Huijausta ja propagandaa on esiintynyt aina. Sosiaalinen media on luonut otollisen alustan disinformaation leviämiselle, sillä somessa ihmiset eivät välttämättä tutki juttujen julkaisijoita pintaa syvemmältä. Myös esimerkiksi vahvasti tunteisiin vetoava informaatio saa meidät uskomaan väärää tietoa.

• Misinformaatio on puutteellista tai virheellistä tietoa, jota annetaan epähuomiossa eikä tarkoitus ole tahallisesti johtaa harhaan. (VIRHE).
• Disinformaatio on tietoisesti jaettua vääristeltyä informaatiota, jonka motiivina voi olla muun muassa: poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, taloudellinen hyöty (klikkaukset, kuluttajan harhauttaminen) tai ilkivalta ja pilailu. (VALHE).
• Malinformaatio on oikean tiedon levittämistä vahingoittamismielessä. (JUORU).

Katso alla oleva Faktabaarin Tunnista virhe, valhe, juoru -video. Video pohjautuu vuonna 2022 julkaistuun Digitaalinen informaatiolukutaito -oppaaseen.

Lisätietoa:

• Kuinka hyvin tunnistat erilaiset huijaukset? Testaa taitosi Yle Oppimisen testillä: Onko sinusta faktantarkistajaksi?
• Valheenpaljastaja: Kahdeksan asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää misinformaatiosta
• Valheenpaljastaja: Miksi uskomme valheisiin?
• Apuvälineenä verkosta löytyvän informaation arvioinnissa voit käyttää verkkosisältöjen kriittisen arvioinnin työkalua. (Critical-hanke & Mediakasvatusseura).

Opettajille:

• Euroopan komissio, Koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto, Ohjeet opettajille ja kasvattajille disinformaation torjumisesta ja digilukutaidon edistämisestä koulutuksen avulla, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2022.