Kulttuuriympäristö

Kulttuuriympäristö on muotoutunut ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa. Kulttuuriympäristöön kuuluvat

  • arkeologinen kulttuuriperintö
  • kulttuurimaisema
  • rakennettu kulttuuriympäristö

Kulttuuriympäristö heijastaa alueen arvoja ja kertoo paikkakunnan historiasta ja kehittymisestä. Liikkuminen, asutus, elinkeinojen kehittyminen ja historialliset tapahtumat ovat kaikki jättäneet jälkensä ympäristöömme. Kulttuuriympäristö ei ole koskaan valmis, vaan se muokkautuu ja varastoi tietoa ihmisen toimista jatkuvasti.

Kulttuuriympäristöohjelma

Kulttuuriympäristöselvitykset

Inventoinnit

Inventoinneissa selvitetään tarpeellisessa tarkkuudessa alueen rakennusten rakennushistoria ja kulttuurihistorialliset piirteet. Inventointi mahdollistaa alueen ja sen rakennusten arvottamisen. Inventointiin pohjautuvan arvotuksen perusteella voidaan arvokkaimmat kohteet suojella kaavoissa tarkoituksenmukaisilla suojelumerkinnöillä.

Kaikki inventointiraportit eivät ole saavutettavia.

Oulun koulun kohteet 2020

Oulussa syntyi 1980-luvulla arkkitehtuurisuuntaus, joka poikkesi aikansa arkkitehtuurista, herätti keskustelua ja tuotti omaleimaista rakennuskantaa. Rakennuksissa oli vinoja seiniä, rouhevia materiaaleja, tiilimuureja, kekseliäitä yksityiskohtia ja tukevat kattorakenteet - parhaimmillaan näytti siltä, kuin rakennuksilla olisi ollut juuret.

Yhtenä Kulttuuriympäristön teemayleiskaavan perusselvityksenä on nyt valmistunut inventointi Oulun koulun arkkitehtuurista. Raportissa nostetaan esiin Oulun koulun arkkitehtuurin tunnistettuja moderneja rakennuksia ja rakennuskokonaisuuksia. Kohteiden lisäksi raportissa kuvataan niitä ilmiöitä ja ideologioita, jotka ovat aikanaan vaikuttaneet arkkitehtuurisuuntauksen syntyyn ja suunnitteluun.

Inventoinnin tulosten avulla pyritään vastaamaan niin kaupunkisuunnittelussa, täydennysrakentamisen suunnittelussa kuin korjaussuunnittelussakin esiin nouseviin kysymyksiin. Kohdeluettelo ei kuitenkaan ole listaus automaattisesti suojeltavista tai purettavista rakennuksista.

Ruutukaava-alueen modernin rakennuskannan inventointi

Oulun ruutukaavakeskustan moderni rakennuskanta on inventoitu nyt ensimmäisen kerran. Yhteenvetoraporttiin on koottu tiedot alueen kaavoitushistoriasta ja modernin rakennuskannan piirteistä. Analyysikartoilla on esitetty rakennusten valmistumisajat, rakennustyylit, käyttötarkoitus, suunnittelijat ja säilyneisyys.

Inventoinnissa on kuvattu paikallisesti arvokkaiksi arvioidut pienalueet (22 kpl) ja rakennukset (94 kpl). Kriteereinä ovat olleet rakennustaiteellinen, historiallinen ja kaupunkikuvallinen merkitys, tyypillisyys, harvinaisuus, alkuperäisyys, kerroksisuus, yhtenäisyys sekä identiteetti. Kohteet käsittävät liike- ja asuinrakentamista sekä mm. kouluja ja terveydenhoitorakennuksia. Kokonaisuutena kohteet kuvastavat Oulun keskusta-alueen modernin rakennusperinnön kehitystä 1920-luvulta 1990-luvun alkuun sekä kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä ja ilmiöitä.

Inventointi tarjoaa laajan tietoaineiston hyödynnettäväksi keskusta-alueen suunnittelussa, esimerkiksi täydennysrakentamisen suunnittelussa ja rakennuskannan korjaus- ja muutostöissä. Pienalueiden ja rakennusten ominaispiirteiden kuvaus sekä suunnittelusuositukset antavat hyvät lähtökohdat modernin huomioimiselle. Tärkeää on arvojen tuominen myös kaupunkilaisten, asukkaiden ja kiinteistönomistajien tietoon.

Arvokkaita alueita Oulussa

Raportissa Arvokkaita alueita Oulussa 2015 on esitetty keskeiseltä kaupunkialueelta 24 paikallisesti merkittävää aluekokonaisuutta otettaviksi huomioon kaavoituksessa, yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa. Tähän raporttiin on päivitetty Arvokkaita alueita Oulussa I ja II -selvitysten (1999 ja 2001) raporteissa olleet keskeisen kaupunkialueen kohteet. Selvitys on hyväksytty kaupunginhallituksessa 27.4.2015 § 185.

Kaukovainion inventointi

Selvityksessä on inventoitu Kaukovainion rakennuskanta ja viheralueet sekä kehitetty Oulun tarpeisiin sopivaa modernin rakennusperinnön inventointimenetelmää.

As. Oy Hiirosharjun historiikki

As. Oy Hiirosharjun historia tarjoaa tapausesimerkin metsälähiörakentamisesta Kaukovainiolla: millaista arkkitehtuuria  1970-luvun talot edustivat, keitä siellä asui ja mitkä ovat vanhan betonikerrostalon korjaamisen haasteet.

Puolivälinkankaan inventointi

Kesällä 2012 toteutettiin Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmän aloitteesta toinen modernin lähiön inventointihanke. Sen kohteena oli Puolivälinkangas rakennuksineen ja viheralueineen. Työstä vastasi Oulun kaupungin yleiskaavoitus. Inventoijina toimivat arkkitehtiharjoittelija Tero Aalto ja maisemasuunnittelun harjoittelija Salla Salovaara. Ensimmäinen vastaava selvitys on laadittu Kaukovainiosta vuosina 2010–2011.

Puolivälinkangas on oululainen esimerkki 1960-luvulla rakennetuista metsälähiöistä. Sille ovat ominaisia laajat viheralueet sekä monipuoliset asunnot ja rakennustyypit. Tuore inventointiraportti ja esitteeksi koottu raportin lyhennelmä kuvaavat lähiön syntyä sekä asuin- ja julkisrakennusten, puistojen ja pihojen ominaisuuksia. Tavoitteena on ollut tunnistaa asuinympäristöön ja rakentamiseen liittyvät arvot sekä tuottaa tietoa modernista rakennuskannasta. Rakennuksia ja viheralueita on analysoitu ja arvotettu esimerkiksi sen mukaan, miten hyvin alkuperäiset suunnitteluperiaatteet ja ominaispiirteet ovat nähtävissä mahdollisista peruskorjausten tuomista muutoksista huolimatta.

Inventointi kuuluu uuden Oulun yleiskaavan selvityksiin. Se tarjoaa hyvän tietopohjan alueen jatkosuunnittelussa erityisesti kaavoituksen ja rakennusvalvonnan käyttöön, mutta sillä toivotaan olevan merkitystä myös alueen asukkaille ja muille alueesta tai aiheesta kiinnostuneille.

Kaupunginhallitus hyväksyi inventoinnin jatkosuunnittelussa ohjeellisena noudatettavaksi 11.2.2013.

Rakennushistoriaselvitykset

Kaupunkikuva ja maisema

Kulttuuriympäristötyöryhmä

Kiinteistöjen kestävä hoito