Rakentamislaki

Lain myötä rakentamisen lupatyypit muuttuvat ja esimerkiksi toimenpidelupa poistuu. 

Rakentamislupaa voi tarvittaessa hakea kaksivaiheisena jolloin käsitellään erikseen sijoittamis- ja toteuttamislupa. 

• asuinrakennus tai vapaa-ajan asuinrakennus, laajuudesta riippumatta
• kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus
• kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos
• yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä lukuun ottamatta enintään kaksi kuukautta paikallaan pidettävää tapahtumarakennetta
• vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu
• vähintään 2 neliömetriä oleva valaistu mainoslaite
• energiakaivo
• erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle

Edellisen listan lisäksi uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa myös, 

• jos rakentamisella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin, 
• rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa olennaisten teknisten vaatimusten toteutumisen varmistamiseksi tai 
• rakennusvalvonnan on tarpeen valvoa rakennuskohteen rakentamista yleisen edun kannalta. 

Korjausrakentamisen osalta lupa tarvitaan

• Anneli lisää korjausrakentamisen kohdat

Yksi uuden lain tavoitteista on lupaprosessien sujuvoittaminen. Laissa luetellaan sellaiset hankkeet, jotka tarvitsevat aina luvan (RakL 42 §). 

Uuden lain vapauttaessa joitain rakennuksia rakennusluvan hakemiselta, on tärkeää muistaa että rakentamisessa tulee aina noudattaa lakia, asetuksia ja rakentamismääräyksiä. Lisäksi on muistettava, että rakentaa ei voi mitä tahansa ja mihin tahansa. 

Ilman lupaa rakennettaessa tulee huomioida rakennusjärjestyksessä annetut määräykset, jotka voivat vaikuttaa rakentamiseen. 

Jos lupamenettelystä vapautettu rakennus poikkeaa vähäisesti esimerkiksi kaavamääräyksestä, rakennushankkeelle on haettava poikkeamislupa, mutta se voi edelleen olla vapautettu rakentamislupamenettelystä.  Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, jos 29 neliön talousrakennus halutaan sijoittaa kaavassa merkityn rakentamisalueen ulkopuolelle. Rakentamisalue onkin yksi tarkastettavista asioista, kun mietit voitko rakentaa ilman lupaa sillä rakennetun rakennuksen tulee sijoittua rakentamisalueen rajojen sisälle. 

Rajoituksia rakennuksen sijoittamiseen aiheuttaa myös paloturvallisuus, jonka perusteella kunta voi rakennusjärjestyksessä asettaa reunaehtoja rakennukselle. 

Rakentamislain mukaan asuinrakennus, niin pysyvään kuin vapaa-ajan asumiseen tarkoitettu, tarvitsee aina luvan. Asuinrakennuksen määritelmän rajana voidaan pitää ruuanvalmistukseen tarvittavaa varustusta (hella, tiskipöytä jne.). Mikäli rakennus on varusteltu em. tavalla, sille on haettava rakentamislupa.

Suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyttä ja kelpoisuutta koskevan sääntelyn uudistaminen on eräs keskeisiä rakentamislainsäädännön muutoksia. Vaativuusluokittelu on rakentamislaissa viisiportainen: vähäinen, tavanomainen, vaativa, erittäin vaativa ja poikkeuksellisen vaativa. 

Pätevyydellä tarkoitetaan yleistä ominaisuutta, joka sisältää tietyn koulutus- ja kokemustason. Kelpoisuudella tarkoitetaan sitä, onko tietyn pätevyystason omaava henkilö kelpoinen toimimaan suunnittelijana tai työnjohtajana kyseisessä yksittäisessä rakentamishankkeessa.

Suunnittelijan ja työnjohtajan kelpoisuuden toteamisen prosessi tulee muuttumaan. Lupaviranomainen ei jatkossa arvioi suunnittelijan ja työnjohtajan pätevyyttä  tapaan opinto- ja työtodistusten avulla kuten tähän asti, vaan pätevyys osoitetaan ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella. Pätevyystodistus vaaditaan kaikilla muilla vaativuustasoilla paitsi vähäisellä. 

Kun suunnittelu- ja työnjohtotehtävä on vähäinen, riittävä osaaminen ja tehtävään tarvittavat edellytykset selvitetään viranomaiselle todistusten avulla. Vähäisen vaativuustason tehtävissä pätevyyden ja kelpoisuuden arviointi on siis tapauskohtaista ja tapahtuu käytännössä kuten ennenkin.

Rakentamislaki säilyttää hankekohtaisen kelpoisuuden arvioinnin vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa suunnittelu- ja työnjohtotehtävässä (RakL 85 ja 89 §). Näissä kolmessa tasossa rakennusvalvontaviranomainen voi pätevyystodistuksen lisäksi ottaa huomioon hankkeen ja työnjohtotehtävän erityispiirteet, kun se arvioi suunnittelijan ja työnjohtajan kelpoisuutta tehtävään. Tällaisina erityispiirteinä lain perusteluissa mainitaan esimerkkeinä haastava rakennuspaikka tai kulttuuriympäristöön soveltuvuudesta johtuvat seikat. 

Viime hallituskaudella hyväksytyssä rakentamislaissa oli uusi päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuuta koskeva pykälä. Tämän hallituskauden mukaisessa rakentamislain korjaussarjassa tuo pykälä kumotaan, ja rakentamislain muista pykälistä poistetaan maininta päävastuullisesta toteuttajasta.  

Lupapäätöksen lainvoimaisuutta joudutaan odottamaan seitsemän päivän tiedoksiantoaika sekä 30 päivän muutoksenhakuaika.

Arvion mukaan rakentamiselle tullaan hakemaan aloitusoikeuksia nykyistä enemmän, mikä edellyttää vakuuden määrittämistä vakuuden aikana suoritetulle työlle. Tämä tulee lisäämään hallinnollista taakkaa ja edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyviltä asian huomioon ottamista rakentamisen aikataulutuksessa

Yksi merkittävä muutos koskee rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta asumiseen. Jatkossa käyttötarkoituksen muutos asumiseen on mahdollista myöntää poikkeamisluvalla asemakaavan vastaisesti. Kunta voi asettaa poikkeamiselle ehtoja, muttei voi evätä poikkeamislupaa kaavanvastaisuuden perusteella.

Käytännössä esimerkiksi toimistotilaa on mahdollista jatkossa muuttaa entistä helpommin asumiskäyttöön. Ongelmallista tämä poikkeamislupamenettely voi olla esimerkiksi silloin, jos teollisuudelle varatulle kaava-alueella haluttaisiin mahdollistaa myös asuminen.

Rakentamislain mukaisen rakennusjärjestyksen on tärkeää tulla voimaan mahdollisimman pian rakentamislain tultua voimaan, kuitenkin viimeistää 1.1.2027. (RakL 28 §) 

Oulun kaupungin rakennusvalvonta on aloittanut rakentamista ohjaavavan rakennusjärjestyksen uudistamisen. Rakennusjärjestyksen sisältö päivitetään vastaamaan 1.1.2025 voimaan tulevan rakentamislain (751/2023) vaatimuksia. Myös rakennusvalvontaviranomaisen perimät maksut päivitetään. Lisätietoa rakennusjärjestyksen uudistamisesta. 

Rakentamislakiin oli tarkoitus lisätä myös lyhytvuokrausta koskeva pykälä, jossa säädettäisiin asumisen ja majoittumisen määritelmistä, koska laki ei tällä hetkellä tunnista nopeasti yleistynyttä asuntojen lyhytvuokrausta. Rakentamislain lyhytvuokrausta koskeva pykälä ei sisälly esitykseen, sillä se sai lausuntokierroksella ristiriitaisen vastaanoton. Lyhytvuokrauksen lainsäädännön mutta valmistelu kuitenkin jatkuu. 

Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ohjaa rakentamiseen liittyvän tiedon hallinnointia. RYTJ-laki edellyttää, että kaavoituksen, rakentamisen ja tonttijakojen tietoja toimitetaan kunnan rekistereistä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään RYHTI:in. Tiedot  rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tulee toimittaa järjestelmään viimeistään 1.1.2028 lähtien eli siirtymäaikaa on kolme vuotta.

Rakentajien kannalta 1.1.2026 voimaan tulevat rakentamislain osat tulevat edellyttämään, että lupaa tulee hakea tietomallin tai muussa koneluettavassa muodossa olevien pääpiirustusten avulla. Asetukset tulevat määrittelemään tarkemmin mitä esimerkiksi tarkoittaa "muu koneluettava muoto". Lain mukaan tietomalli toimitetaan rakennusvalvontaan luvan hakuvaiheessa sekä rakennushankkeen päättyessä lähetetään vielä lopullinen toteumamalli. 

Ilmastoselvitys on laadittava vain uusille rakennuksille mutta sitä ei vaadita pientaloilta tai korjaushankkeilta. Selvitys laaditaan rakennuksen loppukatselmusta varten, eli sitä ei tarvitse esittää vielä rakentamisluvan hakemisen yhteydessä. 

Uusien rakennusten hiilijalanjäljelle asetetaan rakennustyyppikohtaiset raja-arvot, joita kyseinen rakennus ei saa ylittää. Raja-arvo asetetaan vain rakennukselle. Rakennuspaikalle ei siis tule ohjaavia raja-arvoja, vaikka ilmastoselvitys laaditaan myös rakennuspaikalle. Hiilikädenjäljelle ei aseteta raja-arvoa. Huomioitavaa on, että hiilikädenjälkeä ei vähennetä hiilijalanjäljestä.

Rakennustuoteluettelo taas laaditaan kaikista rakennuksista rakentamislupaa varten ja päivitetään keskeisten muutosten osalta loppukatselmuksen yhteydessä. Rakennustuoteluettelolla selvitetään rakennustuotteiden määrää, mikä helpottaa tuotteiden uudelleenkäyttöä.

Rakennusvalvonnoille on asetettu rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuu, lukuun ottamatta puhtaan siirtymän sijoittamislupaa ja poikkeuksellisen vaativia hankkeita, joiden käsittelyaika oli kuusi kuukautta. Aikaa aletaan laskea, kun rakentamislupahakemus liitteineen on riittävän kattava lupahakemuksen käsittelemiseksi. Käsittelyaikavaatimus tulee voimaan 1.1.2026