerit korostavat erityisesti, miten hakijakaupungit luovat uusia ja kestäviä osallistumismahdollisuuksia kulttuurialalla aliedustetuille ryhmille, kuten nuorille, syrjäytyneille ja heikommassa asemassa oleville. 

Oppaassa kiinnitetään erityistä huomiota vähemmistöihin ja tuodaan esiin, miten esimerkiksi vammaiset ja iäkkäät pystyvät osallistumaan toimintaan. Kaupunkien investointi kulttuuritilojen saavutettavuuden parantamiseksi on tässä ratkaisevassa roolissa.    

Kriteerien täyttämiseksi opas suosittelee, että laaja ja aktiivinen osallisuustoiminta kannattaa käynnistää jo valmisteluvaiheessa. Tärkeää on saada mukaan ryhmät, jotka eivät tavallisesti osallistu kaupungin kulttuurielämään ja tavoittaa ulkopuolisia yhteisöjä. 

Tavoitteena on osallisuus, eli kulttuurialalla aliedustettujen ryhmien vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen. 

Tämä tavoite korostaa vahvasti kaupunkien moninaisuus- ja yhdenvertaisuustyön ulottuvuuksia, jotka vaikuttavat yhdenvertaisten osallisuusmahdollisuuksien lisäämiseen, jonka seurauksena kulttuuritoiminta moninaistuu ja samalla yleisöpohja laajenee.

Lähde: Euroopan kulttuuripääkaupungit 2020–2033 - Opas hakemiseen valmistautuville kaupungeille. Euroopan komissio. (Siirryt pdf-tiedostoon) 

Selvitys Euroopan kulttuuripääkaupunkien pitkäaikaisvaikutuksista tuo esiin, että yhdenvertaisuustyön edistämiseksi keskeistä on hyvin suunniteltu ja budjetoitu toimintasuunnitelma, jonka alkuvaiheessa luodaan pohja ruohonjuuritason työlle. Kulttuuripääkaupungin kehittämisprosessin aikana strategiset ja kestävät toimintatavat vahvistuvat uusien ja monipuolisten yleisöjen mukaan saamiseksi. 

Kulttuuritapahtumien yleisön monipuolistuminen tai lisääntyminen on selvityksen mukaan yksi tärkeimmistä Euroopan kulttuuripääkaupunkien myönteisistä vaikutuksista. Tämän varmistamiseksi kaupunkien pitäisi tunnustaa sosiaalisten vaikutusten tärkeys osana yhdenvertaisuustyötä, jolla on yhtä suuri merkitys, kuin ohjelman kulttuurisella ja taloudellisella toimintasuunnitelmalla. 

Lähde: Euroopan kulttuuripääkaupungit, pitkäaikaisvaikutukset. Euroopan parlamentti. (Siirryt pdf-tiedostoon) 

Euroopan komission ohjeissa kaupungeille Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tulosten omasta arvioinnista on luotu indikaattoreita pitkän aikavälin vaikutusten seuraamista ja arviointia varten.

Yhdenvertaisuuden edistämisen näkökulmat sisältyvät muun muassa:

Yleiseen tavoitteeseen 1: Suojellaan ja edistetään Euroopan kulttuurien monimuotoisuutta ja korostetaan niiden yhteisiä piirteitä sekä vahvistetaan kansalaisten tunnetta kuulumisesta yhteiseen kulttuurialueeseen.

Tavoitteen ohjeelliset indikaattorit ovat:

• Kansalaisten monikulttuurisiin hankkeisiin osallistumisen ja sitoutumisen lisääntyminen, 
• Monikulttuuristen hankkeiden määrä ja laatu, 
• Sellaisten paikallisten ruohonjuuritason aloitteiden määrä, joissa on mukana eurooppalaisia kumppaneita tai joihin sisältyy monikulttuurisia aiheita, 
• Kulttuuristen vähemmistöjen monikulttuuristen hankkeiden tukemisen lisääntyminen

Erityinen tavoite 2 käsittelee kulttuuritarjonnan saanti- ja osallisuusmahdollisuuksien laajentamista.

Tavoitteen onnistumista kaupungit voivat mitata seuraavien indikaattoreiden avulla:

• Kuinka monta prosenttia asukkaista osallistuu tapahtumiin, mukaan lukien nuoret, koulut, vähemmistöt tai epäsuotuisammassa asemassa olevat, 
• Tietoisuuden lisääntyminen kulttuuritarjonnasta (yleisesti ottaen ja edellä mainittujen ryhmien osalta) 
• Aktiiviseen osallistumiseen kannustavien ja eritasoisia osallistumismahdollisuuksia tarjoavien tapahtumien ja aloitteiden määrä, 
• Kulttuurialan työvoiman sukupuolten tasa-arvo ja kulttuurinen monimuotoisuus, 
• Sellaisten ohjelmien määrä ja laatu, joissa osallistetaan tällä hetkellä osallistumattomia henkilöitä, 
• Yleisön monimuotoisuuden (ikä, kulttuuritausta) lisääntyminen, 
• Yleisön osallistamista koskevia menetelmiä varten koulutuksen saaneiden tai niitä jokapäiväisessä työssään käyttävien kulttuurialan ammattilaisten määrä

Erityinen tavoite 3 koskee kulttuurialan valmiuksien ja sen yhteyksien muihin aloihin vahvistumista.

Indikaattoreita, jotka erityisesti tukevat yhdenvertaisuustyön seurantaa ovat muun muassa:

• Kulttuuri-infrastruktuuriin ja -tiloihin tehtävien investointien arvo (tässä erityisesti saavutettavuuden näkökulmat!), 
• Kansalaisjärjestöjen, kulttuurialan ja luovien alojen kehittämiseksi luodut olosuhteet ja ohjelmat (monimuotoistamisen, määrän, kasvun, laajennetun ulottuvuuden tai kansainvälistymisen tukemiseksi)
• Kolmannen sektorin toimijat, jotka työskentelevät kulttuuriosaston kanssa – määrä, kokousten määrä, osallistuvien organisaatioiden määrä

Lähde: Euroopan kulttuuripääkaupungit vuosina 2020–2033 - Ohje kaupungeille Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tulosten omasta arvioinnista. Euroopan komissio. (Siirryt pdf-tiedostoon)
 

Euroopan komission laatima kokoelma vuosien 2007–2016 Euroopan kulttuuripääkaupunkien jälkiarviointien suosituksista tuo esiin hyviä käytänteitä sekä kaupunkien hakuprosessin, että toteuttamisvaiheiden tueksi.

Suositus, että kaupungit panostaisivat nykyisen kulttuurin täydentämiseen eivätkä toistaisi samoja tuttuja kuvioita korostaa muutostyön merkitystä myös yhdenvertaisuuden edistämisen näkökulmasta.

Euroopan kulttuuripääkaupungin prosessissa kehitetyt uudet lähestymistavat, oven avaaminen uusille ilmaisuille, moninaisuudelle, moniäänisyydelle ja moniarvoisuudelle sekä paikallisen kulttuurielämän puutteiden ja kehittämistarpeiden täyttäminen tuovat paikalliseen kulttuurielämään uuden tason ja ulottuvuuden.

Laajemman kulttuuritapahtumiin osallistumisen aktiivinen edistäminen on välttämätöntä yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämiseksi. Kokoelma korostaa kuinka tärkeää on, että kaikki paikalliset yhteisöt voisivat hyötyä Euroopan kulttuuripääkaupungin toiminnasta.

Tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa uusia kulttuuri- ja toimintamuotoja sekä ruokkia moninaisuutta tukevaa ilmapiiriä. Tavoitteena on varmistaa saavutettavat olosuhteet, jotta aliedustetut ryhmät löytävät itselleen merkityksellisiä sisältöjä pääsevät mukaan toimintaan yleisönä ja tekijöinä.

”Euroopan kulttuuripääkaupungin on pyrittävä nimenomaisesti laajentamaan kulttuuritapahtumiin osallistumista ottamalla kohteekseen aliedustettuja väestöryhmiä sen sijaan, että se vain toivoisi, että nämä ryhmät osallistuisivat ohjelmaan.”

Yhdenvertaisuuden toteuttaminen edellyttää myös uusia yhteistyömuotoja monialaisten sidosryhmien kanssa. Jos paikalliset kulttuurialan toimijat eivät tavoita vähemmistöryhmiä tai kulttuuritoiminta ei ole saavutettavaa erilaisten ryhmien kannalta, kulttuuripääkaupungin kehittämisessä pitäisi solmia vahvoja suhteita ja yhteistyökuvioita sellaisten tahojen ja organisaatioiden kanssa, jotka tekevät työtä vähemmistöryhmien kanssa.

”Lisäksi kaikilta osapuolilta tarvitaan avoimuutta ja halukkuutta ottaa riskejä, oppia ja mukautua.”

Kokoelman suositus ’Kulttuuria kauemmas katsomiseen’ sisältää myös vahvan yhdenvertaisuuden edistämisen näkökulman. Sen mukaan tavoitteena on syrjinnästä johtuvan eriarvoisuuden poistaminen yhteiskunnasta. Kulttuuri on yhtäältä yksi elämän osa-alue, jossa syrjintä ilmenee. Toisaalta Euroopan kulttuuripääkaupungin toiminta luo ainutlaatuisia mahdollisuuksia vaikuttaa kulttuurin keinoin ja pitää huolta siitä, että ihmiset saavat yhdenvertaisia mahdollisuuksia myös muiden palveluiden ja elämän osa-alueiden osalta, kuten esim. työelämässä, sosiaalipalveluissa ja koulutuksissa.

”Liian turvallisten aiheiden valitsemisen sijasta Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman saaneet kaupungit voivat päättää keskittyä kaupunkinsa keskeisiin kysymyksiin ja haasteisiin. Kaupungit ovat joskus köyhyyden, eriarvoisuuden ja yhteisöjen välisten konfliktien näyttämöjä, ja Euroopan kulttuuripääkaupunki -ohjelmat voivat auttaa ratkaisemaan osittain näitä ongelmia niiden sivuuttamisen sijaan.”

Lähde: Kokoelma vuosien 2007–2016 Euroopan kulttuuripääkaupunkien jälkiarviointien suosituksista, Euroopan komissio (siirryt pdf-tiedostoon) 

Oulu2026 hakukirjassa toimme esiin, millä tavalla olemme suunnitelleet yhdenvertaisuuden toteutumista Euroopan kulttuuripääkaupungin prosessissa.

Työn lähtökohtana oli kuulemisfoorumi, eli yhdenvertaisuustyöpajojen sarja, joka pidettiin monien eri yhteisöjen, etnisten vähemmistöjen, LGBTQ+-ryhmien ja vammaisten kanssa. 

”Foorumi on jo haastanut meidät tarkistamaan tapaamme lähestyä kulttuurista yhdenvertaisuutta myös yleisöpohjan kehittämisen ohjenuorana. Ei riitä, että tarjoamme tasavertaisia mahdollisuuksia. Osallistumisen esteet on poistettava tietoisesti ja järjestelmällisesti.”                          

Tämän prosessin seurauksena on laadittu Oulu2026:n Yhdenvertaisuus- ja monimuotoisuusstrategia. Sen perusperiaatteet ovat rohkeus, moniäänisyys, turvallisuus ja mahdollisuudet, jotka ohjaavat kaikkea Oulu2026-toimintaa.

”Sitä kehitetään edelleen, mutta olemme ylpeitä 2026-yhdenvertaisuusfoorumimme avoimuudesta ja rakentavasta pyrkimyksestä muuttaa Oulun kulttuuri-ilmastoa monimuotoiseksi.”

Lähde: Oulu2026-hakukirja (siirryt pdf-tiedostoon) 

”Paneeli suosittelee, että Oulun kaupunki valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026”.

Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupungin valintavaiheen asiatuntijapaneelin raportti korostaa, että Oulussa on huomattava määrä muita heikommassa asemassa olevia lähiöitä. Tämän vuoksi paneeli näki erityisen tärkeänä, että Oulun ohjelma perustuu laajaan yleisökehitysstrategiaan. Sen ytimessä on vahva osallisuusnäkökulma, joka tarkoittaa muun muassa: mielipiteiden hankkimista ihmisiltä, jotka eivät ole edustettuina perinteisissä kulttuuriaiheisissa yleisöissä, paikallisten ihmisten muuttuminen yhteiskehittäjiksi pelkän passiivisen yleisön sijaan. 

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta paneeli näki tärkeänä, että osallisuus ja moninaisuus oli Oulu2026:n ohjelman kehittämisen vahva lähtökohta. 

Siihen sisältyi yli 200 tapaamista paikallisyhteisöjen edustajien kanssa, monien mielipiteiden kokoamista sekä tarveanalyysi, joka tehtiin eri kohderyhmien kanssa, mukaan lukien eri vähemmistöt (lapset, vanhukset, HLBTQ+, saamelaiset). 

”Paneeli kuitenkin huomauttaa, että tulevina kuukausina ja vuosina on vielä parantamisen varaa: Pitkän aikavälin kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten määrittelyä sekä kaupungin kulttuuristrategiaan liittyvää perintötoimintaa on kehitettävä edelleen.”      

Lähde: Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupungin valinta - asiantuntijapaneelin raportti. Euroopan komissio. (Siirryt pdf-tiedostoon)

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen tekemä lähtötilanteen raportti perustuu indikaattoreihin, joiden kautta voidaan kuvata jatkossa kulttuuripääkaupunkitoiminnan toteutuksen myötä syntyviä muutoksia. Tässä vaiheessa raportti keskittyy erityisesti Oulun kaupungin laatimaan hakukirjaan 2, jonka perusteella Oulu2026 valittiin kulttuuripääkaupungiksi. 

Raportointia varten tehdyn kansalaiskyselyyn mukaan ”72 % alueella asuvista vähemmistöön identifioituvista oli ilmoittanut kiinnostuneisuudestaan osallistua yleisönä tai osallistua toiminnan järjestämiseen”.

Lähde: Oulu2026 - Kohti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta. Lähtötilanne arviointiin vuonna 2022. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen verkkojulkaisuja 77. (Siirryt pdf-tiedostoon) 

Osana Oulu2026 kulttuuripääkaupungin valmistelua ja hakukirjaa on laadittu yhdenvertaisuus- ja monimuotoisuusstrategian periaatteet, joiden mukaisesti määriteltiin perusperiaatteet ja suuntaviivoja antavat tavoitteet ja toimenpiteet yhdenvertaisuustyön edistämiseksi osana kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Strategian periaatteet ovat rohkeus, moniäänisyys, turvallisuus ja mahdollisuudet, jotka ohjaavat kaikkea Oulu2026-toimintaa. Strategiaa on kehitetty edelleen Oulun kulttuurisäätiön toiminnan käynnistymisen ja Euroopan kulttuuripääkaupungin ohjelman rakentamisen myötä. 

Strategian konkretisoimiseksi on laadittu toiminnallinen yhdenvertaisuussuunnitelma, joka keskittyy Oulun kulttuurisäätiön toimintaan ja sen toteuttamaan kulttuuriohjelmaan. Suunnitelman tavoitteena on toimia työkaluna, joka ohjaa säätiön toimintaa. Suunnitelman avulla pystymme varmistamaan, että yhdenvertaisuuden edistäminen on osa kaikkien tiimien perustoimintaa.

Oulun kulttuurisäätiön toimintaa ohjaa Oulun kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2022–2026. Oulun kulttuurisäätiön toiminnallinen yhdenvertaisuussuunnitelma vastaa erityisesti sivistys- ja kulttuuripalveluiden tavoitteisiin kehittää palveluita saavutettavimmiksi. Kehittämisessä huomioidaan fyysinen, sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja digitaalinen esteettömyys. Toimenpiteinä ovat mm. koulutukset henkilöstölle tasa-arvoasioiden edistämiseksi ja syrjinnän sekä häirinnän ehkäisemiseksi sekä haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden vahvistamiseksi. 

Oulun kaupungin suunnitelma 2022–2026 sisältää yhdenvertaisuusvaltuutetun ohjeistuksen mukaisesti toimialakohtaisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Oulun kulttuurisäätiön toimenpiteet täydentävät Oulun kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelmaa Euroopan kulttuuripääkaupungin toteutuksen osalta.

Tutustu Oulun kaupungin toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suunnitelmaan vuosille 2022–2026 täällä. 

Tutustu Oulun kaupungin toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suunnitelman toimialakohtaisiin toimenpidetaulukoihin vuosille 2022–2026 täällä. 

Oulun kulttuurisäätiön toiminnallinen yhdenvertaisuussuunnitelman on laatinut työryhmä, johon kuului yhteisö-, ohjelma-, sekä viestintätiimin edustajia. Työryhmän jäsenet ovat tunnistaneet ja kartoittaneet tärkeimmät kehittämistarpeet oman tiimin vastuualueiden näkökulmasta. 

Nykytilanteen kartoituksesta muodostui 13 yhdenvertaisuussuunnitelman osa-alueetta, johon kehitettiin täsmälliset tavoitteet ja toimenpiteet kehittämistarpeiden täyttämiseksi. 

Toiminnallista yhdenvertaisuussuunnitelmaa toteutetaan osana säätiön normaalia perustoimintaa. Ulkopuolista rahoitusta on saatu ja haettu aihepiiriin liittyen. Käynnissä olevan Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen puitteissa yhdenvertaisuusuuden edistämistyötä on pystytty toteuttamaan laajamittaisesti. ESR+-rahoitteinen hanke päättyy 25.4.2025. Toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseksi on haettu rahoitusta. Mikäli ulkopuolista rahoitusta ei saada, toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteet toteutetaan osana normaalia säätiön toimintaa siinä laajuudessa kuin se on olemassa olevien resurssien puitteissa mahdollista. Merkittävä osa Oulun kulttuurisäätiön vastuulla olevista tuotannoista tapahtuu Oulun kaupungin tiloissa, joihin on tehty kattavasti esteettömyyskartoituksia ja otettu huomioon saavutettavuus, esim. Oulun kaupungintalosta löytyy kattavasti tietoa tilan esteettömyydestä https://www.ouka.fi/kaupungintalon-esteettomyys. Oulun kulttuurisäätiön toiminnallisessa yhdenvertaisuussuunnitelmassa huomioidaan ja hyödynnetään kuntien aiemmin tehty työ saavutettavuuden parantamiseksi.  

Oulun kulttuurisäätiön toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnitelman osa-alueet ja niiden päätavoitteet: 

1. Kulttuuriohjelma – omat tuotannot 

Oulu2026:n turvallisemman tilan periaatteet syrjinnän ja häirinnän ehkäisemiseksi ja puuttumiseksi on luotu yhteisöllisessä prosessissa. Periaatteet otetaan käyttöön kaikissa Oulun kulttuurisäätiön omissa tapahtumissa ja tuotannossa sekä kannustetaan osarahoitettavat projektit, kunnat ja yhteistyökumppanit käyttämään yhteisiä Oulu2026:n turvallisemman tilan periaatteita omissa tapahtumissaan. Periaatteet tuodaan näkyviin tapahtumissa sekä viestintäkanavissa. Kaikkiin Oulun kulttuurisäätiön järjestämiin tapahtumiin pyritään saamaan häirintäyhdyshenkilö. 

Säätiön omat tapahtumat pyritään järjestämään ainoastaan esteettömissä tiloissa. Tapahtumapaikan valinnoissa noudattamaan esteettömän tapahtuman kriteereitä (esim. Invalidiliiton esteettömän tapahtuman tarkistuslistan (siirryt pdf-tiedostoon) mukaisesti). Kriteerien käyttämättä jättäminen tulee perustella. 

Tapahtumien ja tapahtumapaikkojen saavutettavuudesta ja mahdollisista esteistä on saatavilla tietoa Oulu2026:n kanavilla. Isompien tapahtumien saavutettavuutta tuetaan järjestämällä yleisöavustajien toimintaa. Yleisöavustajatoimintaa voidaan toteuttaa osana vapaaehtoistoimintaa. 

Erikseen sovittavissa säätiön omissa tuotannoissa toteutetaan tietty määrä viittomakieli-
siä ja kuvailutulkattuja toteutuksia.

Säätiön kulttuuriohjelma täydennetään moninaisuusteemojen ja moninaisuuden representaatioiden näkökulmasta. Erityisesti Me olemme kulttuuria -ohjelmahaun kautta moninaisuusteemat tulevat vahvemmin mukaan kulttuuriohjelmaan.  

2. Kulttuuriohjelma – sosiaalinen saavutettavuus ja ymmärtämisen tukeminen 

Sosiaalisesta saavutettavuudesta huolehtiminen ja moninaisten yleisöjen ymmärtäminen madaltaa kynnystä osallistua kulttuuritapahtumiin. Toimenpiteillä lisätään ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta tuomalla kulttuuria lähemmäksi ihmisten omanlaista elämää ja elämäntapoja. Sosiaalisen saavutettavuuden avulla varmistetaan, että mahdollisimman moni voisi osallistua yhdenvertaisesti ja tuntea Euroopan kulttuuripääkaupungin omakseen.

Sosiaalisen saavutettavuuden edistämiseksi käynnistetään kulttuurikaveritoiminta osana Oulun kulttuurisäätiön vapaaehtoistoimintaa. Keskeiset viestit ja kulttuuriohjelman keskeisimmät materiaalit tehdään selkokielellä. Vierailukohteista ja tapahtumista luodaan sosiaalisia tarinoita, joiden avulla madalletaan kynnystä osallistua.  

Oulun kulttuurisäätiö jatkaa autismiystävällinen kulttuuritoimija -haastetta, jolla huomioidaan autismikirjon ihmisten tarpeita ja helpotetaan heidän osallistumistaan kulttuuritapahtumiin.  

3. Kulttuuriohjelma – taloudellinen saavutettavuus

Taloudellinen saavutettavuus lisää taloudellisia mahdollisuuksia osallistua. Oulun kulttuurisäätiö tarjoaa ilmaisia tapahtumia ja maksullisten tapahtumien hinnoitteluissa huomioidaan eri kohderyhmät. Säätiön omissa tapahtumissa otetaan käyttöön Kaikukortti. Lisäksi selvitetään ja kehitetään muita tukiohjelmia erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, kuten esim. joukkoliikenteen tapahtumalippu tai Oulu2026-kirjastokortti.

4. Kulttuuriohjelma – mahdollisuus käyttää eri aisteja 

Yleisesti kulttuuritapahtumissa esiintyy puutteita eri aistein vastaanotettavissa sisällöissä ja tulkkauksissa. Oulun kulttuurisäätiö haluaa varmistaa, että sen itsensä tuottamaa ohjelmaa voi kokea monipuolisesti eri aistein, jotta laajempi yleisö pystysi kokemaan kulttuuria monin tavoin. Erikseen sovittavissa Oulun kulttuurisäätiön omissa tapahtumissa toteutetaan viittomakielen tulkkauksia ja kuvailutulkkauksia saavutettavuuden parantamiseksi.

5. Me olemme kulttuuria -ohjelmahaku 

Me olemme kulttuuria -ohjelmahaun kautta tavoitetaan moninaisia ja eri taustaisia hakijoita. Haun tavoitteena on saada moninaisuutta käsitteleviä teemoja mukaan osaksi Oulu2026:n kulttuuriohjelmaa. Oulun kulttuurisäätiö varmistaa, että arvioitsijoilla on osaamista tarkastella hakemuksia moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Me olemme kulttuuria -hakuprosessi on tehty mahdollisimman saavutettavaksi. Viestintää hakuprosessista tehdään suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja selkosuomeksi sekä viittomakielellä.  

Oulun kulttuurisäätiö tukee moninaisten ryhmien ja yhteisöjen osallistumista Me olemme 
kulttuuria -ohjelmahakuun toteuttamalla kaksiosaisia Me olemme kulttuuria -ideatyöpajoja. 

6. Vapaaehtoisohjelma 

Oulun kulttuurisäätiö kehittää vapaaehtoistoiminnan fyysistä ja sosiaalista saavutettavuutta ja tukee marginalisoitujen ryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä mukaan toimintaan. 

Vapaaehtoisohjelman tehtävien monipuolisuus mahdollistaa eri ihmisryhmien osallistumista ohjelmaan esim. iästä, taustasta ja toimintakyvystä riippumatta. Vapaaehtoisohjelmasta välittyy vapaaehtoisen moninaiset roolit ja kaikkia mukaan kutsuva kuva. 

7. Saamelaiskulttuuri 

Saamelaiskulttuurin edistämisessä varmistetaan, että saamelainen omistajuus ja tekijyys ovat kaikkien toiminnan keskiössä.  

Oulun kulttuurisäätiö tiedostaa saamen kielten näkyvyyden tärkeyden ja keskeiset viestit tuotetaan kolmella saamen kielellä. 

Oulun kulttuurisäätiö tukee psykososiaalisen tuen tarjoamista tekijöille yhteistyössä Uvjan kanssa. Uvja on saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö. Se tarjoaa saamelaiskulttuurin mukaisia ja saamenkielisiä mielenterveyspalveluita matalalla kynnyksellä – neuvoa, tukea ja kriisityötä omalla äidinkielellään (pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame, suomi). Palvelu on maksutonta.  

8. Esittävä taide ja näyttelyt 

Varmistamme Oulun kulttuurisäätiön esittävän taiteen tuotantojen saavutettavuuden järjestämällä ainakin 1-2 esityksessä viittomakielisen tulkkauksen ja kuvailutukkauksen. Selvitetään mahdollisuuksia käyttää mobiililaitteiden tekniikkaa saavutettavuuden parantamiseksi. 

Oulun kulttuurisäätiön tuottamat näyttelyt ovat mahdollisimman saavutettavia. Tämä tarkoittaa, että liikkuminen, näkeminen, kuuleminen ja ymmärtäminen tehdään mahdollisimman esteettömäksi.  

Tilanteen varmistamiseksi järjestetään näyttelytiloissa esteettömyyskierroksia ja tarjotaan  erilaisia apuvälineitä. Jokaisesta näyttelykokonaisuudesta toteutetaan 1-2 viittomakielistä ja kuvailutulkattua opastusta ja/tai toteutetaan tulkkauksia digitaalisesti.

Näyttelyjen suunnittelussa huomioidaan eri aistien käyttöä ja tarjoamme tietoa ja elämyksiä useilla eri tavoilla. Tarjoamme näkemisen, kuulemisen ja koskettelemisen vaihtoehtoja. Moniaistisuus ymmärretään taiteellisena ilmaisuna eikä ainoastaan saavutettavuuden keinona. 

9. Kuntayhteistyö 

Vahvistetaan kuntien osallisuutta osana Euroopan kulttuuripääkaupunkia. Tuetaan kuntia  toteuttamaan omaa Oulu2026-viestintää toimittamalla taustamateriaalit ja ohjeet viestinnän toteuttamiseksi.  

Uusien hankkeiden ja ohjelmien suunnitteluvaiheessa kartoitetaan laajasti yhteistyömahdollisuuksia kuntien kanssa. Kuntia kannustetaan toteuttamaan yhteistyötä keskenään. Kuntien kanssa käydään läpi saavutettavuuteen liittyviä asioita.  

Huolehditaan, että Me olemme kulttuuria -ohjelmahaku tavoittaa laajasti kuntien toimijoita. Hakemusten arvioinnissa kiinnitetään huomiota alueellisen saatavuuden näkökulmaan.  

10. Viestintä 

Oulu2026:n viestintä ja ulkoasu on selkeää. Kielivaihtoehtoja on tarjolla ja viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Oikeanlainen ja oikea-aikainen viestintä kohdennetaan kohderyhmittäin. Tietoa saavutettavuudesta on tarjolla. Keskeisimmät viestit ovat myös viittomakielellä.  

Viestintään sisällytetään moninaisuus kuvastossa, kanavissa ja sisällöissä.

Viestinnässä tuodaan esille erilaisia teemapäiviä moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi, esim. valtakunnalliset kampanjat kuten rasisminvastainen viikko. 

Esteettömyysinformaatio tuotetaan omista tuotannoista. Osatuotannoissa suositellaan, koulutetaan ja tuetaan toimijoita. Omissa tuotannoissa kerrotaan seuraavat tiedot: saapuminen ja esteetön sisäänkäynti; esteettömät autopaikat; kulkureitit; sisätilat ja kulkeminen; hissit; pyörätuolipaikat; katsomokoroke; induktiosilmukka; avustajan ja tulkin maksuton pääsy; esteetön wc; yhteystiedot ja lisää tietoa saavutettavuudesta; muut tiedot: lainattavat apuvälineet, palvelut näkövammaisille henkilöille, viittomakieliset tai viittomakielelle tulkatut palvelut, kuvailutulkkaus, tekstitys, selkokieli, avustavat koirat, hiljainen nurkka/huone. Viestinnässä käytetään saavutettavuussymboleja. 

Viestinnässä huomioidaan ihmisiä, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Tähän liittyen luodaan selko-osio Oulu2026-verkkosivulle ja viestitään laajasti selkokielen käyttöön ottamisesta. Haetaan selkotunnusta.

Oulu2026-nettisivu ja digitaaliset palvelut ovat saavutettavia. Huomioidaan saavutettavuus vähintään EU:n digitaalisten palvelujen saavutettavuusdirektiivin mukaisesti (lain vaatimat A- ja AA-tason saavutettavuuskriteerit WCAG-kriteeristö 2.2). 

Ollaan rohkeasti esillä monimuotoisuuden puolesta. Viestintä tukee Oulu2026:n kulttuuriohjelman moninaisuuden tavoittamista ja edistämistä.  

11. Hybriditoteutus 

Hybriditoteutuksissa huomioidaan saavutettavuus vähintään EU:n digitaalisten palvelujen saavutettavuusdirektiivin mukaisesti. Tekstitykset tulee lisätä sisältöihin vähintään kaksi viikkoa vanhoihin tallenteisiin. 

Huolehditaan helppokäyttöisyydestä ja valitaan käyttöön saavutettavia alustoja, jotka toimivat mahdollisimman laajasti eri laitteilla. Hybriditapahtumien toteutuksen etukäteisviestinnässä kerrotaan mitä lähetyksen seuraaminen vaatii ja miten vuorovaikutukseen voi osallistua. Huomioitavaa on erityisesti yleisötyön näkökulmasta digitaalisten palveluiden helppokäyttöisyys.  

12. Kulttuuriohjelma – osarahoitettavat projektit 

Osarahoitettavien projektien toteuttajilta edellytetään esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttamista parhailla mahdollisilla tavoilla. Osarahoitettavat projektit toteuttavat seurantaselvityksiä tuotantojen esteettömyyden ja saavutettavuuden tilanteesta.  

Oulun kulttuurisäätiö tukee projektien toteutusta tarjoamalla asiaankuuluvaa tietoa, kuten käytännön suosituksia ja tarkistuslistoja suunnitteluun. Projektien toteuttajat asetettavat projektikohtaiset tavoitteet saavutettavuuden parantamiseksi.  

13. Yhdenvertaisuussuunnitelman kehittäminen, seuranta ja arviointi 

Yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutusta seurataan säännöllisesti osana tiimien normaalia toimintaa. Vahvistetaan yhdenvertaisuustyötä osana kaikkien Oulun kulttuurisäätiön tiimien ja työntekijöiden perustyötä ja osaamista. Toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamisen tueksi laaditaan yksityiskohtaisempi toimenpidetaulukko, johon kootaan toteutettavat toimenpiteet, aikataulu ja vastuut.