Terveellisyys

Tässä kuvataan kuinka rakennushankkeen kosteudenhallinnan kokonaisvaltainen suunnittelu, toteuttaminen ja todentaminen esitetään rakennuslupaa hakiessa sekä rakentamisen aikana Oulun rakennusvalvonnalle. Käytäntö koskee luvanvaraista rakentamista. Ennen luvan myöntämistä ja rakentamisen aikana tulee esittää tarvittavat dokumentit ja toimintavat, joilla osoitetaan miten hankkeen kosteudenhallinnan vaatimukset on asetettu, miten niiden toteutumista valvotaan ja varmistetaan.

Kosteudenhallintaselvitys on eri asia kuin työmaan kosteudenhallintasuunnitelma. Kosteudenhallintaselvitys kattaa koko rakennushankkeen aikaisen kosteudenhallinnan tilaamisesta käyttöönottoon saakka.

Rakentamismääräyskokoelma, 782/2017 Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta mukaan: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta.
Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on sisällyttävä hankkeen yleistiedot, vaatimukset kosteudenhallinnalle hankkeen eri vaiheissa, toimenpiteet ja menettelyt kosteudenhallinnan vaatimusten varmentamiseen sekä kosteudenhallinnan henkilöresurssit. Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on sisällyttävä myös tieto hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä.

Kuivaketju10 tarjoaa valmiin toimin­ta­mallin.

Koko rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitys suositellaan tehtävän käyttäen Kuivaketju10-toimintamallia ja sen sähköistä palvelua. Kuivaketju10 sopii myös pientaloihin ja korjaamiseen. Järjestelmää voi käyttää maksuttomasti Kuivaketju10:n sähköisessä palvelussa (pientalon tapauksessa projektin vaativuusluokaksi valitaan järjestelmässä Pientalo).

Oman järjes­telmän käyttäminen Kuivaketju10 sijasta

Mikäli Kuivaketju10:ä ei oteta käyttöön, tulee hankkeeseen laatia oma vastaava kosteudenhallinnan toimintamalli ja -selvitys. Ohjeet laadintaan Topten-rakennusvalvontojen ohjeessa.  Lupaa hakiessa toimitetaan kosteudenhallinnan toimintamalli sekä ulkopuolisen asiantuntijan lausunto rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksestä, lausunnonantaja on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa. Rakennusluvan ja rakentamisen aikana esitetään Topten-mukaiset Kosteudenhallinnan laadunvarmistusketjun tarkastusraportti.

Kosteudenhallintakoordinaattorin kiinnittäminen

Kosteuskoordinaattori = Kosteudenhallintakoordinaattori = Kosteudenhallinnan valvonnasta vastaava henkilö

Kuivaketju10 käyttää sanaa kosteudenhallintakoordinaattori, jolla tarkoitetaan asetuksessa mainittua kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavaa henkilöä.

Rakennushankkeeseen ryhtyvä palkkaa kosteudenhallintakoordinaattorin. Koordinaattori kannattaa kiinnittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja rakennusvalvonta edellyttää koordinaattorin olevan nimetty viimeistään rakennusvalvonnan kanssa pidettävään toisen suunnittelun aloituskokoukseen mennessä (suuret kohteet, joissa neuvottelu on). Pientaloissa henkilö tulee nimetä lupahakemukseen. Vaatimus kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä tulee ympäristöministeriön asetuksesta rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 12 §.

Vaatimukset koordinaattorille

Kosteudenhallintakoordinaattorilla on oltava riittävä kosteudenhallintaan liittyvä asiantuntemus ja ammattitaito sekä tehtävän vaatimat resurssit. Kuivaketju10 –toimintamallia käytettäessä koordinaattorilla on oltava rakennushankkeen työnjohtotehtävän vaativuuden, rakennusfysikaalisen suunnittelutehtävän vaativuuden edellyttämä pätevyys tai FISE:n myöntämä valvojanpätevyys. Koordinaattori sekä hänelle annettavat ohjaus- ja valvontatehtävät esitetään kosteudenhallintaselvityksessä. 

Pientaloissa kosteudenhallinnasta vastaavaksi henkilöksi sopii luontevimmin vastaava työnjohtaja. 

Lisätietoa koordinaattorin tehtävistä RALAn sivulta

Riskilistan ja todentamisohjeiden päivitys hankkeeseen

Hankkeen suunnittelijat yhdessä kosteuskoordinaattorin kanssa täydentävät Kuivaketju10-riskilistan hankkeen erityispiirteiden mukaisesti. Riskilistan lisäksi luodaan todentamisohje, johon siis kuvataan kuinka kunkin riskin minimoimiseksi tehtävät toimenpiteet tullaan dokumentoimaan ja todentamaan. 

Eri alojen suunnittelijat käyvät kukin riskilistan ja todentamisohjeen läpi ja täydentävät sen kohteen erityispiirteet huomioiden omalta osaltaan. 

Riskilistan tekemiseen osallistuvat rakennushankkeeseen ryhtyvä, koordinaattori, suunnittelijat sekä urakoitsija.

Kuivaketju10 -toimintamallia käytettäessä koordinaattorin tehtävät on kuvattu Kuivaketju10-ohjeissa RALAn sivulla. Koordinaattorille on varattava riittävät resurssit tehtävän suorittamiseen. Riippumatta käytettävästä toimintamallista on kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävät oltava vähintään Kuivaketju10 –toimintamallin tasoisia.

Tarkemmin kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävistä voi lukea RALAn sivulta.

Koordi­naattorin tehtävät hankkeen eri vaiheessa

Tilaaminen

• Tilaamisvaiheessa koordinaattorin tehtävänä on varmistaa, että suunnittelu- ja urakkatarjouspyynnöissä ja niitä seuraavissa lopullisissa sopimuksissa on esitetty pakollisena vaatimuksena hankkeen toteuttaminen toimintamallin mukaisesti. 
• Koordinaattorin tulee tilaamisvaiheessa arvioida myös ensimmäisen kerran hankkeen kokonaisaikataulun realistisuutta. 

Suunnitteluvaihe

• Koordinaattori on viimeistään suunnitteluvaiheesta lähtien päävastuussa onnistuneen kosteudenhallinnan toteutuksen koordinoinnista. 
• Koordinaattorin on varmistettava, että suunnittelutyö toteutetaan (Kuivaketju10-) toimintamallin mukaisesti. 
• Suunnittelijoiden tulee suunnittelutyön aikana tarkentaa (Kuivaketju10-) riskilista ja -todentamisohje kyseisen hankkeen erityispiirteisiin.
• Koordinaattorin tehtävänä on arvioida yhdessä suunnittelijoiden kanssa, että riskien tarkentaminen on tehty suunnittelijan ohjekortin tavoitteiden mukaisesti. 
• Suunnittelijoiden täytyy esitellä koordinaattorille, miten kosteusriskien poistaminen on ratkaistu suunnitelmissa. 
• Koordinaattorin tehtävänä on varmistaa, että kaikki todentamisohjeen kohdat on sisällytetty riittävällä tavalla suunnitelmiin.
• Lisäksi koordinaattorin ja suunnittelijoiden tulee arvioida suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus yhdessä urakoitsijan kanssa. 

Työmaavaihe

• Työmaavaiheessa koordinaattori toimii että kosteudenhallinnan rakennusvaiheen vastuuhenkilönä ja  maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittaman tarkastuasiakirjamenettelyn mukaisena rakennusvaiheen vastuuhenkilönä ja hyväksyy tarkastusasiakirjamenettelyn mukaiset työvaiheiden tarkastuksen tekijät. 
• Koordinaattori perehdyttää yhdessä suunnittelijoiden kanssa työmaaorganisaation tehtyihin suunnitelmiin, riskilistaan ja todentamisohjeeseen.
• Koordinaattorin tärkein tehtävä on varmistaa ja hyväksyä, että riskejä sisältävien työvaiheiden onnistunut toteutus todennetaan todentamisohjeen mukaisesti.
• Pääsääntöisesti todentamisen ja dokumentoinnin hoitaa koordinaattorin hyväksymä urakoitsijan työntekijä.
• Koordinaattori voi myös itse todentaa toteutuksen onnistumisen. 

Käyttöönottovaihe

• Käyttöönottovaiheessa koordinaattorin tulee varmistaa, että pääurakoitsija todentaa ja dokumentoi riskejä sisältävien työvaiheiden onnistuneen toteutuksen todentamisohjeen mukaisesti. 
• Urakoitsija, koordinaattori ja suunnittelija(t) varmistavat yhdessä, että rakennuksen käyttöönotto on suoritettu oikein.
• Koordinaattori perehdyttää yhdessä urakoitsijan (ja suunnittelijoiden) kanssa tulevat käyttäjät ja huoltohenkilökunnan rakennuksen oikeanlaiseen käyttöön ja ylläpitoon. 
• Koordinaattori raportoi hankkeen kussakin vaiheessa kyseisen vaiheen onnistumisesta tilaajalle ja rakennusvalvontaan. 
• Käyttöönottovaiheessa arvioidaan lopullisesti kosteudenhallinnan toimintamallin onnistuminen hankkeessa.
• Jos joidenkin riskikohtien osalta ei ole päästy suunniteltuihin tavoitteisiin, on koordinaattorin tehtävänä arvioida tarvittavat jatkotoimenpiteet yhdessä suunnittelijoiden ja urakoitsijan kanssa. 

Raportointi rakennusvalvonnalle

• Koordinaattori on mukana ennakkoneuvotteluissa/suunnittelun aloituskokouksissa, työmaan aloituskokouksessa ja katselmuksissa. 
• Koordinaattori esittelee käytettävän kosteudenhallinnan toimintamallin ja raportoi sen etenemisestä ja onnistumisesta hankkeessa.
• Rakennusvalvonta arvioi koordinaattorin raporttien perusteella onko edetty kosteudenhallintaselvityksen ja lupamääräysten edellyttämällä sekä aloituskokouksessa sovitulla tavalla.
• Raporttien perusteella rakennusvalvonta arvioi uudelleen suhteutetun valvonnan laajuutta ja laatua. 
• Riittävä kosteudenhallinnan ohjaus- ja valvontaresurssit varmistetaan tarvittaessa rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai rakennustyön aikana määrättävillä erityismenettelytoimenpiteillä, kuten laadunvarmistusselvityksellä tai suunnitelmien tai toteutuksen ulkopuolisella tarkastuksella. 

Tilaaja eli rakennushankkeeseen ryhtyvä on tärkeässä roolissa varmistamassa Kuivaketju10:n toteutumista. Kuivaketju10:n oleellisimpia ajatuksia on, että sitä saa mitä tilaa. Tilaajan on siis hankkeen alusta alkaen linjattava, että Kuivaketju10 on toteuduttava ja sisällytettävä se kaikkiin suunnittelu- ja urakkatarjouspyyntöihin ja -sopimuksiin. Tilaajan on myös oltava valmis varmistamaan sekä aikataulun että resurssien osalta mahdollisuus toteuttaa kosteudenkestävä ja kuivaa rakentamista.

Tilaajan tehtävänä on myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kiinnittää hankkeeseen kosteudenhallintakoordinaattori.

Lisätietoa tilaajan roolista Kuivaketju10:n toteuttamisesta RALA:n sivulla.

Suunnittelun aloituskokoukset koskevat vain suurempia kohteita, joihin kyseiset kokoukset on määritelty. 

Ennen kokousta

• Rakennushankkeeseen ryhtyvän ja hankkeeseen kiinnitettyjen suunnittelijoiden sekä muiden ammattilaisten tulee perehtyä kosteudenhallintaselvityksen vaatimukseen ja tekemiseen ennen aloituskokoukseen saapumista. 
• Ennen kokousta on hankkeessa päätettävä käytetäänkö kokonaisvaltaisena kosteudenhallintamallina Kuivaketju10-toimintamallia vai omaa toimintamallia. 

Vastuuhenkilöt

• tilaaja
• suunnittelijat
• kosteudenhallintakoordinaattori

Kokouksessa

Suunnittelun aloituskokous 1:ssä esitetään miten rakennushankkeen kokonaisvaltainen kosteudenhallintaselvitys laaditaan 

• päätös Kuivaketju10:n käytöstä
  • toimitetaan rakennusvalvontaan esim. RALAn sähköisen järjestelmän perustietosivu (toimitus sähköiseen järjestelmään, myöhemmin kosteudenhallinnan asiakirjat ja raportit kootaan sähköiseen lupajärjestelmään Erityissuunnitelmat välilehdelle yhteen paikkaan, ohje tulossa)

tai

• päätös käyttää itse laadittua kosteudenhallinnan kokonaisvaltaista toimintamallia
  • toimintamalli on hyväksytettävä ennen luvan myöntämistä (lupaehto)
  • käytettäessä muuta kuin Kuivaketju10:ä, on lupahakemuksen yhteydessä toimitettava
    • rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitys JA
    • asiantuntijan lausunto rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksestä, lausunnonantaja on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa

Kosteudenhallintakoordinaattori / kosteudenhallinnan valvonnasta vastaava henkilö tulee olla nimettynä tai ainakin se on nimettävä mahdollisimman pian, kuitenkin suunnittelun aloituskokoukseen 2 mennessä.

Ohje oman toimintamallin laatimiseen (rakennusvalvontojen yhtenäiset käytännöt, TOPTEN -ohje)

Osallistujat

• rakennusvalvonnan lupavalmistelija
• rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri
• kaavoituksen edustaja
• rakennushankkeeseen ryhtyvä
• kosteudenhallintakoordinaattori 

Suunnittelun aloituskokoukset koskevat vain suurempia kohteita, joihin kyseiset kokoukset on määritelty. 

Ennen kokousta

• ennen kokouksen pyytämistä tulee kosteudenhallintakoordinaattori / kosteudenhallinnan vastuuhenkilö olla nimettynä ja hänen tulee osallistua kokoukseen
• hankkeen riskilistan tarkentaminen on aloitettu

Vastuuhenkilöt

• tilaaja on vastuussa koordinaattorin kiinnittämisestä
• riskilistan laativat yhteistyössä suunnittelijat ja kosteudenhallintakoordinaattori / kosteudenhallinnan vastuuhenkilö.

Kokouksessa

Kosteudenhallintakoordinaattori / kosteudenhallinnan vastuuhenkilö osallistuu kokoukseen.

Kosteudenhallintakoordinaattori esittelee kosteudenhallintaselvityksen ja eri osapuolien tehtävät:

• Hankkeen yleistiedot
• Kosteudenhallinnan henkilöresurssit sekä heidän tehtävät ja vastuut
• Konkreettiset vaatimukset hankkeen kosteudenhallintaan 
• Toimenpiteet ja menettelyt asetettujen kosteudenhallintavaatimusten varmentamiseen

Osallistujat

• rakennusvalvonnan lupavalmistelija
• rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri
• rakennushankkeeseen ryhtyvä
• kosteudenhallintakoordinaattori 
• pääsuunnittelija
• muut tarvittavat henkilöt

Luvan myöntämisen edellytys on, että

kosteudenhallintasuunnitelman toteutus on huomioitu alusta alkaen ja se etenee asianmukaisesti (sekä Kuivaketju10 että oman toimintamallin tapauksessa)

• toimitetaan lupahakemuksen liitteenä Kuivaketju10-raportti Tehtävälista - ennen rakennuslupaa (sähköisen lupahakemuksen liitteenä) sekä sen hetkinen versio riskilistasta ja todentamisohjeesta. 
• oman toimintamallin tapauksessa esitetään TopTen-ohjeen mukainen Tarkastusraportti ennen rakennuslupapäätöksen tekemistä
  • lisäksi huomioidaan edellä esitetty vaatimus ulkopuolisen asiantuntijan lausunnosta rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksestä

Kuivaketju10 käytettäessä on suositeltavaa käyttää maksutonta Kuivaketju10:n sähköistä järjestelmää. Järjestelmään annetaan lukuoikeudet Oulun rakennusvalvontaviranomaiselle. Lukuoikeus annetaan osoitteelle rakennusvalvonta@ouka.fi

Rakenne-, LVI- ja muiden erityissuunnitelmien esittelyn yhteydessä suunnittelija esittelee

• miten suunnittelu- ja työmaavaiheen riskit on kosteudenhallintakoordinaattorin ja urakoitsijan kanssa kartoitettu
• riskilistan sekä niiden mukaiset suunnitelmat

Esittelyn yhteydessä toimitetaan Kuivaketju10 Suunnitteluvaiheen raportit (3 kpl).

Suunnitelmien vastaanottamisen yhteydessä arvioidaan onko edetty kosteudenhallintaselvityksessä esitetyllä tavalla ja arvioinnin perusteella sovitaan tarvittavista erityismenettelytoimenpiteistä. 

Ennen aloituskokouksen pyytämistä tulee toimittaa Kuivaketju10-raportit raportit Tehtävälista - rakennusluvan jälkeen ja Suunnittelu - tehtävälista  ladataan sähköiseen lupajärjestelmään Erityissuunnitelmat kohtaan. Lisäksi rakennusvalvonnalle annetaan oikeudet lukea hankkeen tiedot RALAn Kuivaketju10 sähköisessä järjestelmässä (oikeudet sähköpostiosoitteelle rakennusvalvonta@ouka.fi).

Riskilista ja todentamisohje ovat valmiina aloituskokouksessa ja hankkeen vastuuhenkilöt esittelevät ne aloituskokouksessa. 

Kosteudenhallintakoordinaattori esittelee suoritetut kosteudenhallintatoimenpiteet ja niiden onnistumisen.

Aloituskokoukseen mennessä tulee riskilistan ja todentamisohjeen olla läpikäyty myös urakoitsijoiden kanssa ja työmaan toteuttavalla organisaatiolla tulee olla tiedossa kuinka Kuivaketju10-toimintamallia toteutetaan työmaalla. Ts. työmaaorganisaatio on perehdytetty Kuivaketju10:n.

Aloituskokouksessa läpikäydyt asiat kirjataan aloituspöytäkirjan kosteudenhallinta-osioon.

Osallistujat (yleensä)

• vastaava työnjohtaja
• pääsuunnittelija
• kosteudenhallintakoordinaattori

Kosteudenhallintakoordinaattori esittelee suoritetut kosteudenhallintatoimenpiteet ja niiden onnistumisen.

Ennen työmaakatselmuksia toimitetaan sähköisen lupajärjestelmän Kosteudenhallinnan erityissuunnitelmat -kohtaan Työmaatoteutuksen raportit niiltä osin kuin ne ovat ajankohtaiset. 

Arvioidaan onko edetty kosteudenhallintaselvityksessä esitetyllä tavalla ja arvioinnin perusteella sovitaan tarvittavista erityismenettelytoimenpiteistä.

Tietoa työmaavaiheesta RALA:n sivulla

Kosteudenhallintakoordinaattori esittelee suoritetut kosteudenhallinnan laadunvarmistustoimenpiteet ja niiden onnistumisen.

Kuivaketju10 raportit: ”Käyttöönoton raportit” (3 kpl) lisätään katselmuksen liitteeksi.

Arvioidaan, onko edetty kosteudenhallintaselvityksessä esitetyllä tavalla ja, onko käyttöönotolle edellytyksiä. Arvioinnin perusteella sovitaan tarvittavista toimenpiteistä.

Läsnä katselmuksessa ovat rakennushankkeeseen ryhtyvä, kosteudenhallintakoordinaattori, tarvittavat suunnittelijat, vastaavat työnjohtajat ja valvojat sekä rakennusvalvonta.

Tietoa käyttöönottovaiheesta RALA:n sivulla

Märkätilalla tarkoitetaan huonetilaa jonka lattiapinta on tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiina ja jonka seinäpinnoille voi käyttötarkoituksesta johtuen roiskua tai tiivistyä vettä. Märkätilaksi luokitellaan esimerkiksi kylpy- ja suihkutilaa sekä pesu- ja löylyhuone.

Märkätila on siis tila, jossa tilan suunniteltu toiminta altistaa rakenteiden pinnat säännöllisesti roiskevedelle tai toiminnasta syntyvälle kosteudelle joka tiivistyy rakenteiden pinnoille.

• Valuvalle vedelle, toistuvalle roiskevedelle tai pintaan tiivistyvälle vedelle altistuvien pintojen tai pintojen takana olevan rakenteen on oltava vedeneristetty.
• Veden roiskumista ja valumista voidaan rajoittaa erilaisilla rakenteilla, kuten suihkuseinät tai suihkukaapit. Yleensä edes umpinaiset suihkukaapit eivät estä kuitenkaan kosteuden tiivistymistä huoneen rakenteiden pinnalle, eivätkä poista lattian altistumista vedelle, joten tilassa noudatetaan märkätilan vaatimuksia.
• Märkätilan vedeneristyksen on muodostettava kokonaisuus, joka on tiivis kaikilta vedeneristetyiltä pinnoiltaan sekä niiden saumoista, läpivienneistä ja liittymistä.
• Märkätilojen vedeneristyksenä toimivan lattiapäällysteen tai lattiapäällysteen alla olevan vedeneristyksen on liityttävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen.
• Märkätilan lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattiassa päällysteen alla ja seinässä pinnoitteen takana on oltava erillinen vedeneristys.
• Märkätilan kattopinnoitteen on kestettävä tilan käytöstä johtuen roiskevesiä, ajoittaista korkeaa ilman suhteellista kosteutta ja tilapäisesti esiintyvää kosteuden tiivistymistä kattopinnoille.
• Märkätilan seinärakenteiden on oltava niin jäykkiä, etteivät lämpö- ja kosteusliikkeet vaurioita märkätilan vedeneristystä tai pintarakenteita.
• Vedeneristyksen liitokset oviin ja muihin rakenteisiin on toteutettava tiiviisti.
• Märkätilojen vedeneristyksenä toimivan lattiapäällysteen tai lattiapäällysteen alla olevan vedeneristyksen on liityttävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen.
• Vedeneristysvaatimuksesta poikkeavista ratkaisuista säädetään myös tarkemmin asetuksella, jolloin suunnitteluratkaisulla voidaan tietyissä tapauksissa jättää vedeneriste märkätiloissa toteuttamatta mikäli muutoin voidaan osoittaa olennaisten vaatimusten täyttyminen. Tavanomainen ratkaisu on kuitenkin, että märkätilat vedeneristetään.
• Märkätilan lattiaan ei saa tehdä vesijohtojen läpivientejä. Märkätilan lattiaan saa näin ollen vesivahinkojen välttämiseksi tehdä vain viemäripisteiden läpiviennit niin, että liitokset ovat tiiviit
• Märkätilan lattian kaltevuuden on mahdollistettava veden valuminen lattiakaivoon. Vedeneristyksen ja lattiakaivon liitoksen on oltava tiivis.

Pesuhuoneesta erillisessä löylyhuoneessa muista märkätiloista poiketen vedeneristettä ei edellytetä seinissä. Tavanomainen ratkaisu on esimerkiksi sellainen, että lattian vedeneriste nostetaan seinälle ja limitetään noin 20cm korkeudella alumiinipinnoitettuun levyyn tai alumiinipaperiin. Löylyhuone verhoillaan paneeleilla, joka ehkäisee roiske ja pesuveden pääsyn paneeleiden alla olevaan alumiinipinnoitteeseen, jolloin alumiinipinnoite toimii vain lämpö- ja höyrynsulkuna. Löylyhuoneen seinät ja näkyvät pinnat voivat olla myös esimerkiksi massiivipuurakenteisia(huomioitava valmistajan ohjeet) jolloin lattian vedeneriste nostetaan seinälle riittävälle korkeudelle pinnoitteen tyypin valmistajan ohjeesta riippuen esimerkiksi 100 – 300 mm.

Muista rakennuksista erillisessä saunarakennuksessa vedeneristettä ei tarvita mikäli voidaan osoittaa sen tarpeettomuus suunnitteltu käyttöikä sekä käyttö- ja huolto-ohje huomioiden.

Esimerkiksi saunarakennuksen lattia voi olla rakennettu puusta mutta olennaiset rakenteet tulee suunnitella niin etteivät ne haitallisesti kastu.

Saunan jätevedet tulee johtaa viemäriin, mutta rakennustapa huomioiden ei välttämättä ole tarkoituksen mukaista käyttää hyväksyttyä lattiakaivoa.

Lattiakaivon sijaan viemäröinti voidaan järjestää myös muulla tavalla, josta on esitettävä suunnitelmat.

Tulvakynnyksellä tarkoitetaan rakenneratkaisua joka estää lattialla olevan aaltomaisesti liikkuvan tai valuvan veden pääsyn muihin tiloihin. Tulvakynnyksiä käytetään kaikissa niissä tiloissa, joissa tilan käyttötarkoituksen vuoksi lattia voi altistua vedelle ja lattiassa on lattiakaivo. Vesi ei saa valua tai siirtyä kapillaarivirtauksena märkätilasta ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin. Vedeneriste liitetään oven kynnykseen tai lattioiden tasoeron muodostavaan rakenteeseen jolla estetään veden valuminen muihin tiloihin. Tasoeron korkeus tulee olla märkätilasta katsoen vähintään 15mm, kuitenkin enintään 20mm katsontasuunnasta riippumatta.

Erillinen WC

Erillisessä WC-tilassa seinäpinnoitteet voivat sellaisia ettei niitä ole tarkoitettu pestäväksi vesipesulla ja WC tilassa ei synny suihkun tapaan jatkuvaa roiskevettä seinille, jolloin seinien vedeneriste voidaan katsoa olevan tarpeeton.

Tavanomainen ratkaisu asunnon erillisessä WC tilassa on esimerkiksi sellainen että seinät ovat maalattu maalilla joka kestää puhdistuksen kostealla liinalla ja lattiassa on laatoitus. Lattiassa on märkätilan tapaan vedeneristys nostettuna (pinnoitteesta riippuen) riittävällä tavalla huoneen seinille sekä lattian kallistukset joka mahdollistaa veden valumisen lattiakaivoon. Käsienpesualtaan sekä pidesuihkun roiskevesialueella suositellaan myös seinissä kosteussulkua, vedeneristettä tai muuta riittävän tiivistä pintaa joka estää satunnaisesti roiskuvan veden imeytymisen                    .

Lattiakaivottamassa, muussa kuin yleisessä käytössä olevassa WC-tilassa, lattian vedeneristys voidaan myös osoittaa tarpeettomaksi, joka mahdollistaa myös yksityiskäytössä olevan kuivan WC tilan rakentamisen esimerkiksi puupintaisena. Asian suhteen tulee kuitenkin harkita esimerkiksi tilan puhtaanapitoa, jolloin rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeessa tulee esittää keinot myös puhtaudenpidollisesti.

Yleinen WC

Yleiseen käyttöön tarkoitettu WC tila varustetaan lattiakaivolla ja vedeneristyksellä. Tyypillisesti usean WC istuimen tilat varustetaan siivousvesipisteellä, johon voi liittää vesiletkun. 

Teknisessä tilassa jossa on vesivuodon mahdollisuus ja paikassa jossa kiinteistön vesimittari on, tulee olla lattiakaivo sekä tarkoitukseen soveltuva vedeneriste lattiassa nostettuna riittävästi seinille. Teknisen ja vesimittarillisen tilan lattian vedeneriste voidaan korvata myös tarkoitukseen soveltuvalla vettä pidättävällä pinnoitteella tai muulla keinoin jos voidaan osoittaa ettei lattian kastumisesta ole haittaa ja lattiarakenne pääsee kuivumaan. Laitteistosta mahdollisesti tuleva vuoto ja kondenssivesi tulee kuitenkin ohjata näkyviin, joten yleensä on helpointa käyttää lattiassa kauttaaltaan seinille nostettua vedeneristettä tai muuta vastaavaa pinnoitetta joka estää veden pääsyn lattian ja ympäröiviin rakenteisiin sekä kestää lattiaan kohdistuvat muut käytön edellyttämät kuormitukset. Vaatimus koskee myös vesiputketonta teknistä tilaa joka toimii ilmanvaihtokonehuoneena.

Pesutupa varustetaan lattiakaivolla sekä seinille nostetulla lattian vedeneristyksellä.

Yhden talouden käytössä olevan kodinhoitohuoneen sekä keittiön lattia tulee vedeneristää mikäli lattiassa on kaivo. Lattiakaivottomassa huoneessa tulee ottaa huomioon kodinkoneiden sekä muiden vesijohtojen ja laitteiden vuodon ohjautuminen näkyviin. Tyypillinen ratkaisu lattiakaivottomassa keittiössä ja kodinhoitohuoneessa on käyttää allaskaapissa tai koko kaapiston alla tiivistä pinnoitetta joka ohjaa vuodon näkyviin. Samoin myös muut laitteet jossa on vuodon tai kondenssiveden mahdollisuus varustetaan vesitiiviillä rakenteella joka ohjaa veden näkyviin.

Autotallit varustetaan yleensä lattiakaivolla. Lattiakaivollisen autotallin lattia vedeneristetään tai pinnoitteena käytetään vedeneristeen tapaan toimivaa tarkoitukseen soveltuvaa tuotetta. Vedeneristysvaatimuksesta poikkeavan ratkaisun suunnittelusta säädetään myös tarkemmin asetuksella, jolloin tietyissä tapauksissa vedeneriste voidaan osoittaa tarpeettomaksi.

Pienen autotallin viemäröinti varustetaan CE merkityllä luokan 2 öljyn- ja kiintoaineen erottimella mikäli toiminnasta johtuen öljyä tai hiekkaa voi joutua viemäriin (esimerkiksi auton tai muiden laitteiden pesu). Autotallit joissa ei ole pesuun tarkoitettua vesipistettä, voidaan varustaa lattiakaivossa olevalla erottimella jonka tarkoitus on estää vahinkotilanteessa öljyn pääsy viemäriin sekä auton sulamisvesien mukana tulevien kiintoaineinen pääsy viemäriin. Pienessä autotallissa voidaan myös käyttää kaivon kantena mitoituskuormituksesta poikkeavaa ratkaisua, mikäli kuormituksen kohdentuminen kaivon kanteen on estetty(esimerkiksi pienessä autotallissa tila voi olla sellainen, ettei auton renkaan kuormitus voi kohdistua kaivon kanteen) Suuret autotallit(kuten parkkihallit) varustetaan lattiakaivoin sekä erottimin huomioiden käytön ja käyttötarkoituksen aiheuttamat kuormitukset.

Pesukone voidaan liittää kiinteästi pesualtaan viemäröintirenkaaseen tai erillisellä kytkentäviemärillä lattiakaivoon. Erillisellä kytkentäviemärillä tarkoitetaan ettei samaan kytkentäviemäriin saa tehdä haaroituksia (esimerkiksi vesilukolliseen kaivoon liitetty kuivakaivo tai kondenssivesiputki ei saa olla haaroitettu pesukoneen kytkentäviemäristä, vaan ne on tuotava omana kytkentänään vesilukolliselle lattiakaivolle).  Samaan lattiakaivoon saa yhdistää enintään kaksi kuivakaivoa, joiden tulee olla enintään kolmen metrin etäisyydellä vesilukollisesta lattiakaivosta.

Pesuallasta ei saa viemäröidä kuivakaivoon ellei kytkentäviemäriä, vesilukollista lattiakaivoa sekä kuivakaivoa ole erikseen tarkoitettu, mitoitettu ja asennettu sitä käyttöä varten. Pesuallas voidaan viemäröidä pinta-asennuksena vesilukolliseen kaivoon mitoituksen niin salliessa, mutta asiassa tulee ottaa huomioon muiden vaatimusten lisäksi esimerkiksi pesuaineiden vaahtoutuminen ja sitä kautta lattian likaantuminen kaivon ympäriltä.

Lattiakaivoista ei ole annettu yhdenmukaista eurooppalaista standardia, joten olennaisten teknisten vaatimusten täyttymistä ei ole mahdollista todentaa CE-merkinnällä. Vaatimukset lattiakaivoista on annettu asetuksella 483/2019. Lattiakaivot ovat tyypillisesti tyyppihyväksyttyjä, joista valmistaja on antanut erikseen ohjeet vedeneristeen liittämiseksi luotettavalla tavalla. Ilman hyväksyntätodistusta käytettävistä lattiakaivoista on esitettävä rakennusvalvontaan sekä rakennushankkeeseen ryhtyvälle selvitys olennaisten teknisten vaatimusten täyttymisestä. Myös hyväksyttyjen tuotteiden osalta selvitys tulee esittää pyydettäessä.

Jätevesienkäsittelyn ensisijainen vaihtoehto on viemäriverkosto. Selvitä viemäröinnin mahdollisuus tilaamalla liitoslausunto Oulun Vedeltä. Tarvitset sen myös lupahakemuksen liitteisiin.

Mikäli kiinteistöä ei ole mahdollista liittää viemäriverkostoon tarvitaan kiinteistökohtainen jätevesienkäsittelyjärjestelmä.

Uuden järjestelmän tulee täyttää lain ja asetuksen sekä ympäristönsuojelumääräyksien vaatimukset. Mikäli kyse on uudesta rakennuspaikasta, on huomioitava myös rakennusjärjestyksen vaatimukset.

Haja-asutuksen jätevedet – Lainsäädäntö ja käytännöt 

Järjestelmätyyppien esittelyn ja riippumattomien puhdistustehon tutkimustulosten yhteenvedot löydät esimerkiksi Vesi.fi-sivuilta.

1. Maaperäkäsittelyjärjestelmä (3 osastoa saostussäiliöissä + imeytys- tai suodatuskenttä).
   Tähän voidaan lisätä myös tehostettu fosforinpoisto, joka on tarpeen korkeamman puhdistustasovaatimuksen alueilla (ranta-alueet) tai järjestelmän ikääntyessä.
   
   Olennaista on kolmeosastoinen esikäsittely, putkien lähtöpäissä T-haarat. Imeytysputkien (ja suodatin kentässä myös kokoomaputkiin) päähän tarvitaan tuuletusputket ja niille hatut päähän. Maaperäkäsittelyssä maa-aines on ratkaisevassa osassa. Imeytyskentässä olemassa oleva maa ja suodatinkentässä suodatinhiekan laatu. Suunnitelmaa tulee noudattaa tarkasti.  
   
   Suunniteltavan imeytyskentän ennakkotutkimuksia, eri vaihtoehtoja (pdf)
   
   Tehostettuun fosforinpoisto​on nykyisin käytetään yleisimmin saostusta ennen käsittelyjärjestelmää. Se soveltuu ilman kaivutöitä myös täydentämään olemassa olevaa maaperäkäsittelyjärjestelmää. Muita vaihtoehtoja ovat fosforin pidätysmassa kentässä tai erillinen saostuskaivo suodattamon jälkeen. Lisätietoa aiheesta vesi.fi-sivulta 
    
2. Laitepuhdistamo kaikille jätevesille (kaivoihin asennettava tai kokonaan omassa paketissaan oleva puhdistamo)
   
   Tärkeää on valita käyttöön ja paikkaan sopiva laite yhdessä suunnittelijan kanssa. Asennuksessa täytyy olla äärimmäisen huolellinen, jotta vesi kulkee juuri sille tarkoitettua reittiä järjestelmässä.
    
3. Umpisäiliö ja täyttymishälytin, joko vessalle pelkästään tai kaikille jätevesille. 
    
4. Umpisäiliö/ kuivakäymälä -> harmaat vedet voi käsitellä maaperäkäsittelyssä (2 kaivoa+ kenttä) tai harmaiden vesien laitepuhdistamossa

Nykyisin kannattaa tutustua vaihtoehtoisiin käymälävaihtoehtoihin, kun suunnitellaan uutta. 

Jätevesisuunnitelman kirjallinen osuus:

• Perustiedot hakijasta
• Perustiedot suunnittelijasta
• Perustiedot kiinteistöstä / rakennuspaikasta/ kuvaus maastosta ja maaperästä
• Rakennuksen sijaintitiedot ja etäisyydet vesistöihin ja pohjavesialueisiin
• Rakennuksen käyttötarkoitus (kaikki kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset)
• Varustetaso ja käymälätyyppi ja kuvaus vedenkäytöstä (esim. vesi-wc, poreamme, uima-allas)
• Kuvaus järjestelmästä ja valittu järjestelmä sekä perustelut soveltuvuudesta ja riittävyydestä kohteessa
• Kuvaus purkupaikasta (erittäin tärkeä suunnittelun kohta)
• Mitoitus (5 hlö perus tai asukasvasteluvun mukaan)
• Kuormituslaskelma (perusteet sekä nykykäytölle, että mitoitusmäärälle)
• Suojaetäisyydet (kirjallisena luettelona, mitat asemapiirrokseen)
• Rakennusseloste (mitä vanhalle järjestelmälle tehdään, miten uusi rakennetaan tai vanha täydennetään ja minne jätteet kuljetetaan. Lisäksi huomioidaan suojattavat kohteet)
• Rakentamisvaiheen dokumentointiohje (esim. valokuvat)
• Mahdollinen huoltosopimus

Suunnitelman liitteet: 

• Muistio maastokäynniltä tai tarkka kuvaus paikasta tekstiosuudessa
• Maaperätutkimuksen analyysi
• Peruskarttaote 1:20 000, merkitään kohteen sijainti (ei tarvita sähköiseen lupahakemukseen)
• Asemapiirustus 1:500 (tarvitaan lupavaiheessa), jossa esitetään rakennusten ja laitteiden sijoittelu kiinteistöllä sekä olennaiset etäisyydet (kiinteistön rajat, tulvavesialue, pinnantasaus, rakennukset sekä lähialueen vesistöt, kaivot, tiet, yms.)
• Asemapiirroksessa esitetään myös mahdollisen koekuopan tai muun tutkimuspaikan sijainti sekä mahdolliset vanhat käytöstä poistetut jätevesijärjestelmän osat, kuten vanha imeytyskenttä ja tarvittaessa sen suojarakenteet. Asemapiirroksessa on myös osoitettava miten huoltoa ja käyttöä vaativille järjestelmän osille on pääsy (esim. säiliöauto). Huomaattehan että myös jäteveden purkupaikan sijainti on aina ilmoitettava, sekä sen etäisyys vesistöön ja pohjaveteen
• Leikkauspiirustus 1:50 tai 1:100 (tarvitaan lupavaiheessa), jossa esitetään laitteiden ja rakennusten sijoittelu (kiinteistön pinnantasaus, rakennukset, jätevesijärjestelmä kokonaisuudessaan, korkeuksineen sekä pohjaveden ja tulvaveden korko.)
• Jätevesijärjestelmän asennusohje (ja/tai rakennusselostus riippuen järjestelmästä. tarvitaan lupavaiheessa)
• Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje (tarvitaan lupavaiheessa)
• Huoltopäiväkirja (ei tarvita lupahakemukseen, esitetään käyttöönoton jälkeen viranomaiselle)
• Kustannusarvio (ei tarvita lupahakemukseen)
• Tarvikeluettelo (ei tarvita lupahakemukseen)

Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeen on sisällettävä:

1) tiedot säännöllistä huoltoa ja tarkkailua vaativista kohteista;

2) tiedot huolto- ja tarkkailutoimista sekä huoltovälistä;

3) tiedot jätevesijärjestelmän yleisimmissä vikatilanteissa toimimisesta;

4) jätevesijärjestelmän suunnittelijan ja rakentajan yhteystiedot.

Malli ja esimerkki maaperäkäsittelyn käyttö- ja huolto-ohjeen laatimiseen (pdf)

• Jätevesisuunnitelma
• Käyttö- ja huolto-ohjeet, malli ja esimerkki maaperäkäsittelyn käyttö- ja huolto-ohjeen laatimiseen (pdf)
• Liitoslausunto (tilaaminen Oulun Vedeltä)
• Selvitys toimenpiteen jätteiden käsittelystä kuten jätteenä hävitettävät, uusiokäytettävät ja maahan jätettävät vanhan järjestelmän osat
  • Tietoa jätehuollosta
  • Selvitys purkujätteestä -lomake
• Valtakirja kiinteistön kaikilta kiinteistön omistajilta luvan hakemista varten sekä tarvittaessa tulee esittää myös asiakirja joka osoittaa kiinteistön omistajuuden.
• Kohteen vastuullinen suunnittelija ilmoitetaan lupahakemuksen toimittamisen yhteydessä. Suunnittelijan tulee täyttää kelpoisuusvaatimukset kyseiseen suunnittelutehtävään (VNA 214/2015). (Suunnittelija on yleensä joko LVI- tai GEO suunnitteluun erikoistunut insinööri tai pätevöitynyt haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija.)
• Kohteen vastuullinen työnjohtaja ilmoitetaan mielellään jo rakennuslupaa haettaessa, mutta viimeistään ennen töiden aloittamista. Työnjohtajan tulee täyttää kyseisen tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset. (työnjohtaja on yleensä LVI- tai rakennusinsinööri, rakentamisalan teknikko tai kyseisiin järjestelmiin erikoistunut asentaja, jolla on usean vuoden työkokemus vastaavista tehtävistä)

Erikoiskohteiden suunnittelu on aina perusmallin järjestelmää vaativampaa. Ota tämä huomioon, kun valitset suunnittelijaa. Erikoiskohteessa tulee määritellä mahdollisimman realistisesti jäteveden laatu ja määrä. Sen perusteella päästään suunnittelemaan sopiva järjestelmä.

Erityiskohteita voivat olla esimerkiksi majoitustilat, navetat, tallit, korjaamot tai muut tuotantolaitokset.

Kiinteistökohtaisen jätevesienkäsittelyratkaisun varassa olevien korjaamo- ja verstastilojen yleisin ratkaisu on johtaa jätevedet öljy-rasva-hiekanerottimen kautta umpisäiliöön.

Tietoa navetan jätevesien hallintaan

Tietoa hevostallin jätevesien hallintaan

Tietoa juureskuorimon jätevesien hallintaan

Kun aiotaan tehdä toimenpiteitä kuten laajennus, käyttötarkoituksen muutos, vesi- ja viemärilaitteiston muutos tai korjaus, huoneistojärjestely yms., jätevesijärjestelmä tulee muuttaa vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Mikäli olemassa olevan jätevesijärjestelmän oletetaan täyttävän nykyiset vaatimukset, luvan liitteeksi voi esittää pätevän asiantuntijan laatiman selvityksen jätevesijärjestelmästä (pdf). Selvityksessä tulee ottaa huomioon myös vanhan järjestelmän mahdolliset päivitystarpeet vaatimusten täyttämiseksi uudelle käyttötarkoitukselle.

Lomake on tarkoitettu ensisijaisesti tilanteisiin kun asunnon tai vapaa-ajan asunnon käyttötarkoitus halutaan vaihtaa ja vanha jätevesijärjestelmä halutaan säilyttää. Lomakkeen käyttö mahdollistaa pienet järjestelmän parannukset, kuten kemikaaliannostelijan tai tuulettamisen lisäämisen. Mikäli jätevesijärjestelmä tulee uusia muilta olennaisilta osin, siitä tulee laatia jätevesisuunnitelmat ja liittää ne lupahakemuksen liitteeksi.

Ympäristönsuojelulaki 527/2014, 6 luku

Talousjätevesienkäsittely viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, valtioneuvoston asetus

Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista, 1047/2017, 5 luku

Ympäristönsuojelumääräykset

Rakennusjärjestys

 Ympäristöministeriö antoi muutokset asetukseen rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017). Vaatimus koskee rakennuksia, jotka hakevat lupaa asetuksen voimaan tulon, eli 23.11.2020 jälkeen. Vanhoissa rakennuksissa vaatimus koskee putkiremontin yhteydessä asennettavia mittareita. Lue lisää ympäristöministeriön tiedotteesta.

Tähän on koottu oleellisimpia vaatimuksia, joita mittareille on.

Uusiin rakennuksiin asennettavat huoneistokohtaiset kylmän ja lämpimän veden mittarit ovat jatkossa etäluettavia.

Etäluettavalla vesimittarilla tarkoitetaan vedenkulutusta mittaavaa mittaria, jonka rekisteröimä tieto voidaan lukea viestintäverkon kautta rakennuksen ulkopuolelta.

Rakennuksessa on oltava huoneistokohtaiset vesimittarit huoneistoon tulevan kylmän ja lämpimän veden mittaamiseen siten, että mittareiden osoittamaa vedenkulutusta on mahdollista käyttää laskutuksen perusteena.

Kiinteistön vesimittarin on oltava paikassa, jossa se on helposti asennettavissa, luettavissa ja huollettavissa eikä se pääse jäätymään.

Paikallinen vesihuoltolaitos antaa vaatimukset mittalaitteen vaatimalle tilalle ja sijainnille.

Mittalaitteen ja sen näytön paikan suunnittelussa ja rakentamisessa tulee yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ottaa huomioon myös henkilöt, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut siten että mitattu tieto on kuluttajalla helposti luettavissa, jolloin voi olla tarpeen asentaa mittarille erillinen näyttö.

Huoneistokohtaisten vesimittareiden osalta on otettava huomioon mittauslaitelain kulutusmittareita koskevat säädökset. Mittauslaitelakia sovelletaan mittauslaitteisiin, kun niitä käytetään kulutusmittauksessa hinnan määrittämiseen mittaustulosten perusteella.

Mittareiden helpolla luettavuudella tarkoitetaan sitä, että mittarin lukema on oltava etäluennasta huolimatta helposti luettavissa joko mittarista tai erillisestä mittarin näytöstä. Vaatimus tulee mittauslaitedirektiivistä, jossa edellytetään, että kulutusmittauslaite on oltava varustettu kuluttajan helposti ja ilman työkaluja nähtävissä olevalla näytöllä.

Erityissuunnittelijan on suunniteltava mittarit ja niiden paikat on myös niin, että ne voidaan asentaa oikeaan käyttöasentoon valitun mittarin asennusohjeen mukaisesti.

Kulutusmittauslaitteita koskevat säännökset on koottu mm. Tukesin sivustolle.