Sveitsi, Geneve 2023 

Video: https://youtu.be/gJ0Rf_Twt1Q 

Kuultuaan vuoden 2023 KAN-kurssin suuntaavan Sveitsiin Geneveen 22 malttamatonta opiskelijaa rustasi oitis motivaatiokirjeet, joiden turvin he saivat paikan kurssille. Innokas ryhmä rupesi pian suunnittelemaan matkaansa, ja toiveissa oli tutustua Geneven hurmaavaan vanhaan kaupunkiin, poiketa YK:n päämajassa, vierailla taidemuseossa Musée d’Art sekä käydä shoppailemassa. 

Sveitsi on kuitenkin tunnetusti kalliimman puoleinen maa, joten ryhmän piti alkaa pohtia, kuinka sitä pätäkkää kerättäisiinkään ennen kevään reissua. Tultiin siihen tulokseen, että viikonloppuisin meitä reippaita nuoria voitaisiin löytää Haukiputaan Teatterikuopan narikan takaa sekä joinain iltoina lukion catering-pitopalvelutoimissa järjestämässä kahvituksia esim. vanhempainiltoihin. Sen lisäksi ponnekkaat kurssilaiset myivät pinotolkulla kakkutukun tuotteita. 

Syksyllä syntyi idea lukiossa pidettävästä pienestä kioskista, josta nälkäinen opiskelija saattoi ostaa energiajuomia, patukoita sekä kotitekoisia herkullisia leivonnaisia. Jopa opettajia näkyi asiakkaiden joukossa. Kahvila menestyi ja opiskelijoiden masujen täyttyessä täyttyi myös KAN-kurssilaisten lompakko. 

KAN-kurssille wanhat olivat oikea kultakaivos. Lipputulot hipoivat pilviä, mutta niiden eteen kurssilaisten oli kuitenkin siivottava sali esitysten päätyttyä hyväksyttävään kuntoon. 

17.5. 

Kauan odotettu päivä on vihdoin saapunut ja KAN-kurssilaisia alkaa tasaisesti ilmaantua Oulun lentoasemalle. Tunnelma on korkealla, vaikka pientä jännitystäkin on havaittavissa ilmassa. 

Turvatarkastuksista selvittiin kuitenkin kommelluksitta ja koneeseenkin ehdittiin ajoissa. Eipä aikaakaan, kun KAN-kurssi oli jo saapunut Helsinkiin ja otti uudeksi suunnakseen Geneven. Tähän kolmen tunnin lentoon mahtui niin huonoa oloa, vastatuulta, ilmakuoppia, pieniä nokosia, eväiden napostelua, HERKULLISTA ja mikä parempaa, ILMAISTA mustikkamehua sekä vaihtuvien maisemien katselua. Varmaan parhaiten mieliin jäivät pilviverhon yläpuolelle kohoavat jylhät Alpit. 

Kaikista odotuksista huolimatta Sveitsiin laskeuduttiin kuin laskeuduttiinkin turvallisesti ja yhtenä kappaleena. Hotellihuoneisiin jakauduttua olikin kurssilaisten omalla vastuulla metsästää seuraava ateriansa. Niinpä lauma jakautui omille teilleen ja kurssilaisten ensimmäiset makuelämykset Genevessä vaihtelivat purilaisista ja pizzoista georgialaisiin perinneruokiin ja banaaneihin. 

18.5. 

Makeiden unien jälkeen hotellin pehmeiden vällyjen välistä oli mukava nousta aamiaiselle. Tarjolla oli erilaisia leipiä ja leivoksia, juustoja, lihoja sekä erilaisia mehuvaihtoehtoja. Valikoimasta löytyi myös tuttuja ja turvallisia muroja, hedelmiä ja jugurtteja. 

Masut täytettyään joukko lähti suunnistamaan kohti Genevenjärveä. Matkalla ehdittiin hieman shoppaillakin ja määränpäässä eivät nähtävyydetkään olleet niukassa. Jo pelkkä järvi oli joutsenineen henkeäsalpaava, mutta kyllä myös Geneven kuuluisassa kukkakellossa silmä lepäsi. 

19.5. 

Tänään aamiaisen jälkeen vuorossa oli Punaisen Ristin museoon tutustuminen. Museo suorastaan uhkui historiaa ja koskettavia tarinoita, joita pääsi kuuntelemaan kierroksen alussa tarjotuista kuulokkeista. 

Kun Punainen Risti oli taputeltu, lähtivät ystävät rientämään kohti Geneven kasvitieteellistä puutarhaa. Matkan varrella saatiin vaatimaton vilaus YK:n Euroopan päämajasta sekä muuan rikkinäisestä tuolista. 

20.5. 

Neljäs päivä Meininger-hotellissa sai tulta häntänsä alle vanhan kunnon palovaaran toimesta. Kurssilaisia hoputettiin saapumaan alakertaan sukkelasti ja välttämään hissiä. Pihaan olikin jo ajanut useita paloautoja. Onneksi viimeisetkin löysivät alas eikä aikaakaan ollut kulunut kuin puolituntia Anskun varoituksesta. He saapuivat hissillä. 

Todettuaan kaikkien selvinneen ryhmä hyppäsi bussin mukana somaan Annecyn-kaupunkiin Ranskan puolella. Oppilaat saivat hyvin vapaat kädet viettää päivän miten lystäsivät, joten pian porukka oli jakautunut sinne tänne kulkemaan pitkin kaupungin kapeita katuja, ihastelemaan upeita vanhoja rakennuksia sekä polkuveneilemään häkäisevän kirkkaassa Annecy-järvessä. Kaupunkia ei suotta kutsuta Alppien Venetsiaksi. 

Pitkän, mutta antoisan päivän kruunasi yhteinen päivällinen/illallinen kunnollisessa ravintolassa, jossa opiskelijat ohjaajineen pitivät toinen toistaan lämminhenkisempiä puheita jopa eri kielillä. 

21.5. 

Nyt oli tullut aika kiivetä Alpeille. Kuitenkin sitä ennen KAN-kurssi matkasi junalla Montreuxin-kaupunkiin, jossa alkutöikseen tutustuttiin hienoon Chillonin linnaan. Kurssilaiset saivat oikein opastetun kierroksen linnan kellarista kattoon, ja samalla tuli opittua sitä sun tätä keskiajan elämästä. Chillonissa opimme myös paikallisesta viinituotannosta, jolla on alueella pitkät perinteet. Junamatkalla olimme ohittaneet upeat Unescon maailmanperintökohteeksikin listatut Lavauxin viljelyalueet.  

Sitten saapuikin hammasratasjuna kurssilaisia hakemaan eikä siinä oikein muu auttanut kuin hypätä nitisevään ja natisevaan vaunuun kohti Rocher de Naye:n huippua. Junan puksuttaessa eteenpäin maisemat kävivät hetki hetkeltä henkeäsalpaavammiksi ja perillä näkymät olivat sanoin kuvaamattomat. Silti kurssilaiset tuntuivat olleen oudosti yhtä kiinnostuneita paikallisista hyönteispopulaatioista... 

Loppupäivä kuluikin ruokaa hamutessa Montreuxiin samalla tutustuen.  

22.5. 

Pelätty viimeinen täysi päivä Sveitsissä on saapunut ja mikäpä parempi tapa aloittaa se, kuin reippaalla, noin 10 kilometrin aamulenkillä Genevenjärven rantaa pitkin. Tai ainakin kourallinen kurssilaisista ajatteli niin. Matkaan mahtui monenlaista maisemaa ja askel oli kevyt, vaikka portaita ja ylämäkiä ei matkasta puuttunut. 

Aamupalan popsittuaan poppoo poikkesi pikimmiten poluilleen shoppailemaan kuka mitäkin. Päivä kului nopeasti kaupunkia vielä kerran kierrellen ja osa eksyi jopa uiskentelemaan Genevenjärven virkistävän vilpoisaan veteen. Ilmeisesti monia oli puraissut sveitsiläinen kellokärpänen ja yhden jos toisenkin ranteeseen oli päivän aikana ilmestynyt kappaleet viisareita. 

Kun päivä oli kääntynyt iltaan, kokoontui kurssi vielä viimeiselle ehtoolliselleen läheiseen ravintolaan. Navat paukkuen herkullisten annosten jälkeen kurssilaiset hypähtelivät iloisesti kohti auringonlaskua ja päätyivät elämään elämänsä onnellisina loppuun asti. 

Aksu Rajaniemi