Tälle sivulle olemme koonneet muutamia oppaan kannalta keskeisiä käsitteitä. Kattavia yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden termejä käsitteleviä sanastoja, joihin kannattaa tutustua, löydät sivun lopusta. 

Ableismi

Ableismi tarkoittaa asenteita, käytäntöjä ja järjestelmiä, jotka syrjivät tai aliarvioivat vammaisia ihmisiä. Se perustuu oletukseen, että vammattomuus on normaali tila, ja että kaikki ihmiset, jotka eivät täytä tätä normaalia kriteeriä, ovat jotenkin alempiarvoisia tai vähemmän kykeneviä. Ableismi kohdistuu vammaisten lisäksi neuroepätyypillisiin ja mielenterveyden ongelmien kanssa eläviin ihmisiin. 

Lähteet: Suomisanakirja.fi ja Fem-R ry (siirryt uudelle sivulle)

Cis

Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi.

Lähde: Setan sateenkaarisanasto (siirryt uudelle sivulle)

Etuoikeus

Etuoikeuksilla tarkoitetaan etuja tai hyötyjä, joita ihmiset tai ihmisryhmät saavat eri tilanteissa. Etuoikeudet perustuvat vallitseviin normeihin, jotka voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia, kulttuurisesti ja historiallisesti määräytyviä tai lainsäädännöllisiä. Yksi esimerkki on lapsen isyyden vahvistaminen, joka on (hetero)avioliitossa yksinkertaisempaa kuin muissa suhteissa. Lähde: Tasa-arvosanasto, Thl (siirryt uudelle sivulle) 

Jotkut ihmiset saavat etuoikeuksia jo esimerkiksi syntyessään tiettyyn asemaan. Etuoikeudet ovat intersektionaalisia (ks. intersektiot (siirryt uudelle sivulle) eli ne voivat perustua moniin tekijöihin kuten sukupuolelle ja sosioekonomiselle asemalle. Esimerkkinä cis-etuoikeus, eli cis-sukupuoliseksi identifioituva on etuoikeutettu suhteessa transsukupuolisiin, sillä ei kohtaa sitä syrjintää ja muita negatiivisia asioita joita yhteiskunta tuottaa suhteessa transihmisiin. Lähde: Sanasto, Fem-R ry (siirryt uudelle sivulle)

Homofobia

Homofobialla tarkoitetaan vihaa, inhoa tai pelkoa samaan sukupuoleen kohdistuvaa vetoa kohtaan. Homofobia kohdistuu esimerkiksi homoseksuaalisuuteen ja bi- ja panseksuaalisuuteen. Lähde: Homo- ja transfobia, Sua varten somessa (siirryt uudelle sivulle) 

Hyvät väestösuhteet

Hyvillä väestösuhteilla tarkoitetaan sitä, että eri väestöryhmien välillä on positiivista vuorovaikutusta ja ryhmät suhtautuvat toisiinsa kunnioittavasti ja luottaen. Väestöryhmiä ovat esimerkiksi kielelliset, etniset, uskonnolliset ja vammaryhmät. Jokainen ihminen kuuluu useampaan väestöryhmään myös muun muassa ikänsä, sukupuolensa ja elämäntilanteensa mukaan. 

Lähde: Hyvät väestösuhteet, Oikeusministeriö (siirryt uudelle sivulle) 

Häirintä

Henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen. 

Häirinnässä henkilö luo käyttäytymisellään kiellettyyn syrjintäperusteeseen, kuten esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen, alkuperään tai vammaisuuteen, liittyvän toista henkilöä tai ihmisryhmää halventavan, nöyryyttävän, uhkaavan, vihamielisen tai hyökkäävän ilmapiirin. Häirintä voi kohdistua yksilön lisäksi myös ihmisryhmään. Tämä tarkoittaa, että häirintää voidaan arvioida myös ilman yksittäistä henkilöä eli häirinnän uhria, johon häirintä olisi kohdistunut. 

Lähde: Häirintä, Yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi (siirryt uudelle sivulle) 

Häirintäyhdyshenkilö

Häirintäyhdyshenkilö on tukihenkilö, jonka tehtävänä on auttaa heitä, jotka ovat kokeneet häirintää, kiusaamista, syrjintää, väkivaltaa tai muuta epäasiallista käytöstä.

Lähde: Häirintäyhdyshenkilön opas 2024 (siirryt pdf-tiedostoon) 

Kulttuurinen moninaisuus

Kulttuurisella moninaisuudella tarkoitetaan moninaisia tapoja, joilla ryhmien ja yhteisöjen kulttuureja ilmaistaan. Nämä ilmaisut leviävät ryhmien ja yhteiskuntien sisällä ja niiden välillä, ja niihin sisältyvät taiteellinen luomistyö ja siitä nauttiminen.

Lähde: Kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskeva yleissopimus (siirryt uudelle sivulle)

Kulttuurinen omiminen

Kulttuurinen omiminen on sitä, että valtakulttuuriin kuuluva henkilö lainaa, käyttää hyväkseen tai jopa varastaa vähemmistökulttuurin kulttuuripääomaa kuten esineitä, vaatteita, sanoja, tapoja tai kuvamateriaalia ilman vähemmistökulttuurin suostumusta. Valtakulttuurin edustaja käyttää valtaa hyödyntämällä vähemmistökulttuurilta varastettua tai lainattua esinettä omaan tarkoitukseensa esimerkiksi koristeena, huvina tai maskottina vähätellen näin vähemmistökulttuuria ja/tai sivuttamalla esineen alkuperäistä merkitystä vähemmistökulttuurissa. Tahallinen tai tahaton kulttuurinen omiminen ei kunnioita vähemmistökulttuuria ja voi aiheuttaa kyseiselle vähemmistölle oikeaa vahinkoa.

Lähde: Avaus – moninaisuustietopaketti, Kulttuuria kaikille -palvelu (siirryt pdf-tiedostoon) 

Kulttuuriset oikeudet

Kulttuuriset oikeudet ovat ihmisoikeuksia ja kuuluvat kaikille. Suomessa jokaisen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin taataan perustuslaissa. Tämä koskee myös vähemmistöryhmien kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien varmistamista. Vähemmistöryhmiin kuuluminen ja ihmisten moninaiset ominaisuudet voivat vaikuttaa kielteisesti kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseen, taiteen ja kulttuurin tekemiseen sekä kokemiseen.

Lähde: Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus kulttuuripolitiikassa, Cupore (siirryt pdf-tiedostoon) 

Kuvailutulkkaus

Kuvailutulkkaus on esineen, asian, taideteoksen tai vaikka tapahtuman kuvailua näkövammaiselle ihmiselle. Kuvailutulkkausta käytetään esimerkiksi televisiosarjoissa ja elokuvissa, jolloin näkövammaiselle katsojalle kerrotaan näyttelijöiden ilmeet ja eleet. 

Kuvailutulkkauksen perusperiaatteena on, että tulkki välittää näkövammaiselle ihmiselle sanallisesti sen informaation, jonka hän visuaalisesti näkee. Kuvailutulkki ei arvota, analysoi tai kerro omia näkemyksiään, vaan kuvailutulkkaus on aina mahdollisimman objektiivista. 

Lähde: Kuvailu ja kuvailutulkkaus, Näkövammaistenliitto (siirryt uudelle sivulle) 

Lhbtiqa+

Lhbtiqa+ tai hlbtiqa+, englanniksi LGBTIQA+. Kirjainyhdistelmä viittaa sekä seksuaali- että sukupuolivähemmistöihin: lesbot, homot, bit, transihmiset, intersukupuoliset, queerit ja aseksuaalit. Plus tarkoittaa muitakin sateenkaarevia ihmisiä. Kirjainlyhenteestä on eri versioita riippuen siitä, mihin ryhmiin halutaan viitata. 

Lähde: Setan sateenkaarisanasto (siirryt uudelle sivulle)

Mikroaggressio

Mikroaggressio on usein tahaton kommentti tai teko, joka vahvistaa ja ylläpitää rasistisia tai muuten syrjiviä stereotypioita. Mikroaggressiot toiseuttavat ja luovat tunnetta ulkopuolisuudesta. 

Lähde: Käsitteet, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (siirryt uudelle sivulle) 

Moninaisuus

Moninaisuudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella ihmisellä on lukemattomia ominaisuuksia, rooleja, moni meistä kuuluu eri ryhmiin. Kyseessä voi olla myös ns. sisäinen erilaisuus, johon vaikuttavat jokaisen omat taustat ja identiteettikysymykset. Yhteiskunnan moninaisuuteen kuuluvat kaikki vähemmistöryhmät. Ominaisuudet, taustat ja ryhmät saattavat liittyä esimerkiksi sukupuoleen, seksuaalisuuteen, sosio-ekonomiseen asemaan, ikään, fyysisiin ominaisuuksiin, vammaisuuteen, ulkonäköön, uskontoon, kieleen, kulttuurieroihin, etnisiin piirteisiin, poliittisiin näkemyksiin tai erilaisiin ideologioihin ja vakaumuksiin.

Lähde: Mitä on moninaisuus? Kulttuuri kaikille -palvelu (siirryt uudelle sivulle)

Muunsukupuolinen

Muunsukupuolinen ihminen voi olla sekä mies että nainen, jotakin mieheyden ja naiseuden väliltä tai sitten tyystin tämän jaon ulkopuolelta. Muunsukupuolisuus voi toimia kattokäsitteenä muillekin ei-binäärisille sukupuoli-identiteeteille, esimerkiksi gender fluid, gender queer ja sukupuoleton. Transgender-termiä käytettiin ennen muunsukupuolisuuden synonyymina. Englannin kielessä transgender viittaa transsukupuolisiin ihmisiin. Kaikki binäärisen sukupuolijaon ulkopuolella olevat eivät koe termiä muunsukupuolinen sukupuoli-identiteetikseen.

Lähde: Setan sateenkaarisanasto (siirryt uudelle sivulle)

Osallisuus

Osallisuus on kuulumista ja kuulluksi tulemista. Osallinen ihminen voi vaikuttaa oman elämänsä kulkuun, palveluihin ja joihinkin yhteisiin asioihin. 

Osallisuutta edistäessä erityinen huomio tulisi kiinnittää kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjittyihin. Jos heikossa asemassa oleva ihminen voi osallistua, vaikuttaa ja kuulua joukkoon, osallisuuden edellytykset ovat muillekin todennäköisemmin hyvät.

Lähde: Osallisuuden edistämisen mallit, Thl (siirryt uudelle sivulle)

Rasismi

Rasismi on ajatusmalli, jossa ihmisryhmiä määritellään alempiarvoiseksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rasismi voi näyttäytyä eri yhteiskunnan alueilla yksilöiden ja ryhmien välisenä tahallisena tai tahattomana ennakkoluuloihin ja vierauden pelkoihin perustuvana käytöksenä tai yhteiskunnan rakenteissa olevina syrjivinä käytäntöinä. Rasismi ylläpitää eriarvoisuutta ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa. 

Rasismi on järjestelmä, jossa politiikka, institutionaaliset käytännöt, kulttuuri ja muut normit ylläpitävät yhteiskunnallisia valta-asetelmia, joissa tiettyjä ihmisryhmiä pidetään toisia ihmisryhmiä alempiarvoisempina.  

Lähde: Sanasto, yhdenvertaisuus.fi, Oikeusministeriö (siirryt uudelle sivulle) 

Representaatio

Tulee englannin kielen sanasta representation eli edustus. Termillä viitataan ihmisryhmän mahdollisuuteen tulla kuulluksi ja nähdyksi yhteiskunnassa, esimerkiksi mediassa. Representaatiosta puhuttaessa viitataan myös vähemmistöjen äänen puutteeseen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Lähde: Sanasto, Fem-R ry (siirryt uudelle sivulle) 

Saavutettavuus

Saavutettavuus ja esteettömyys merkitsee ympäristön, kohteen, tuotteiden, viestinnän tai palvelun helppoa lähestyttävyyttä kaikille, myös liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille.

• Hyvä saavutettavuus kertoo erilaisten yleisöjen tarpeiden huomioimisesta.
• Saavutettavuus tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen ja elämyksiin yksilöiden erilaisista ominaisuuksista riippumatta. 
• Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä.

Saavutettavuuden synonyyminä käytetään myös termiä esteettömyys. Nyttemmin esteettömyyttä käytetään yleensä rakennetusta ympäristöstä puhuttaessa ja käsitettä saavutettavuus viestinnän ja palvelujen yhteydessä.

Hyvä saavutettavuus muodostuu kokonaisuudesta, jonka kaikki osaset ovat tärkeitä. Saavutettavuuteen panostava kunta huomioi jatkuvasti moninaisuutta kaikessa strategisessa työssä ja suunnittelee toimintansa huolella.

• Viestintä tavoittaa erilaisia ihmisiä heille saavutettavilla tavoilla.
• Hinta ei muodosta estettä palvelun käyttämiselle.
• Toiminta sijoitetaan esteettömiin tiloihin.
• Yhdenvertainen asiakaspalvelu ja avoin asenne tekevät osallistumisesta miellyttävää.
• Tietoa ja elämyksiä tarjotaan eri aistien välityksellä. 
• Ymmärtämisen esteitä poistetaan, kun tarjolla on kielivaihtoehtoja ja huomioidaan erilaisia oppimistyylejä.

Lähde: Mitä on saavutettavuus, Kuntaliitto (siirryt uudelle sivulle) 

Sosiaalinen tarina

Sosiaalinen tarina on kuvin ja tekstein kerrottu tarina siitä, mitä jossakin sosiaalisessa tilanteessa tapahtuu. Tarinan voi tehdä esimerkiksi museokäynnistä. Tärkeää on kertoa, missä järjestyksessä asiat tapahtuvat ja missä ne tapahtuvat. Sosiaalinen tarina auttaa keskittymään kulttuurielämykseen. Tarinan avulla voi hahmottaa, milloin tilanne alkaa ja milloin loppuu. Tämä voi hälventää epävarmuutta. Tarinan avulla sosiaalisia tilanteita voidaan ennakoida, tehdä tutummaksi ja turvallisemmaksi.

Lähde: Museoiden saavutettavuuden ja moninaisuuden tarkistuslista, Kulttuuria kaikille -palvelu (siirryt pdf-tiedostoon) 

Syrjintä

Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin toisia jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Kaikilla ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja syrjintä kielletään monissa kansallisissa laeissamme, yhdenvertaisuuslaissa ja rikoslaissa sekä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.

Lähde: Syrjintä, Yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi (siirryt uudelle sivulle) 

Syrjintäperusteet

Yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä syrjintäperusteita ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. Sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää syrjintää käsittelee tasa-arvovaltuutettu. Voit lukea tasa-arvovaltuutetusta lisää tasa-arvo.fi-sivulla. 

Lähde: Syrjintäperusteet, Yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi (siirryt uudelle sivulle) 

• Moniperusteinen syrjintä

Moniperusteisella syrjinnällä tarkoitetaan syrjinnän kohteeksi joutumista kahden tai useamman eri syrjintäperusteen perusteella. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan moniperusteiseen syrjintään myös, kun yksi syrjintäperusteista olisi sukupuoli. Sukupuoleen perustuvaa syrjintää valvoo muutoin tasa-arvovaltuutettu. 

Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan myös sellaiseen moniperusteiseen syrjintään, jossa kaksi tai useampi henkilöön liittyvä seikka ainoastaan yhdessä johtavat kiellettyyn syrjintään. Tätä kutsutaan risteäväksi syrjinnäksi.

Erityisesti vähemmistöt voivat olla alttiita moniperusteiselle syrjinnälle. Esimerkiksi vammainen etniseen vähemmistöön kuuluva henkilö voi tulla syrjityksi sekä vammaisuutensa että alkuperänsä vuoksi. 

Lähde: Syrjintä, Yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi (siirryt uudelle sivulle) 

Toiseuttaminen

Sosiaalinen prosessi jossa yksilöt tai ihmisryhmät, jotka poikkeavat normista luokitellaan valtaa pitävän ryhmän toimesta ulkopuolisiksi. Tämä tapahtuu määrittelemisen, nimeämisen, identifioimisen ja ulossulkemisen kautta sekä ryhmän ominaispiirteinä nähtyjen ominaisuuksien jatkuvana toistamisena. 

Lähde: Sanasto, Fem-R ry (siirryt uudelle sivulle) 

Transfobia

Transfobialla tarkoitetaan vihaa, inhoa tai pelkoa ihmisiä kohtaan, joiden koettu ja/tai ilmaistu sukupuoli ei vastaa heidän syntymässä määriteltyä sukupuolta. Transfobia kohdistuu esimerkiksi transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. 

Lähde: Homo- ja transfobia, Sua varten somessa (siirryt uudelle sivulle)

Vihapuhe

Vihapuhe on viestintää, joka lietsoo vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Viestintä voi olla puhetta, mutta se voi olla myös esimerkiksi kirjoituksia, kuvia, symboleja, musiikkia, piirroksia ja elokuvia. 

Euroopan neuvoston ministerikomitean määritelmän mukaan vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Vihapuhe voi liittyä esimerkiksi ihonväriin, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Vihapuheen tarkoituksena on useimmiten luoda kuva tiettyyn vähemmistöryhmään kuuluvista ihmisistä epäilyttävinä, epäluotettavina tai alempiarvoisina. Vihapuhe loukkaa usein syvästi toisen henkilön ihmisarvoa.

Lähde: Vihapuhe, Yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi (siirryt uudelle sivulle) 

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuus on perusoikeus, joka on kirjattu Suomen perustuslakiin. Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta esimerkiksi heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, ihonväristään, kielestään, uskonnostaan, vammaisuudestaan tai seksuaalisesta suuntautumisestaan. 

• Muodollinen yhdenvertaisuus

Muodollinen yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikkia ihmisiä kohdellaan aina samalla tavalla. Tämä ei kuitenkaan takaa yhdenvertaisuuden toteutumista, sillä se jättää huomioimatta lähtökohtaiset erot kuten esimerkiksi terveydentilan, sukupuolen, iän ja kielen.

• Tosiasiallinen yhdenvertaisuus 

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus voi edellyttää poikkeamista samanlaisen kohtelun periaatteesta, jotta yhdenvertaisuus toteutuu kaikille, lähtökohdista riippumatta. Tosiasiallista yhdenvertaisuutta edistetään esimerkiksi kohtuullisten mukautusten keinoin kuten tarpeellisilla apuvälineillä sekä yhdenvertaisuussuunnittelun avulla.

Lähde: Mitä yhdenvertaisuus on, Yhdenvertaisuus.fi, Oikeusministeriö (siirryt uudelle sivulle)

Muut sanastot 

• Yhdenvertaisuuden käsitteet, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (siirryt uudelle sivulle)
• Kotoutumisen sanasto, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja (siirryt pdf-tiedostoon)
• Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus - käsitteet, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (siirryt uudelle sivulle)
• Sanasto - Fem-R ry, feminismiin ja antirasismiin liittyviä sanoja ja käsitteitä (siirryt uudelle sivulle)
• Sateenkaarisanasto, Seta (siirryt uudelle sivulle)
• Sateenkaarisanasto suomalaisella viittomakielellä, Seta (siirryt uudelle sivulle)