Yhdenvertaisuuden edistäminen 

Yhdenvertaisuuden edistäminen on tietoista ja aktiivista syrjintään puuttumista ja sen poistamista. Tavoitteena on rakenteellisen syrjinnän purkaminen.

Rakenteellinen eli institutionaalinen syrjintä tarkoittaa organisaation tai yhteiskunnan rakenteissa, kuten sopimuksissa, lainsäädännössä ja palveluissa piilevää syrjintää, joka asettaa jonkin väestöryhmän muita huonompaan asemaan. [1]

Ihmiset luovat rakenteita ja voivat vaikuttaa niiden muutoksiin.

Euroopan neuvoston määritelmissä korostetaan, että rakenteellinen syrjintä syntyy nimenomaan organisaatioiden toimintakulttuureista ja ilmenee niiden säännöissä, normeissa, rutiineissa ja henkilöstön käyttäytymisessä ja asenteissa. [2] 

Rakenteellinen syrjintä voi olla sekä tietoista että tiedostamatonta tai tahatonta mutta sen lopputulos on aina sama ja se tarkoittaa, että tiettyjen ryhmien oikeuksia ei oteta huomioon. Sen seurauksena jotkut ryhmät joutuvat heikompaan ja epäyhdenvertaiseen asemaan sekä jäävät palveluiden ulkopuolelle.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen mukaan ”rakenteellisen syrjinnän purkamisessa merkittävin tekijä ovat asenteet”. [3] 

Pohdi:

• Mitkä normit määrittelevät organisaatiosi toimintaa ja vaikuttavat esim. ohjelmiin, taiteellisiin ja kulttuurisiin sisältöihin, tapahtumien tuotantoon.
• Kenen kanssa työskentelet?
• Kenen ääni kuuluu? 

YK:n yleissopimus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tuo esiin kulttuuritoimijoiden ja -palveluiden eritysitä yhteiskunnallista roolia identiteetin, arvojen ja merkitysten välittäjänä. [4] 

Pohdi:

• Miten moniarvoisuus sekä kulttuuri-identiteettien ja -ilmaisujen moninaisuus näkyy konkreettisesti organisaatiosi toiminnassa ja sen kulttuurituotannossa?
• Kuka puuttuu toiminnasta yleisönä ja tekijöinä?
• Pääseekö aliedustetut ja marginalisoidut ryhmät mukaan toimintaan piiriin?

Pieni muutos jokaisen kulttuuriorganisaation toiminnassa vaikuttaa omalta osaltaan kulttuurialan rakenteellisiin muutoksiin.

Pohdi:

• Mitä teet seuraavaksi oman organisaation osalta kulttuurialan yhdenvertaisuuden edistämiseksi? 
• Kuinka moninainen on organisaatiosi henkilöstö?  Haluatko edistää yhdenvertaisempaa rekrytointia ja vaikuttaa henkilöstön moninaistumiseen? Käytä positiivisen erityiskohtelun [5] periaatetta seuraavassa rekrytoinnissa.

Syrjintä kulttuurialalla

Syrjintä kulttuurialalla ilmenee erilaisissa muodoissa toiminnan eri alueilla ja kohdistuu eri ihmisryhmiin. Aktiivinen syrjintään puuttuminen ja sen poistaminen edellyttää, että kulttuuriorganisaatiot ovat tietoisia mikä syrjintä tapahtuu tai voi tapahtua toiminnassa.

Kuka pääsee harrastamaan kulttuuria?

Erilaiset syrjintäperusteet, esimerkiksi heikko taloudellinen tilanne, vammaisuus, äidinkieli, alkuperä tai terveydentila vaikuttavat siihen, että lapsi tai nuori ei pääse helposti kulttuuriharrastuksen piiriin. [6] 

Kulttuuriharrastustoiminnassa vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset ja nuoret kokevat kiusaamista, syrjintää ja rasismia omat taustansa takia. [7] [8]

Kuka pääsee opiskelemaan kulttuuria?

Taide- ja kulttuurialan koulutusten saavutettavuuden puutteet vaikuttavat vammaisten ja viittomakielisten opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksiin. Suomen taiteen koulutusinstituutioissa vallitseva valkoisuusnormi voi luoda syrjiviä esteitä ei-valkoisille opiskelijoille.  [9] [10]

Kuka pääsee työskentelemään kulttuurialalle?

Syrjintä jatkuu työelämässä. Suomalaisen taide- ja kulttuurikentän rakenteet ja käytännöt eivät edistä kaikkien ammattilaisten yhdenvertaisia työskentelymahdollisuuksia.

Moninaisuusosaamisen puute organisaatioissa sekä epäluottamus ja ennakkoluulot voivat vaikuttaa maahanmuuttaneiden taide- ja kulttuurialan ammattilaisten työmarkkina-asemaan ja rahoitusmahdollisuuksiin. 

Syrjintä voi ilmetä myös siten että maahanmuuttanutta taiteilijaa pidetään ainoastaan oman kotimaan kulttuurin edustajana, monesti stereotyyppisesti ymmärrettynä ja vapaaehtoisena tekijänä. [11] 

Vammaiset ja viittomakieliset taiteilijat eivät pääse yhdenvertaisesti työskentelemään alalle syrjivien rakenteiden vuoksi, kuten puutteellisen saavutettavuuden tai kielteisten asenteiden vuoksi. [12]

Romanien tekemä ja tuottama taide sekä ammattilaisten osuus kulttuurin tuottajina ja esittäjinä osana kulttuuripalveluiden toimintaa on vähäistä. Tilanteen vaikuttavat muun muassa syrjivät normit ja asenteet, joiden takia romanikulttuuria ei tunnusta taiteeksi. [13]

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmat ja niiden käsitteleviä tekijöitä ja kulttuurisia sekä taiteellisia sisältöjä ovat aliedustettuina taide- ja kulttuurikentällä. [14] 

Kuka pääsee kokemaan kulttuuria?

Kulttuurielämän puutteet, jotka ilmenevät saavutettavuuden eri osa-alueissa ovat syrjintä, jotka estävät moninaisten yhteisöjen osallistumista kulttuuripalveluihin.

Invaliidiliiton osallisuusbarometrin mukaan vammaisten henkilöiden osalta eniten kulttuuripalveluihin osallistumista estää tai hankaloittaa tilojen ja tapahtumapaikkojen esteellisyys. [15]

Kulttuuripalveluissa ei tarjota riittävästi eri aistein vastaanotettavia sisältöjä. On tarvetta, että näkövammaisten, kuulovammaisten ja kuurojen yleisöjen saavutettavuusasiat otetaan säännöllisesti huomioon kulttuuritarjonnassa, järjestämällä esim. viittomakielistä tulkkausta, kirjoitustulkkausta, kuvailutulkkausta ja asentamalla induktiosilmukan. [16] [17]

Rakenteellisesta syrjinnästä on loputtomasti esimerkkejä

Kaava näyttää miten syrjivien kulttuurialan rakenteiden ylläpitäminen vaikuttaa moninaisten ihmisten mahdollisuuksiin osallistua kulttuuriin kokijoina ja tekijöinä.

Syrjintään puuttuminen, oman organisaation muutostyö osana tietoista moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämistä tarkoittaa kulttuurisektorin syrjintäketjun katkaisemista. Moninaiset taiteen ja kulttuurin tekijät sekä monipuoliset ja saavutettavat taiteen ja kulttuurin sisällöt tavoittavat uusia yleisöjä.

Ole osa kulttuuri-ilmastonmuutosta!

Pohdi:

• Mihin epäkohtiin sinun organisaatiosi voi vaikuttaa?

Lähteet

1. Yhdenvertaisuuden käsitteet. (Siirryt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuille) 
2. Artemjeff & Sheikh, 2023. Esiselvitys rakenteellisesta syrjinnästä. (Siirryt Oikeusministeriön pdf-julkaisuun) 
3. Lahtinen, Jakonen & Sokka, 2017. Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus kulttuuripolitiikassa. (Siirryt kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen pdf-julkaisuun) 
4. Yleissopimus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä. (Siirryt Opetus- ja kulttuuriministeriön pdf-julkaisuun) 
5. Positiivinen erityiskohtelu. (Siirryt Yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi-sivustolle) 
6. ArtsEqual: tasa-arvo taiteen ja taidekasvatuksen palveluiden suuntana, 2021. (Siirryt Taideyliopiston julkaisuarkistoon)
7. Harrastamisen äärellä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020. (Siirryt Nuorisotutkimusseuran sivuille)
8. ”Kukaan ei synny vihaamaan” - Nuorten dialogit rasismista ja syrjinnästä, 2023. (Siirryt Oikeusministeriön pdf-julkaisuun)
9. Salonlahti, 2019. ”On aina oltava 200 % parempi” : vammaisten ja kuurojen taiteilijoiden toimintamahdollisuudet ja taiteilijapolut. Pro gradu -tutkielma. (Siirryt Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistoon)
10. Gathuo, 2017. Valkoisia valheita. (Siirryt Ruskeat tytöt ry-sivustolle)
11. Lahtinen, Mäenpää, Karri & Kurlin Niiniaho, 2020. Avaus: ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten asema Suomessa. (Siirryt kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen pdf-julkaisuun)
12. Tilaa taiteilijuuteen - vammaisten ja viittomakielisten taiteilijoiden yhdenvertaisuus. (Siirryt Kulttuuria kaikille -palvelun sivuille)
13. Toivanen, 2012. Romanit ja kulttuuri. Selvitys romanien osallisuudesta ja osallistumisesta kulttuuritoimintaan Suomessa. (Siirryt Ihmisoikeusliiton pdf-julkaisuun)
14. Barry & Messih, 2020. SELVÄT SÄVELET – Ohjeita trans- ja muunsukupuolisten sekä muiden sukupuolivähemmistöihin kuuluvien taiteilijoiden kanssa työskentelyyn kuraattoreille, gallerioille ja instituutioille. (Siirryt Feminist Culture Housen pdf-julkaisuun)
15. Invalidiliiton osallisuusbarometri. (Siirryt Invalidiliiton sivuille)
16. Esteettömän tilaisuuden järjestäminen kuulovammaiselle, 2020. (Siirryt Kuuloliiton pdf-julkaisuun)
17. Vammaisten ihmisten kokemukset taide- ja kulttuuripalvelujen käyttäjinä, 2012. (Siirryt Kulttuuria kaikille -palvelun pdf-julkaisuun)