Suunnittelu ja valvonta
Tämän sivun sisältö:
- Paikkamerkki
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava myös siitä, että hankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat ja että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito.
Rakennustyö on suunniteltava ja suoritettava siten, että se täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset.
Rakentamisen asianmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi ja tarkastusten todentamiseksi rakennustyömaalla pidetään rakennustyön tarkastusasiakirjaa. Siihen tehdään merkinnät katselmuksista, viranomaisen toimittamista tarkastuksista sekä yksityisen vastattaviksi määrätyistä työn suorituksen tarkastuksista.
Rakentamisen vastuuhenkilöt
Vastuuhenkilön hakemus tehtävään
Sähköisen lupahakemuksen yhteydessä, Vastuuhenkilöt-välilehdellä lisätään hankkeelle kaikki suunnittelijat ja työnjohtajat, joita edellytetään. Tämän jälkeen luvan hakija lähettää jokaiselle järjestelmästä vahvistuspyynnön. Vastuuhenkilö saa vahvistuspyynnön sähköpostiinsa ja käy linkin kautta hyväksymässä roolinsa hankkeeseen. Vastuun hyväksyminen vaatii tunnistautumista ja tunnusta lupajärjestelmään. Toimintatapa vastaa lomakkeella tehtyä vastuuhenkilön hakemusta joten sähköisen lupahakemuksen yhteydessä ei ole välttämätöntä toimittaa lomaketta, kun vahvistukset sähköisessä järjestelmässä ovat kunnossa.
Paperiluvan yhteydessä käytetään lomaketta, jolla ilmoitetaan vastuuhenkilöt.
Todistusten ja referenssien toimittaminen
Jokaisen rakennusluvan yhteydessä rakennusvalvonnan lainmukainen tehtävä on arvioida suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuus hankkeen vastuutehtäviin. Kelpoisuus muodostuu koulutuksesta ja kokemuksesta. Arviointi tehdään tutkintotodistusten, suoritettujen opintotojaksojen, referenssiluettelon sekä muun vapaamuotoisen hakijan esittämän selvityksen perusteella. Lisätietoa eri vaativuusluokkien vastuuhenkilöiden pätevyydestä löydät esimerkiksi Maankäyttö- ja rakennuslaista ja rakennusvalvontojen yhteisistä käytännöistä.
Toimittaessaan todistukset ja referenssit, voi ammattilainen pyytää tallettamaan ne rakennusvalvonnan tietokantaan. Tallentamisen jälkeen tulevien lupahakemuksen yhteydessä ei tarvitse toimittaa kyseisiä dokumentteja uudestaan. Uudet todistukset ja referenssiluettelo tulee toimittaa, jos niissä on muutoksia ja halutaan esimerkiksi hyväksyntä vaativampaan tai erilaiseen hankkeeseen, kun kokemusta on karttunut lisää aiemman toimituksen jälkeen.
Tietokanta perustuu vapaaehtoisuuteen, jolloin vastuuhenkilö voi itse valita toimittaako selvitykset jokaisen hakemuksen liitteenä erikseen. Tutustu tietokannan tietosuojaselosteeseen.
Tutkintotodistukset
On tärkeää toimittaa oleelliset tutkintotodistukset opintosuoritteineen. Opintosuoritteet tarvitaan jotta voidaan arvioida täyttyykö opinnoissa edellytetty opintopisteiden määrä kyseiseen tehtävään.
Referenssiluettelo
Referenssiluettelo voi olla vapaamuotoinen mutta siitä tulee käydä ilmi tarvittava määrä kohteita, joissa on ollut mukana. Kohteista tulee listata milloin hanke on toteutunut, rakennustyyppi (omakotitalo, kerrostalo, toimisto jne.), uudis- vai korjausrakentaminen, hankkeen vaativuusluokka sekä missä tehtävässä itse on toiminut rakennushankkeessa.
Vaativuusluokaltaan tavanomaisen kohteen kohdalla arvioidaan vähintään 3 vuoden kokemus, joten viimeiset 5 vuotta olisi hyvä olla mukana. Vaativissa kohteissa arvioidaan vähintään 6 vuoden kokemus, joten olisi hyvä liittää kohteet viimeisten 8-10 vuoden ajalta. Poikkeuksellisen vaativien kohteiden kohdalla kelpoisuus arvioidaan edellisiä tarkemmin ja silloin on syytä selvittää kaikki merkittävimmät kohteet koko uralta, etenkin viimeisten 10 vuoden ajalta.
Pääsuunnittelija
Pääsuunnittelija huolehtii suunnittelun kokonaisuudesta, ja hän voi toimia myös esim. rakennus- tai rakennesuunnittelijana sekä vastaavana työnjohtajana.
Pääsuunnittelijan velvollisuutena on tarkistaa erikoissuunnittelijoiden pätevyys ja vastata suunnitelmien yhteensopivuudesta sekä laadusta. Pääsuunnittelijan tulisi olla mukana jo tonttia valittaessa ja viimeistään suunnittelun käynnistyessä ja talotyypin valinnassa.
Vastuut
Pääsuunnittelijan vastuu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain mukaan hän vastaa siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset. Suhteessa sopijakumppaneihin vastuu perustuu työsopimukseen tai suunnittelusopimukseen ja niissä mainittuihin velvoitteisiin.
Kelpoisuus
Pääsuunnittelijalla tulee olla rakennusalan korkeakoulututkinto tai ammatillinen korkea-asteen tutkinto ja riittävä kokemus (arkkitehti, rakennusarkkitehti, diplomi-insinööri, rakennusinsinööri tai rakennusmestari). Jos pääsuunnittelija toimii myös varsinaisena rakennussuunnittelijana, hänellä tulee olla ajantasainen suunnittelukokemus ja -osaaminen ko. suunnittelualalta.
Pääsuunnittelijaksi ryhtyvä ilmoittaa lupahakemuksessa nimensä, koulutuksensa, kokemuksensa ja yhteystietonsa. Lisäksi hänen tulee allekirjoittaa lupahakemus omalta osaltaan.
Maankäyttö- ja rakennusasetus 48 § Pääsuunnittelijan tehtävät
Rakennussuunnittelija
Rakentamisen suunnittelussa on oltava rakennussuunnitelmasta vastaava rakennussuunnittelija. Rakennussuunnittelija vastaa rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta ja suunnittelualaansa kuuluvien asiakirjojen mm. rakennuslupapiirustusten laatimisesta.
Vastuut
Lain mukaan rakennussuunnittelijan on mm. huolehdittava, että hänellä on käytössään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot ja että rakennussuunnitelma täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset.
Kelpoisuus
Rakennussuunnittelijalla tulee olla suunnittelutehtävän vaativuutta vastaava rakennusalan tutkinto (tai vaativuudeltaan vähäisissä hankkeissa riittävä osaaminen) sekä tehtävän edellyttämä rakennussuunnittelukokemus.
Rakennussuunnittelijaksi ryhtyvä ilmoittaa lupahakemuksessa nimensä, koulutuksensa, kokemuksensa ja yhteystietonsa. Lisäksi hänen tulee allekirjoittaa laatimansa piirustukset sekä vastuuhenkilönä vahvistaa osallistumisensa lupahakemukseen.
Rakennussuunnittelijan tehtävät ja vastuu perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL 120 b §)
Rakennesuunnittelija
Pienet rakennukset kuten vajat, pienet katokset ja leikkimökit kuuluvat rakennesuunnittelun osalta vaativuusluokkaan vähäinen.
Pääsääntöisesti omakotitalot kuuluvat rakennesuunnittelun vaativuuden osalta vaativuusluokkaan tavanomainen (vaativimmat voivat olla myös luokkaa vaativa tai poikkeuksellisen vaativa).
Rivitalot, hallit, kerrostalot jne. kuuluvat vaativuusluokkaan vaativa.
Merkittävimmät kohteet ovat vaativuusluokkaa poikkeuksellisen vaativa, jolloin aina tutkitaan erityismenettelyn tarve.
Huomattava, että rakennesuunnittelun vaativuusluokka ei välttämättä ole sama kuin rakennusluvassa määritelty arkkitehtisuunnittelun vaativuusluokka.
Jokaisessa kohteessa on oltava vastaava rakennesuunnittelija.
Lisäksi vastaava pohjarakennesuunnittelija on pakollinen kaikissa uudisrakennuskohteissa ja niissä korjauskohteissa, joissa tehdään perustuksiin tai pohjarakenteisiin liittyviä toimenpiteitä.
Vastaava rakennesuunnittelijan vaatimus perustuu Maankäyttö- ja rakennuslakiin, 120 c § ja heidän kelpoisuus pykälään 120 e.
Pohjarakennesuunnittelija
Talotekninen suunnittelija
Sähkösuunnittelu ja -urakointi
Sähkösuunnittelija
Sähköteknisten suunnittelijatehtävien henkilösertifioinnin avulla asiakas voi varmistaa ehdolla olevien henkilöiden pätevyyden eri vaativuusluokkien mukaisissa suunnittelukohteissa. Myönnettävästä pätevyyden osoittavasta sertifioinnista päättää puolueeton lautakunta, joka koostuu asiantuntijaorganisaatioiden edustajista. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin edustaja toimii lautakunnan toimintaa avustavana asiantuntijana.
Sertifiointijärjestelmällä halutaan vakuuttaa asiakkaille, että suunnittelijalla on riittävästi koulutusta ja kokemusta, joilla hän suoriutuu tarjouskohteen projektinhallinnasta.
Pätevyysvaatimusten eri tasojen pohjana ovat olleet maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset koulutus- ja kohdevaatimukset. Luokitus porrastuu alimmasta C-luokasta korkeimpaan AA-luokkaan. Luokitus myönnetään henkilökohtaisesti suunnittelijalle.
Sähkösuunnittelijan pätevyysrekisteri
Sähköurakoitsija
Sähkö- ja hissitöitä saa Suomessa tehdä vain, mikäli täyttää asetetut vaatimukset ja toiminnan aloittamisesta on tehty ilmoitus Tukesin sähköurakoitsijarekisteriin. Sääntelyn piiriin kuuluvat sähköasennustyöt sekä sähkölaitteiden korjaustoiminta.
Sähköurakoitsijoiden rekisteri löytyy Turvatekniikan keskuksen TUKESin sivuilta.
Vihersuunnittelija
Jos hankkeeseen edellytetään vihersuunnittelija, koulutusvaatimus on jokin seuraavista
- ympäristö- tai maisemasuunnittelija (AMK tai opistotutkinto)
- hortonomi (AMK tai opistotutkinto)
- maisema-arkkitehti
Vastaava työnjohtaja
Rakennushankkeeseen on hyväksytettävä vastaava työnjohtaja rakennuslupapäätöksen sitä edellyttäessä (aina uudisrakennuksen ollessa kyseessä).
Vastaavan työnjohtajan tulee johtaa rakennustyötä ja viranomaisiin päin vastata sen suorittamisesta.
Vastaavan työnjohtajan tehtävien hoitamisesta antaa rakennusvalvonta erillisiä ohjeita rakennusluvan myöntämisen ja vastaavan työnjohtajan hyväksynnän yhteydessä.
Jos vastaava työnjohtaja on urakoitsijan edustaja, tulisi rakennushankkeeseen ryhtyvän harkita erillisen valvojan palkkaamista rakentajan (omia) etuja valvomaan.
Pätevyys
Omakotirakennuksen vastaavalla työnjohtajalla on oltava vähintään rakennusmestarin koulutus ja soveltuva työkokemus rakennusalalta.
Tehtävät
Vastaavan työnjohtajan taidoilla ja aktiivisuudella on ratkaiseva merkitys rakennustyön oikeaoppisen toteutuksen varmistamisessa. Hänen edellytetään osallistuvan tuntuvalla työpanoksella hankkeeseen, yleensä n. (100)150–200 tuntia.
Rakennusvalvonta seuraa ja arvioi vastaavan työnjohtajan työskentelyä sekä tukee häntä tehtävässään.
Vastaava työnjohtaja on syytä palkata välittömästi rakentamispäätöksen synnyttyä. Vastaava työnjohtaja vastaa siitä, että hanke toteutetaan rakennusteknisesti oikein. Hän toimii rakennuttajan neuvojana rakentamiseen ja rakennusmateriaaleihin liittyvissä kysymyksissä sekä vastaa viranomaisiin päin rakennushankkeen määräysten- ja luvanmukaisuudesta.
Vastaavan työnjohtajan tulee pitää huolta siitä, että tarpeelliset suunnitelmat ovat olemassa ja että työt tehdään niiden ja luvan mukaisesti. Hänen tulee huolehtia, että tarvittavat ilmoitukset viranomaisille tehdään ajoissa ja että katselmukset tilataan ajallaan. Vastaavan työnjohtajan tulee tehdä vähintään vastaavan työnjohtajan tarkastuslistan mukaiset ja rakennusluvan yhteydessä annettavassa valvontakirjassa esitetyt tarkastukset rakennuskohteessa paikan päällä.
Maankäyttö- ja rakennuslaki, 122 § Vastaavan työnjohtaja
Maankäyttö- ja rakennuslaki, 122 b § Rakennustyön johtotehtävien vaativuusluokat
Maankäyttö- ja rakennuslaki, 122 c § Työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan kelpoisuusvaatimukset
Maankäyttö- ja rakennusasetus 73 § Vastaavan työnjohtajan tehtävät
KVV- ja IV-työnjohtaja
Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston työnjohtaja (KVV) sekä ilmanvaihtolaitteiston työnjohtaja (IV)
Milloin rakennuslupapäätöksessä edellytetään, tulee vesi- ja viemäri- sekä ilmanvaihtolaitteistotyössä olla rakennusvalvonnan hyväksymä henkilö, joka johtaa KVV- ja IV-työtä ja vastaa siitä, että KVV- ja IV-laitteisto asennetaan määräysten mukaisesti. KVV- ja IV-työnjohtajan tulee omalta osaltaan huolehtia katselmusten tilaamisesta.
Pätevyys
KVV- ja IV-työnjohtajalla on oltava vähintään tehtävään soveltuva teknikon tutkinto ja riittävä kokemus asennustöiden valvontaan perehdyttävissä tehtävissä. Omakotitalon KVV- ja IV-asennustöiden työnjohtajaksi voidaan hyväksyä myös kokenut asentaja.
Maankäyttö- ja rakennuslaki, 122 a § Erityisalojen työnjohtajat
Valvoja
Jos vastaava työnjohtaja on urakoitsijan edustaja, tulisi rakennushankkeeseen ryhtyvän harkita erillisen valvojan palkkaamista rakentajan (omia) etuja valvomaan.
Valvoja toimii rakennustyömaalla rakennuttajan edustajana ja valvoo heidän etunsa ja laadukkaan rakentamisen toteutumista.
Valvoja on sopimussuhteessa rakennuttajan kanssa. Valvojaa ei tarvitse hyväksyttää rakennusvalvontaviranomaisella.
Laadunvarmistus
Puurakenteisten elementtien kelpoisuus
Rakennuskohteessa pysyvänä osana käytettäväksi tarkoitetulla rakennustuotteella olla sellaiset ominaisuudet, että rakennuskohde asianmukaisesti suunniteltuna ja rakennettuna täyttää säädetyt olennaiset tekniset vaatimukset tavanomaisella kunnossapidolla taloudellisesti perustellun käyttöiän ajan. Puurakenteinen elementti on em. lain tarkoittama rakennustuote.
Maankäyttö- ja rakennuslain 152 §
Varmennustodistus
Puuelementtejä koskeva CE-merkintä, jolla ominaisuudet voidaan varmentaa, on tulossa pakolliseksi lähivuosina. Koska CE-merkintään velvoittavaa standardia ei ole vielä hyväksytty, on elementeille mahdollista hakea kansallinen hyväksyntä: varmennustodistus. Se on kuitenkin valmistajalle vapaaehtoinen. Varmennustodistuksen myöntämisen jälkeen ei kohteen elementteihin kohdistuvaa rakennuspaikkakohtaista varmennusta lähtökohtaisesti tarvita.
Rakennuspaikkakohtainen varmentaminen
Ellei valmistajalla ole varmennustodistusta, on rakennushankkeeseen ryhtyvän (rakennuttaja) selvitettävä kelpoisuus ja rakennusvalvonnan edellyttäessä myös osoitettava kelpoisuus rakennusvalvontaviranomaiselle rakennuspaikkakohtaisesti.
Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 954/2012, 17 §
Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi osoittaa rakennustuotteen kelpoisuuden rakennusvalvontaviranomaisen päteväksi katsoman tahon selvityksellä, joka perustuu rakennuspaikkakohtaiseen tutkimusraporttiin, Euroopan talousalueella tai Turkissa annettuun hyväksyntään, rakennustuotteesta otettavaan näytteeseen tai laskentaan.
Näytteiden ottamisessa on käytettävä laadunvalvonnan varmentajaa tai tutkimusmenetelmälle akkreditoitua tutkimuslaitosta tai muuta rakennusvalvontaviranomaisen päteväksi katsomaa tahoa.
Ympäristöministeriön asetus eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä, 13 §
Hyväksyttävänä selvityksen laatijana pidetään ympäristöministeriön tälle tuoteryhmälle hyväksymää laadunvalvonnan varmentajaa (Eurofins Expert Services, Kiwa Inspecta, Finotrol). Näytteiden otossa voidaan hyväksyä myös jokin muu akkreditoitu (tutkimus)laitos.
Menettelyvaihtoehtoja kelpoisuuden osoittamiseen rakennuspaikkakohtaisesti on kaksi.
Vaihtoehto 1
Jokin kolmesta edellä mainitusta laadunvalvonnan varmentajasta arvioi valmistajan laadunvarmistuksen elementtien valmistuspaikalla. Vertailuna käytetään ympäristöministeriön sivulta löytyvää arviointiperustetta. Arviointi tehdään varmennustodistuksen käyttämiseen liittyvänä alkutarkastuksena. Tarkastuksen perusteella laadunvalvonnan varmentaja arvioi ja hyväksyttää rakennusvalvonnalla itse kohteen elementteihin liittyvän tarkastuksen tarvittavan laajuuden. Koska kyse on nimenomaan rakennuspaikkakohtaisesta varmennuksesta, ei itse elementteihin kohdistuvaa varmennusta voi jättää pois.
Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 954/2012, 12 §
Tämä on suositeltava menettely, koska alkutarkastus mahdollistaa varmennustodistuksen hakumenettelyn käynnistämisen. Alkutarkastusta voi hyödyntää rajallisen ajan varmennustodistusprosessin aikana myös muiden kohteiden rakennuspaikkakohtaisessa varmennuksessa (varmennustodistusprosessissa mukana oleva toimielin voi hyödyntää, lähtökohtaisesti ei muut tahot). Varmennustodistus helpottaa aikanaan myös siirtymistä pakolliseen CE-merkintään, koska menettely on vastaava kuin varmennustodistuksessa. Kun CE-merkintä tulevaisuudessa tulee pakolliseksi, ei tuotetta voi enää toimittaa ilman CE-merkintää.
Vaihtoehto 2
Ellei valmistaja halua hankkia itselleen rakennusvalvontaviranomaisia koko maassa sitovaa varmennustodistusta, voi rakennuspaikkakohtainen selvitys perustua pelkästään kohteeseen toimitettavien/toimitettujen elementtien kelpoisuuden arviointiin. Kattavuus on tällöin luonnollisesti vaihtoehtoa 1 laajempi, ja tässäkin tapauksessa rakennusvalvonnan päteväksi katsoman selvityksen laatijan on hyväksytettävä tarkastussuunnitelma rakennusvalvonnalla. Menettelyä ei voi hyödyntää muiden kohteiden rakennuspaikkakohtaisessa varmennuksessa.
Rakennustyön tarkastusasiakirja
Rakentamisen asianmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi ja tarkastusten todentamiseksi rakennustyömaalla pidetään rakennustyön tarkastusasiakirjaa. Siihen tehdään merkinnät katselmuksista, viranomaisen toimittamista tarkastuksista sekä yksityisen vastattaviksi määrätyistä työn suorituksen tarkastuksista.
Rakennusluvassa määrätyt tai aloituskokouksessa sovitut rakennusvaiheiden tarkastusten vastuuhenkilöt sekä työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt varmentavat suorittamansa tarkastuksen rakennustyön tarkastusasiakirjaan tai yhteenvetolomakkeeseen. Vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia siitä, että rakennustyömaalla on käytettävissä ajan tasalla oleva rakennustyön tarkastusasiakirja. Tarkastusasiakirjan pitämisestä tehdään merkintä loppukatselmuspöytäkirjaan ja sen yhteenveto arkistoidaan rakennusvalvontavirastossa rakennuksen lupa-asiakirjojen yhteyteen.
Rakennustyön tarkastusasiakirjan pitäminen on rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuteen kuuluva ja rakentamisen hyvään lopputulokseen vaikuttava menettely. Sen tulee hankkeen laadusta ja laajuudesta riippuen sisältää ne olennaiset asiat, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että hanke tulee toteutetuksi rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan ja hyväksyttyjen tai viranomaiselle toimitettujen suunnitelmien ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Jokaisessa rakennushankkeessa tulee keskeiset riskit ennalta määritellä ja sisällyttää niitä koskevat työ- ja rakennusvaiheiden tarkastukset työmaan tarkastusasiakirjaan.
Tarkastusasiakirjaan kuuluvia olennaisia asioita ovat
muun muassa:
- rakennustyön aloittamisen edellytysten tarkistaminen
- kunkin tarkastettavan työvaiheen toteuttamisen edellytysten varmistaminen
- rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen sekä pitkäaikaiskestävyyteen liittyvien keskeisten työvaiheiden tarkastukset
- kantavien rakenteiden keskeisten virheriskien selvittäminen rakenneosien valmistuksessa, rakennustyön toteutuksessa ja rakennuksen käytössä sekä tähän perustuva tarkastusten varmentaminen
- rakennustyön aikaisen kosteuden haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja rakennuksen kuivatuksen varmistaminen
- rakentamisen suunnitelmien mukaisuuden varmentaminen tai maininta poikkeamisen hyväksymisestä
- rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta varten tarpeellisen tiedon kokoaminen
- rakennustuotteiden kelpoisuuden toteaminen
- katselmusten ja muiden viranomaistarkastusten merkitseminen sekä loppukatselmuksen toimittamisen edellytysten varmistaminen
Tarkastusasiakirjaa pidettäessä tulee erityinen huomio kohdistaa rakentamisen keskeisiin työvaiheisiin, kuten riskillisiin rakenteisiin liittyvien velvoitteiden täyttämiseen sekä tähän perustuvaan tarkastusten varmentamiseen.
Ympäristöministeriön julkaisemat ympäristöoppaat nro 76 "Pientalotyömaan valvonta ja tarkastusasiakirja" ja nro 43 "Asuinkerrostalotyömaan tarkastusasiakirja" voivat kyseisissä hankkeissa toimia rakennustyön tarkastusasiakirjoina tai sen osana. Oppaan mukainen tarkastuslista voidaan ottaa käyttöön rakennusvalvonnan sähköisen lupapalvelun kautta luvan myöntämisen jälkeen.
Pientalotyömaan valvonta ja tarkastusasiakirja, Ympäristöopas 76
Pientalotyömaan valvonta ja tarkastusasiakirja antaa pientalorakentajalle yksityiskohtaisia ohjeita rakentamisen suunnitteluun, toteutukseen ja valvontaan sekä auttaa kuntien rakennusvalvontaviranomaisia käytännön työssä.
Julkaisu on hyvä olla mukana tehtäessä suunnittelu- ja työnjohtosopimuksia. Siihen tehtävine merkintöineen on tarkoitettu rakennuttajan haltuun jääväksi asiakirjaksi. Julkaisusta on hyötyä myös rakennuksen siirtyessä uudelle omistajalle. Julkaisua voidaan käyttää myös pelkästään tarkistuslistana tai työmaapäiväkirjana. Julkaisu on sopusoinnussa lainsäädännön ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa rakentamiselle asetettujen vaatimusten kanssa.
Pientalotyömaan valvonta ja tarkastusasiakirjassa on tietoa
rakentamisen työsuorituksista, niihin liittyvistä virheriskeistä ja
niiden välttämisestä. Siinä käydään läpi
- rakennustyön aloittaminen
- perustaminen, rakennuspohjan kuivatus, hulevedet ja
- rakennuspaikan viimeistely
- alapohjat ja maanvaraiset rakenteet
- rakennusaikaisen kosteuden hallinta
- runko-, yläpohja- ja vesikattorakenteet
- ulkoseinät, märkätilat, parvekkeet, erkkerit ym.
- paloturvallisuus, ääneneristys
- vesi-, viemäri-, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet
- rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöönotto