Energiatehokkuus

Rakennusta suunniteltaessa on laadittava energiaselvitys, joka sisältää seuraavat tarkastelut

• E-luku ja sen laskennan keskeiset lähtötiedot ja tulokset 
• Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus 
• Koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho

TAI

• rakenteellisen energiatehokkuuden määräystenmukaisuus

Lisäksi energiaselvitys voi tarvittaessa sisältää tarkastelun kesäajan huonelämpötiloista ja energiatodistuksen. 

Energiaselvitys on päivitettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa, jos lupavaiheen energiaselvityksen perusteena oleviin suunnitelmiin on tullut muutoksia.

Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen suunnittelu-, rakentamis-, myynti- ja vuokraustilanteessa. Vertailukelpoinen todistus antaa tärkeää ja luotettavaa tietoa ostopäätöksessä, joka on useimmille meistä elämän suurin hankinta. Energiatodistus kertoo rakennuksen energiatehokkuudesta standardikäytöllä jotta erilaiset kulutustottumukset eivät vaikeuta rakennusten vertailua. 

Rakennusvalvonta edellyttää energiatodistuksen ja laajemman energiaselvityksen laatimista rakennusluvan yhteydessä, kun kyseessä on energiaa käyttävä uudisrakentaminen. Energiatodistus tulee laatia myös korjausrakentamisen lupahakemuksen liitteeksi, jos on valittu E-luku korjausrakentamisen yhteydessä tapahtuvan energiatehokkuuden parantamisen vertailuarvoksi. Energiatodistusta tarvitaan useimmiten myös rakennuksen myynnin ja vuokrauksen yhteydessä. 

Myös erillisille, yli 50 neliömetrin moottoriajoneuvosuojille eli suurille autotalleille tarvitaan energiatodistus uudisrakentamisen sekä rakennuksen myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. 

Uudisrakentamisen lupavaiheessa toimitetaan energiatodistuksen suunnitteluvaiheen versio ja käyttöönottokatselmuksessa toimitetaan päivitetty lopullinen energiatodistus. 

Energiatodistuksen laatii henkilö, jonka pätevyys on todettu ja voimassa, ja joka on rekisteröity ARAn energiatodistusten laatijoista ylläpitämään rekisteriin. 

Rekisteriä laadituista energiatodistuksista sekä energiatodistuksen laatijoista ylläpitää ARA

1.1.2018 voimaan tulleessa asetuksessa rakennuksen energiatehokkuudesta (YmA 1010/2017 33 § Rakenteellinen energiatehokkuus) annetaan mahdollisuus osoittaa energiatehokkuuden vaatimusten täyttyminen rakenteellisen energiatehokkuuden kautta. 

Käyttötarkoitusluokan 1 ja 2 (pienet asuinrakennukset ja asuinkerrostalot) kuuluvat rakennuksen energiatehokkuuden vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa seuraavasti:

1. Rakennuksen lämpöhäviö on enintään yhtä suuri kuin annetuilla rakenteellisen energiatehokkuuden vertailuarvoilla laskettu vertailulämpöhäviö (laskenta kuten 1010/2017 24, 25, 26 §). Vertailunlaskelman tekemiseen on oma tasauslaskin. 
2. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jonka ominaissähköteho on enintään 1,5 kW/(m3/s)
3. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä on kaukolämpö, maalämpöpumppu tai ilma-vesilämpöpumppu. 

RakEne-laskin rakenteellisen energiatehokkuuden laskentaan

Rakennuksen eri rakennusosien tiiveys on keskeisimpiä tekijöitä, kun suunnitellaan hyvää sisäilmastoa sekä rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta. Vuotokohtien paikantamisella sekä tarvittaessa niiden tiivistämisellä varmistetaan suunnitelmien toteutuminen siten että ilmavuodot ovat hallittuja. Tiiveysmittaukset ovat  yleistyneet ja niiden kustannukset ovat pienentyneet. Hyvä tiiveys tunnistetaankin nykyään merkittäväksi laatutekijäksi ja suurin osa rakennuksista tiiveysmitataan.

Oulussa noudatetaan rakennusalan yhteistä TopTen-toimintatapaa ja aiemmin käytetty tiiveyskortti jää pois käytöstä. Rakennuksen ilmanpitävyyden suunnitteluarvon toteutuminen on varmistettava ja todennettava mittaamalla tai teollisen talonrakennuksen laadunvarmistusmenetelmää käyttäen ennen käyttöönottoa.

Ennen varsinaista tiiveysmittausta tai tiiveysmittauksen yhteydessä tehdään usein lämpökuvaus. Rakennuksen lämpökuvaus alipaineistetussa rakennuksessa on usein helpoin tapa löytää sisäilman laatua heikentävät ja kosteuden pääsyä rakenteisiin aiheuttavat vuotokohdat rakennuksen vaipassa.

Myös korjausrakentamisessa tulee huomioida energiatehokkuus ja sen parantamismahdollisuudet.