Ympäristöohjelman toteuma 2024

Toteumaraportin sisältö 
Oulun kaupungin ympäristöohjelma päivitettiin vuonna 2023. Ympäristöohjelma koostuu neljästä painopisteestä, jotka sisältävät tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita. 

Sivun alussa olevasta sisällysluettelosta pääset suoraan kunkin painopisteen toimenpiteiden toteutumisesta kertovaan osioon. Ympäristöasioihin liittyvät taloudelliset tunnusluvut raportoidaan kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä. Kasvihuonekaasujen päästöistä löydät tietoa ilmastosivuilta. 

Voit avata sivulla olevat kuvaajat myös erilliselle välilehdelle kuvaajassa oikealta alhaalta löytyvästä painikkeesta. Klikkaamalla kuvaajien päältä hiiren oikealla painikkeella voit avata kuvaajan tiedot taulukkomuodossa. Osasta kuvaajia löydät kysymysmerkin. Viemällä osoittimen kysymysmerkin päälle saat lisätietoa kyseisestä mittarista. Jos kuvaajassa on numeron sijaan viiva/tyhjä, kyseisestä tietoa ei ole saatavissa. 

Sivun lopusta löydät listan kaikista ympäristöohjelman mittareista ja toimenpiteistä, joita voit suodattaa pudotusvalikoista löytyvien kriteerien mukaisesti. Jos mittarin kohdalla vuosi 2024 on tyhjä, tietoa ei joko ole pystytty tuottamaan tai se saadaan vasta myöhemmin. Toimenpiteiden etenemisen tilanne on arvioitu vuoden 2024 lopussa.

Ympäristöohjelman tavoitteita toteutetaan myös hankkeilla, joista on tehty nostoja raportille vuodelta 2024. Lisätietoa löydät Oulun kaupungin Kehittämishankkeet ja -projektit -sivulta. Ympäristöohjelmaa tukevat hankkeet löytyvät ympäristösalkusta. 

Kysymyksiä raportista voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen ilmasto(at)ouka.fi.

Aiempien vuosien toteumaraportit löytyvät Ympäristöohjelman seuranta -sivulta.

Painopiste 1: Kaupunkimme kehittyy kestävästi

Kestävä kaupunkisuunnittelu

Oulun kaupunkisuunnittelu huomioi kestävän kehityksen periaatteet ja kaupungin pitkän aikavälin kehittymisen. Kaupunki tarjoaa asumisen mahdollisuuksia urbaanissa ympäristössä ja maaseudulla, mm. varmistamalla elinvoimaiset kaupunkikeskukset. Kaupunkisuunnittelussa korostetaan kestävyyden kannalta vaikuttavimpia toimenpiteitä tähdäten kaupunkiympäristöön, joka on rakennuksiltaan, infrastruktuuriltaan ja olosuhteiltaan kokonaisvaltaisesti kestävää. 

Vuonna 2024 hyväksyttiin 15 asemakaavaa tai asemakaavan muutosta. Hyväksyttyjen asemakaavojen laajuus oli noin 236 hehtaaria, josta uutta asemakaavoittamattomalle alueelle luotua asemakaavaa oli noin 182 ha. Rakennusoikeutta asemakaavoihin sisältyi noin 255 300 kerrosalaneliömetriä, joista rakennusoikeuden nettolisäys oli noin 163 900 k-m2. Asuntomarkkinoilla on tällä hetkellä selvä laskusuhdanne, joka vaikutti myös kaupungin tontinluovutukseen. Asuntotonttien luovutuksen osalta tavoitteesta (yhteensä 910 asuntoa) toteutui noin puolet. 

Asuntorakentamisen osalta MATO-ohjelman mukaisia asemakaavoja on toteutettu mm. Ahonkankaalle ja Sarvikankaalle. Oulujokivarren asemakaavatyötä Madekoskelle sekä Pikkaralaan edistettiin kaavaluonnoksen valmistelulla ja laajalla asukasosallistamisella. Asemakeskuksen asemakaava liitettiin Elämysareena ja ympäristö -kaavahankkeeseen. Kaavaehdotuksen valmistelu on käynnissä joukkoliikenneterminaalin ja pysäköintitalon osalta. 

Täydennysrakentaminen jatkui vilkkaana. Pientaloalueiden täydennys- ja tiivistämisrakentamisen projekti (TÄTI-projekti) käynnistettiin. Kohteena ovat sellaiset alkujaan lapsiperheiden suosimat pientaloalueet, joiden rakennuskannan ja väestön ikärakenne painottuu nykyään keskimäärin jo hieman iäkkäämpään. Tavoitteena on mm. vanhojen alueiden rakennus- ja asuntokannan vahvistaminen ja monipuolistaminen, nykyisen rakennuskannan hoitaminen ja säilyttäminen ja vanhojen asuinalueiden vetovoiman vahvistaminen. Samalla pyritään vähentämään kaupunkialueen laajamittaista levittäytymistä uusille, luonnonvaraisille alueille. Pilottivaiheessa vuosina 2024-2026 tarkastellaan Kaakkurinkankaan ja Kuivasjärven asuinalueita.

Myös Sivakka Oy:n tavoitteena on täydennysrakentamisen edistäminen. Laajoja uudishankkeita toteutetaan Haukiputaan, Kaukovainion, Puolivälinkankaan, Myllytullin, Pateniemen ja Rajakylän kaupunginosissa. 

Kaavoituksessa on otettu käyttöön Ilmastonkestävä kaavoitus -työkalu (KILVA). Asemakaavahankkeissa on lisäksi käytössä hiilijalanjäljen laskentaohjelma Planect. Vuonna 2024 kaavoituksessa otettiin käyttöön myös lapsivaikutusten arviointi -työkalu ja sen kehittäminen jatkuu osana lapsiystävällinen kuntasuunnitelman toteuttamista. Viherkerroin on ollut käytössä uusissa asemakaavoissa niin, että vihertehokkuusluku on vähintäänkin laskettu maankäyttöluonnoksesta. Tavoitteellinen viherkerroin on asetettu niihin asemakaavoihin, joihin se käyttöönoton päätöksen mukaisesti kuuluu. Vuonna 2024 tavoitteellinen vihertehokkuus oli mukana neljässä valmistuneessa kaavassa ja kattoi arviolta noin neljänneksen asemakaavoitetuista hehtaareista. 

Uuden keskustavision suunnittelu aloitettiin. Keskustavisiolla vastataan tulevaisuuden kestävän kaupunkikeskustan haasteisiin ja kaupunkistrategian tavoitteisiin, kuten elinvoiman lisäämiseen asumista, liiketiloja ja työpaikkoja mahdollistamalla, kaupunkiympäristön viihtyisyyteen, kaupunkikulttuurin kehittämiseen, hiilineutraaliuteen, terveellisyyteen, turvallisuuteen ja kansainvälisyyteen. Uusi visio valmistuu 2026 ja se ohjaa keskustan kehitystä 2040 asti.

Asuntomessut järjestetään Hartaanselänrannan alueella vuonna 2025. Messualueen kaikki omakotitalotontit sekä yksi kytkettyjen pientalojen tontti lähtivät rakentumaan. 

Oulun kaupungin keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavatyö jatkui kehityskuvien laatimisella ja vaikutusten arvioinnilla. Suunnittelualue sisältää Oulun kaupungin keskusta-alueet ympäristöineen, suurimmat palvelu-, työpaikka- ja teollisuusalueet, keskeiset virkistysalueet sekä merkittävimmät liikenneyhteydet lentokenttää lukuun ottamatta. Suunnittelualueella asuu noin 80 % Oulun kaupungin asukkaista.

Yleiskaavojen keskusta-alueilla asuvien asukkaiden määrä nousi vajaalla 500 asukkaalla. Näillä alueilla asuu nyt 9,2 prosenttia oululaisista. Viidessä vuodessa määrä on noussut reilulla kolmella tuhannella asukkaalla ja osuus hieman yli yhdellä prosentilla.

Kaavoituksella edistetään myös vihreää siirtymää. Teolliseen toimintaan liittyviä kaavahankkeita on käynnissä mm. Pyyryväisessä, Oritkarissa ja Nuottasaaressa. Vireillä on useita tuulivoimaosayleiskaavoja. 

Palveluiden saavutettavuudessa ei merkittäviä muutoksia

Oulun kaupungin palvelutarjontaa ohjataan keskuksiin, jotka ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä ja muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Keskuksia kehitetään toiminnoiltaan monipuolisiksi niiden ominaispiirteiden pohjalta. Kaupunkikeskustaa puolestaan kehitetään asuntotyypeiltään monipuolisena, monen kokoisten asuntojen asuinympäristönä sekä elinvoimaisena liiketoiminnan keskuksena ja ympärivuotisena tapahtumapaikkana.

Palveluiden saavutettavuudessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Päiväkotien ja peruskoulujen saavutettavuus hieman parani, kun taas kauppojen, kirjastojen ja bussipysäkkien saavutettavuus (700 m osalta) hieman laski. Palveluiden saavutettavuuden vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa esimerkiksi uusien alueiden asuntojen ja palveluiden rakentamisen aikataulutus.  

Ympäristöystävällinen liikkuminen

Oulu on ympäristöystävällinen kaupunki, jossa kestävä liikkuminen on houkuttelevaa ja saavutettavaa. Monipuolinen lähellä oleva palveluntarjonta, sekä kestäviin liikkumismuotoihin tukeutuvat matkaketjut mahdollistavat sujuvan liikkumisen ovelta ovelle – ympärivuotisesti.

Kävely- ja pyörätieverkostoa sekä pyöräilyn palveluja kehitetään ympärivuotisen käytön lisäämiseksi. Tavoitteena on myös luoda edellytyksiä vähäpäästöiselle joukkoliikenteelle sekä yhteiskäyttöautojen ja vähäpäästöisten henkilöautojen käytölle. Kestävää liikkumista edistetään esimerkiksi liikenteen hallinnan ja ohjauksen keinoin. Vuonna 2021 hyväksytyn Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman (Sustainable Urban Mobility Plan, SUMP) avulla pyritään muun muassa edistämään kestävien kulkumuotojen osuutta liikkumisesta ja parantamaan kaupunkitilojen viihtyvyyttä. 

Vuonna 2024 toteutettiin Nallibaana välillä Vänmanninsaari - Parasniemenpuisto sekä Hiukkabaanan I-vaihe välillä Teuvo Pakkalan katu - Taurinpuisto. Seudullisen pyöräilyn pääreittisuunnitelman laatiminen on päättynyt, mutta suunnitelmaa ei viety vielä päätöksentekoon.

Maanrakennusalan neuvottelukunta (MANK ry) palkitsi Oulun kaupungin pyöräilyinfran pitkäjänteisestä ja päämäärätietoisesta kehittämisestä Iso Tömppä -palkinnolla. Tunnustus voidaan myöntää alalla merkittävästi vaikuttaneelle projektille, hankkeelle, tutkimukselle tai yritykselle. Aiemmin palkinto on jaettu esimerkiksi pääkaupunkiseudulle Raide-Jokerille.

Keskustan saavutettavuus kävellen, pyörällä ja henkilöautolla pysyi suunnilleen aiemmalla tasolla. Saavutettavuudella tarkoitetaan osuutta asukkaista, joille keskusta on saavutettavissa kyseisillä kulkumuodoilla 15 tai 30 minuutissa.

Pyöräilijöiden ja kävelijöiden määrää seurataan laskureilla. Ympäristöohjelman mittarissa seurattavat laskurit valittiin ohjelman laadintahetken (2019) tilanteen mukaan. Pyöräilijämäärien mittauspisteitä on yhteensä 17 ja kävelijöiden kahdeksan (seudulliset mittauspisteet Oulun alueella). Nämä laskurit sijaitsevat pääosin rakennetun baanaverkon ja pääreittien ulkopuolella. Lisäksi Koitelissa on kävijälaskuri, joka ei erottele kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Mittauspisteverkostoa on kasvatettu baanaverkoston rakentamisen myötä ja pääreittien pyöräilijöiden ja kävelijöiden määriä vuosilta 2023-2024 on esitetty erikseen (alla olevassa kuvaajassa). 

Kävelijöiden määrä ilmoitetaan koko vuoden keskimääräisenä kävelijämääränä vuorokautta kohden. Pyöräilijöiden osalta mitataan koko vuoden yhteenlaskettua määrää. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden erilaisten mittaustekniikkojen takia potkulaudat rekisteröityvät jalankulkijaksi. On huomioitava, että laskureiden huollot, rikkoontumiset tai reittien sulkemiset vaikuttavat lukemiin. Vuosittaista vaihtelua määriin aiheuttavat myös sääolosuhteet (esimerkiksi kevään eteneminen).

Kestävän liikkumisen ratkaisuja kehitetään myös Oulu Automotive Clusterissa yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Painopisteenä ovat sähköajoneuvot, liikkumisen uudet liiketoimintamallit sekä autonomiset ajoneuvot. Yhdessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) toimijoiden ja Ouluun sijoittuvien vetyalan toimijoiden kanssa on valmisteltu vedyn tankkausasemaa Ouluun. Vuonna 2024 käynnistettiin myös vähähiilistä droonilogistiikkaa edistäviä hankkeita.

Ympäristöohjelmassa seurataan myös Oulun kaupungin pysäköintiohjelman 2040:n toteutumista. Selvitys vuonna 2018 voimaan tulleiden pysäköintinormien vaikutuksesta valmistui. Pysäköintilippuautomaattien päivitys saatiin valmiiksi joulukuussa 2024. Keskustan ja Tuiran pyöräpysäköinnin yleissuunnitelma käynnistettiin. 

Joukkoliikenteessä jälleen uusi matkustajaennätys

Vuoden 2024 aikana joukkoliikenteen matkamäärä ylsi kaikkien aikojen ennätykseen, kun matkoja tehtiin yhteensä 10,9 miljoonaa. Vuonna 2023 tehty edellinen ennätys (10,1 milj. matkaa) rikkoontui selvästi. 

Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmassa on huomioitu Oulun kaupungin palveluverkkoselvitys. Palvelutaso painottuu Oulun keskustan runkolinjojen palvelutason parantamiseen. Lisäksi huomioidaan Jäälin palvelutason parantaminen, asuntomessualue ja Ruskon turvakampus niiden valmistuttua, sekä keskeisimmät työpaikkakeskittymät ja kouluverkon muutokset. Tehokkaan joukkoliikenteen selvitys käynnistettiin.

Vuonna 2024 joukkoliikenteen kehittämiskäytävän (Linnanmaa-Keskusta-Kontinkangas) vaikutusalueella asui n. 29 000 asukasta, mikä on reilu 900 asukasta aiempaa enemmän. Runkolinjojen vaikutusalueilla (400 m) asui ensimmäistä kertaa yli 100 000 asukasta (100 258), kasvua edellisestä vuodesta on noin 2 400 asukasta. 

Vaikka liikennöintiä on lisätty, Oulun seudun liikenteen CO2-päästöt ovat laskusuunnassa. Esimerkiksi vuoteen 2019 verrattuna Oulun seudun liikenteessä liikennöivien ajoneuvojen määrä on kaksinkertaistunut, mutta liikennöinnin päästöt ovat nyt alemmalla tasolla kuin silloin. Muutosta selittää uusi päästötön kalusto, jonka osuus on lähes puolet joukkoliikenteen kalustosta. Päästöttömästi ajettujen kilometrien osuutta seurataan ympäristöohjelman painopisteessä 4.

Hiilineutraali rakentaminen

Vuonna 2023 ympäristöohjelman päivityksessä uudeksi tavoitteeksi nostettiin Hiilineutraali rakentaminen. Se tarkoittaa, että Oulussa kaikessa korjaamisessa, rakentamisessa ja purkamisessa pyritään hiilineutraalisuuteen sekä materiaalien säästöön laadusta tinkimättä. Lisäksi suositaan ensisijaisesti korjaamista uuden rakentamisen sijaan. Julkiset rakennukset toimivat esimerkkeinä hiilineutraaleille ja kestäville rakentamisen ratkaisuille.​

Oulussa uudisrakentajia ohjataan koulutusten ja hankekohtaisten tapaamisten myötä toteuttamaan vähimmäisvaatimukset täyttävät ja niitä tiukemmatkin energiatehokkaat ratkaisut kiinteistöissään. Rakennusvalvonta ohjasi rakentajia tunnistamaan hiilineutraaleja ratkaisuja, pilotoi asuntomessualueella hiilijalanjälkilaskentojen toteuttamista ja ohjauksellaan varmisti, että rakentajille on mahdollisimman paljon tietoa rakennuksen energiankulutukseen vaikuttavista ratkaisuista. Korjauskohteiden ennakko-ohjaukseen laadittiin toimintamalli, joka ohjaa kestävän kehityksen mukaisiin korjauksiin. Lupapäätösten yhteydessä ohjattiin noin 220 pientalokorjaajaa. 

Ohjauksen ansiosta uudet asuinrakennukset ovat Oulussa jo pitkään olleet selvästi määräysten vähimmäisvaatimuksia energiatehokkaampia. Vuonna 2024 uusien asuinrakennusten energiankulutus oli 1,3 GWh pienempi kuin määräystason mukaisilla rakennuksilla olisi ollut.

Kaupungin omista puurakentamisen kohteista Aseman koulu valmistui. Tuiran monitoimitalon rakentaminen jatkui ja Alakylän koulun rakentaminen aloitettiin. Tilapalvelut teetti ilmastoselvityksiä vuoden 2024 uudishankkeisiin. Hiilijalan- ja -kädenjälkilaskennat tehtiin Kaijonharjun päiväkodille ja Alakylän koululle sekä Puolivälinkankaan ja Jääkärinkankaan monitoimitaloille.

Sivakka Oy:n tavoitteena on rakentamisen hiilijalanjäljen pienentäminen. Vuonna 2024 esimerkiksi toteutettiin Kauppiaantie 18 kerrostalon betonirunko vähähiilisellä betonilla. 

Oulun museo- ja tiedekeskukseen kuuluva Pohjois-Pohjanmaan museo kehittää restaurointiosaamista osallistumalla kouluttamiseen yhteistyössä alueella toimivien oppilaitosten kanssa. Tavoite on varmistaa, että perinnerakentajia löytyy maakunnassamme myös tulevaisuudessa. 

Painopiste 2: Toimimme resurssiviisaasti

Tehokas energiankäyttö

Oulussa energiaa käytetään tehokkaasti toiminnan olosuhteista tinkimättä. Kaupunki toimii suunnannäyttäjänä, mahdollistaen tehokkaan energiankäytön myös kuntalaisille ja yrityksille. Julkiset rakennukset toimivat energiaratkaisujen edelläkävijöinä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Asemakaavoissa ja luvissa mahdollistetaan monipuoliset energiaratkaisut.

Kaupunki on mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa (KETS). Sopimuksen mukaan kaupunki toteuttaa toimenpiteitä, joilla saavutettava energiansäästö on vähintään 10,5 % vuoden 2014 energiankulutuksen tasosta. Kaupungin oman energiankulutuksen tiedot ja toteutetut toimenpiteet raportoidaan vuosittain, mutta kattavia tietoja vuodelta 2024 ei ole vielä saatavissa. Vuonna 2023 kulutus oli yhteensä 194 GWh. Asukasta kohti kulutus oli 904 kWh eli reilu 9 % vuotta 2022 vähemmän. Kaupungin tytäryhtiöistä Oulun Satama Oy ja Kiertokaari Oy ovat mukana kunta-alan sopimuksessa. Sivakka Oy ja Oulun Energia Oy kuuluvat puolestaan omien alojensa energiatehokkuussopimuksiin. Nykyiset energiatehokkuussopimukset päättyvät vuoden 2025 lopussa. Kuntien osalta nykyisen KETSin tulee korvaamaan JETS (Julkisten alojen energiatehokkuussopimus). Oulu on ollut mukana uuden sopimuksen valmistelussa. 

Kaupungin kiinteistöjen perusparannushankkeissa energiatehokkuutta on parannettu mm. valaisinvalinnoilla, käyttämällä tehokkaan lämpötilasuhteen ja matalan sähkötehokkuusluvun (SFP-luku) ilmanvaihtolaitteistoja sekä huomioimalla järjestelmissä tarpeenmukainen käyttömahdollisuus. Hukkalämmön hyödyntämiseen soveltuvat kaupungin kiinteistöt on kartoitettu ja hyödyntämismahdollisuudet huomioidaan kiinteistöjen tulevissa perusparannus- ja investointihankkeissa. Siirtymä energiatehokkaisiin pilvipalveluihin jatkuu edelleen.

Myös Oulun Energia Oy tavoittelee toiminnassaan laajasti energiatehokkuuden lisäämistä. Yritysasiakkaiden osalta siirryttiin vuonna 2024 uudenlaiseen kaukolämmön sopimusmalliin, jossa asiakkaalla on omalla kulutuskäyttäytymisellään mahdollisuus vaikuttaa kaukolämpöjärjestelmän energiatehokkuuteen ja hyötyä tästä myös matalampana perusmaksuna. Kaukolämmön energiatehokkuuden parantamiseksi otettiin käyttöön menoveden lämpötilan optimointi. Kaukolämpöverkko on avattu yritysasiakkaiden tuottamalle ylijäämälämmölle. Virtuaalivoimala-tuotteen kehittäminen on aloitettu. Sen tavoitteena on tarjota asiakkaille mahdollisuus osallistua energiajärjestelmien tasapainon ylläpitoon.

Sivakka Oy:n ja Oulun Satama Oy:n energiatehokkuustyö jatkui tavoitteiden mukaisesti. Satamassa uusittiin mm. satamakenttien valaistusta ja kunnossapidossa laajennettiin digikaksosen käyttöä optimoimaan satama-alueen toimintoja. Nallikari Seaside Oy:ssä tyhjien majoitustilojen lämpötilat lasketaan peruslämmöille ja alueen katulamppuja on vaihdettu energiaa säästäviin led-lamppuihin.

KAVENERO-hankkeessa tutkitaan, voiko jäteveden puhdistusta tehostaa lämmittämällä jätevettä kaukolämpöverkon avulla. Lämmönvaihdosta voi olla hyötyä myös kaukolämmön tuotannolle. Viileämpään paluuveteen on helpompi kerätä hukkalämpöä esimerkiksi teollisuudesta. Viileämpi vesi voi myös tehostaa voimalan energiatehokkuutta. Kaksivuotisessa hankkeessa ovat mukana Oulun yliopisto, Oulun Energia ja Oulun Vesi.  

Merkittäviä energiansäästötoimenpiteitä useissa kaupungin rakennuksissa

Oulunsalon jäähallissa siirryttiin vuonna 2024 hiilidioksidilaitteistoon ja samalla parannettiin lauhdelämmön hyödyntämistä. Toimenpiteet laskevat koko kiinteistön lämpöenergian kulutusta n. 40 %. Laskennallinen lämpöenergian säästö on 280 MWh vuodessa. 

Vuoden 2024 lopussa valmistuneessa Linnanmaan uimahallissa on toteutettu harmaan veden lämmöntalteenotto, joka säästää lämpöenergiassa noin 500 MWh vuosittain. Linnanmaan uimahallissa on myös varaus siirtyä tulevaisuudessa kaukolämmön kysyntäjoustoon. 

Merkittäviä valaistusmuutoksia tehtiin mm. Kaupunginteatterin Pikisaliin, Pateniemen kouluun ja kirjastoon sekä Värtön päiväkotiin. Myös IV-koneiden aikaohjelmamuutoksilla saatiin aikaan selkeää säästöä. Yhteensä kaupungin omissa kiinteistöissä vuonna 2024 tehdyillä toimenpiteillä saavutettiin 880 MWh energiansäästö.

Kaupungin omistamissa rakennuksissa veden ominaiskulutus laski edellisvuodesta n. 6 %. Lämmön ominaiskulutus laski aavistuksen, kun taas sähkön osalta oli pientä nousua. Asutuksen vedenkulutus nousi hieman.

Hiilineutraali energiantuotanto

Oulun tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tuolloin myöskään energiantuotanto ei enää aiheuta ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä, tai päästöt hyvitetään hiilinieluilla tai hiilidioksidin talteenotolla. Ympäristöohjelmassa tavoitteena on vähentää energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä monipuolisesti ja systemaattisesti sekä tuottaa ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa laajasti erilaisin hybridijärjestelmin.

Vuonna 2024 kaupungin omissa kiinteistöissä käytettiin yhteensä lähes 150 000 MWh päästötöntä energiaa. Uusiutuvaa energiaa kulutettiin yhteensä noin 6 250 MWh. Julkisten rakennusten käyttämästä sähköstä 80 % on tuotettu hiilineutraalisti ja yli 90 % rakennuksista lämmitetään hiilineutraalilla lämmöllä. Jäljellä jäävästä osuudesta kuudessa kiinteistössä on lämmönlähteenä maalämpö, joka lasketaan mukaan uusiutuvaan energiaan. Myös Sivakka Oy, Oulun Satama Oy ja Nallikari Seaside Oy käyttävät kiinteistöissään hiilineutraalia kaukolämpöä.  

Oulun Energia Oy:n tavoitteena on oman energiantuotannon hiilineutraalisuus vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta kohti edettiin suunnitellusti. Vuonna 2024 energian kokonaishankinnasta uusiutuvan energian osuus oli 77 % ja kaukolämmön tuotannon energianlähteistä noin 78 %. Turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa pieneni edelleen merkittävästi. Laanilassa käyttöön otetun 40 MW tehoisen sähkökattilan myötä kaukolämmöstä 6,6 % tuotettiin sähköllä (sisältyy kuvaajan kohtaan Muut). Vuonna 2024 tehtiin myös päätös Toppilaan rakennettavasta 60 MW sähkökattilasta ja aloitettiin oman 5 MW aurinkovoimapuiston rakentaminen Raaheen.

Vuonna 2024 Oulun Energia Oy:n omasta energiantuotannosta aiheutuvien fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjen määrä oli yhteensä 221 112 t CO2-ekv. Määrä oli lähes 30 % edellisvuotta pienempi. Tuotetun kaukolämmön hiilidioksidin ominaispäästöt putosivat 43 % ja olivat 52 g CO2/kWh. Oulun Energia -konsernin hiilijalanjälki pieneni 28 % (sisältää oman toiminnan suorat päästöt ja ostoenergian päästöt, ei sisällä arvoketjun epäsuoria päästöjä).

BusinessOulussa on jatkettu työtä vetytalouden ja vihreän siirtymän hankkeiden edistämiseksi yhteistyössä alueen yritysten, Kaupunkiympäristöpalveluiden, Oulun Sataman ja Oulun Energian sekä muiden maankäytön toimijoiden kanssa. Vuonna 2024 vietiin eteenpäin vihreän siirtymän hankkeita Laanilan, Oritkarin, Vihreäsaaren ja Pyyryväisen osalta. Lisäksi valmisteltiin Pikkaralan potentiaalista vihreän siirtymän aluetta. Northern Power -tapahtuma laajeni kansainväliseksi vetyviikoksi, jossa esiin pääsevät pohjoisen mahdollisuudet puhtaalle siirtymälle.

Biokaasua hyödynnetään tehokkaasti

Kiertokaari Oy edistää toiminnassaan hiilineutraalin energiatuotannon tavoitteita hyödyntämällä jätteenkäsittelytoiminnoissaan syntyvää biokaasua täysimääräisesti. Kiertokaari tuottaa sähköä ja lämpöä omaan käyttöönsä sekä toimittaa biokaasua energialähteeksi teollisuuteen ja tuottaa biokaasusta liikennepolttoainetta. 

Vuonna 2024 Kiertokaari Oy tuotti itse 53 % käyttämästään sähköstä. Edellisvuoteen verrattuna oman sähköntuotannon osuutta vähensivät loppuvuoden laiteviat sekä sähkön markkinatilanne. Ruskon jätekeskuksessa sähkö tuotetaan biokaasulla ja aurinkopaneeleilla, ylijäämä sähkö myydään verkkoon. Lämmöntuotannon suhteen Ruskon jätekeskus on täysin omavarainen. Mikroturbiinilaitoksella sähköntuotannossa syntynyt lämpö hyödynnetään kiinteistöjen lämmitykseen ja lisälämpö tuotetaan biokaasusta kiinteistökattilalla. 

Vuonna 2024:

• Biokaasulla tuotetun lämmön ja sähkön määrällä korvattiin fossiilisten polttoaineiden käyttöä 1,1 miljoonan öljylitran verran. 
• Biokaasua otettiin talteen loppusijoitusalueilta 2,1 milj. Nm3, eli energiamäärältään 8 235 MWh. Lisäksi Kiertokaari osti biojätteen ja lietteen käsittelystä syntynyttä biokaasua Gasumin Oulun biokaasulaitokselta 11 548 MWh.  
• Biokaasulla tuotettiin Ruskon jätekeskuksen toimintoihin sähköä 752 MWh ja lämpöä 1 064 MWh. Teollisuuden käyttöön biokaasua myytiin 7 276 MWh. 
• Biokaasua tankattiin Ruskon biokaasun tankkausasemalta liikennepolttoaineeksi 651 726 kg, mikä vastaa 972 024 bensalitraa. 
• Ruskon jätekeskuksessa on sähköautojen lataukseen 10 tehokasta latauspistettä.

Oulun Vesi hyödyntää toiminnassaan jäteveden lämmön talteenottoa ja laitoskohteisiin asennettuja aurinkopaneeleja, jotka ovat tuottaneet sähköä suunnitellusti. Jäteveden lämmön talteenoton laajennusmahdollisuutta on selvitetty. Lietteenkäsittelyssä luovuttiin kemiallisesta käsittelystä ja siirryttiin mädätykseen, joka tuottaa biokaasua.  

Tapahtumapaikoilla tavoitteena on vähentää aggregaattien käyttöä tarjoamalla verkkovirtaa. Vuonna 2024 tämä toteutui Madetojanpuistossa ja Pakolansaaressa. Heinätorin puistoon ja Åströmin puistoon asia on suunnitteilla.

Toimiva kiertotalous

Oulu toimii kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, synnyttäen uutta liiketoimintaa ja yhteistyötä. Kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti. Tuotteita myös jaetaan, vuokrataan, korjataan ja kierrätetään. Palvelullistaminen on osa kiertotaloutta. Yleis- ja asemakaavoissa mahdollistetaan kiertotalousratkaisut.

Kiertotalouden edistämistä ohjaa vuonna 2021 hyväksytty Kiertotalouden tiekartta. Tiekartan toteuttaminen jatkui vuonna 2024 tehokkaasti. Kiertotalouden tiekarttaa päivitetään osana Let's Go Circular! -hanketta, joka on EU:n URBACT-ohjelmaan kuuluva 10 eurooppalaisen kaupungin yhteinen kiertotaloushanke. Päivitys valmistuu keväällä 2025. Kiertotalouden koordinaatioryhmä, joka ohjaa tiekartan päivitystä ja seuraa toimeenpanoa, kokoontui kuusi kertaa. 

Monenlaisia mahdollisuuksia materiaalien uusiokäyttöön

Materiaalin hukka ja jätteen syntyminen pyritään minimoimaan kaikissa kaupungin hankkeissa. Rakennusvalvonnan tavoitteena on edellyttää purkukartoitukset kaupungin korjaus- ja muutoskohteissa. Kiertotalouden huomioivat purkuohjeet on laadittu valtakunnallisella tasolla ja Oulussa ohjataan noudattamaan niitä. Vuonna 2024 rakennusvalvontaan tuli muutamia lupahakemuksia, joissa ohjataan ja pilotoidaan rakennusosien uusiokäyttöä. Luvat myönnetään 2025 aikana. 

Työmaan ympäristö- ja jätehuoltosuunnitelman avulla päästään käsiksi potentiaalisiin hyödynnettäviin materiaaleihin. Myös mahdolliseen hukkaan ja sen minimointiin osataan kiinnittää paremmin huomiota. Alakylän koulun hankkeessa kierrätetään pakkausmuovi. Urakoitsija täyttää myös ympäristöasioiden tarkastuslistaa. Materiaaliseloste on laadittu Kaijonharjun päiväkodille ja Alakylän koululle sekä Puolivälinkankaan ja Jääkärinkankaan monitoimitaloille. 

Pöllönkankaan päiväkodin korvausinvestoinnissa purkamisessa syntyviä rakennusmateriaaleja hyödynnetään rakennushankkeessa. Tiilimateriaalia käytetään uudestaan varastorakennuksen seinämateriaalina. Betonimateriaalit hyödynnetään aluerakentamisen raaka-aineena tontilla. Pääkirjaston aurinkopaneelit kierrätettiin siirtämällä ne Ouluhallin laajennuksen katolle. Pääkirjaston remontissa alkuperäisiä valaisimia ja pintamateriaaleja on säilytetty ja kunnostettu laajasti.

Ulkoliikuntapaikka- ja ympäristörakentamiskohteissa on kierrätetty ja uusiokäytetty katu- ja ympäristörakentamisen materiaaleja. Leikkipuistojen kunnostuksessa ja kunnossapidossa on hyödynnetty kierrätyskalusteita ja -materiaaleja. Vanhoja penkkejä on kunnostettu ja asennettu puistoihin. Kaadettujen puiden runkoja haketetaan ja haketta hyödynnetään mm. pensasalueiden katteena.

Kiertokaari Oy:n Ruskon jätekeskuksen ympäristöluvan muutoshakemuksesta saatiin päätös. Ympäristöluvassa päivitettiin jätteiden vastaanotto- ja varastomääriä, ja luvassa on mukana mm. kompostointi- ja kasvualustatuotanto sekä pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnot. Ruskon jätekeskuksessa vastaanotetut hyötyjätteet toimitetaan eteenpäin materiaalikierrätykseen, lisäksi Kiertokaari hyödyntää erilaisia materiaaleja myös omassa toiminnassaan. Kompostointi- ja kasvualustatuotannossa hyödynnetään vastaanotettua puutarhajätettä sekä biokaasulaitoksen kiinteää mädätysjäännöstä. Varastokenttien sekä pysäköintialueen laajennuksessa Kiertokaari hyödynsi vuonna 2024 yhteensä 11 000 tonnia betonimursketta.  

Käyttökelpoisen tavaran talteenottopiste sekä kierrätyskauppa Mini-Likke Ruskon jätekeskuksessa vakiinnuttivat toimintansa. Poistotekstiilin vastaanotto- ja lajittelutoiminta sekä kierrätyskeskus Likke toimivat Jääsalontiellä Limingantullissa. Likken tiloissa toimiva liikuntalainaamo lainasi vuonna 2024 liikuntavälineitä yhteensä lähes 5 000 kappaletta. 

Oulun Energia-konserniin kuuluva Syklo Oy panosti merkittävästi kiertotalouden kehittämiseen. Merkittävimpinä toimenpiteinä aloitettiin Suomen suurimman muovinkierrätyslaitoksen sekä biokomposiittilaitoksen rakentaminen Hyvinkäälle. Syklo Oy sai uudet ympäristöluvat Oulun Ruskoon ja Hyvinkäälle. Kierrätysaste pysyi edellisvuoden tasolla (7 %), mutta siihen odotetaan merkittävää nousua uusien investointien myötä.  

Konsernihallinnossa tavoitteena on irtaimiston käyttöiän pidentäminen. Kaupungintalon huonekaluja on entisöity ja toimistokalusteita kierrätetään. Myös tapahtumatuotannoissa käytettävät materiaalit kierrätetään ja uusiokäytetään mahdollisuuksien mukaan.

Kiertotaloutta edistävä hanketoiminta jatkui vilkkaana

Massa- ja materiaalikoordinaation kehittämiseen liittyvä MASSA-hanke päättyi. Hankkeessa tuotettiin Oulun kaupunkiorganisaation materiaali- ja massavirtaselvitys sekä hallinta- ja hyötykäyttösuunnitelma. Hankkeessa selvitettiin myös mahdollisen digitaalisen massojenhallintatyökalun hankintaa kaupungin tarpeisiin. Yksi MASSA-hankkeen keskeinen tavoite oli edistää yhteistyötä niin kaupunkiorganisaation sisällä kuin myös alueellisesti naapurikuntien ja muiden yhteistyökumppanien välillä. Opetukseen ja koulutukseen liittyvässä työpaketissa laadittiin kiertotalousosaamisen vuosiluokkakohtaiset osaamistavoitteet sekä uutta opetusmateriaalia. 

Kiertokaari on vahvistanut tutkimus- ja kehittämishankkeiden resursseja ja kehittänyt toimintatapoja. Vuonna 2024 käynnissä olivat mm. AshCycle, NOWA, THREADS ja KaMu. AshCycle-hankkeen pilotissa valmistettiin koetoimintailmoituksella tukimuurielementtejä, joissa runkoaineshiekkaa korvattiin jätteenpoltossa syntyvällä pohjatuhkalla. NOWA-hankkeessa on tarkoitus luoda pohja pohjoismaiselle jätehuoltoneuvostolle sekä edistää yhteisten jätemarkkinoiden kehittämistä. Kansainvälisessä THREADS-hankkeessa ratkotaan tekstiilien kierrättämiseen ja jatkohyödyntämiseen liittyviä haasteita. Kasvualustan ja mullantuotannon kehittämisessä eli KaMu-hankkeessa pilotoidaan fermentointikompostointia sekä biohiilen valmistusta kasvualustatuotannon parantamiseksi. 

EU:n NetZeroCities-mission Twinning Programme -hankkeessa Oulu hakee oppeja ja vaihtaa kokemuksia norjalaisen Drammenin ja italialaisen L’Aquilan kaupunkien kanssa. Teemoiksi ovat valikoituneet biohiili ja rakennusmateriaalien kierrätys. 

BusinessOulun vetämän Kiertotalousklusterin toimintaa jatkettiin Automotive & Circular Economy-hankkeella. Hankkeen tavoitteena tukea yritysten siirtymistä kiertotalouteen ja kumppaneiden löytymistä kiertotalouden toteuttamiseksi. Painopisteenä ovat rakentamisen kiertotalous, tekstiilin kiertotalous, jätehuollon digitalisaatio sekä biokierrot. Oulun kaupunki on mukana kansainvälisessä FabCity -verkostossa, jossa tavoitteena on saada aikaan suljetut alueelliset materiaalikierrot hajautetun valmistuksen avulla. Vuonna 2024 tehtiin toimintasuunnitelmaa.

Esimerkkejä muista kiertotaloutta edistävistä toimenpiteistä vuodelta 2024: 

• Yhteistyötä muiden suomalaisten kiertotalouskaupunkien kanssa tiivistettiin UUMA-verkoston kautta.
• Sivistys- ja kulttuuripalveluissa jatkettiin kierrättämisen kehittämistä mallintamalla kierrätystä neljässä pilottiyksikössä.
• Kiertokaari Oy pilotoi asuntomessujen pientalorakentajien kanssa itsepalvelujäteasemaa, joka mahdollistaa rakennusaikaisen jätteen lajittelun heti työmaan vieressä. 
• Oulun Satama Oy on antanut mahdollisuuden rakennusliikkeille kuljettaa kaupunkialueen rakennustyömailta puhtaita maamassoja sataman läjitysaltaisiin. 
• Työn Taitajat järjesti yhteistyössä Automotive & Circular Clusters (ACE Clusters) -hankkeen kanssa nuorille innovaatioleirin. Nuorille kerrottiin mm. tulevaisuuden mahdollisuuksista ja ammateista kiertotaloudessa.
• Sivakka Oy järjesti kiinteistöissään yli 20 kierrätysiltaa, joissa asukkaita opastettiin kierrättämään paremmin. 
• Nallikari Seaside Oy on lisännyt aiempaa isompia lajitteluastioita ranta-alueelle.
• Ekotukihenkilöille järjestettiin kiertotalouskoulutusta.
• Kiertotalouteen liittyviä toimenpiteitä nostettiin esiin ympäristöohjelman uutiskirjeissä.

Polttokelpoisen jätteen määrä jatkoi vähenemistä

Energiana hyödynnetyn polttokelpoisen jätteen kokonaismäärä laski myös vuonna 2024. Erilliskerätyn biojätteen määrä kertoo lajittelun tasosta sekä välillisesti luonnonvarojen kuluttamisesta. Biojätteen käsittelystä saatava energia voidaan hyödyntää liikennekaasuna, sähkönä, lämpönä sekä teollisuuden polttoaineena. Vuonna 2024 erilliskerätyn asumisen biojätteen kokonaismäärä nousi edellisvuosien tasolta (8 milj. kg) yhdeksään miljoonaan kiloon. Kiertokaaren toimialueen biojäte hyödynnetään kokonaisuudessaan biokaasun tuotannossa.

Kiertokaari toimitti Laanilan ekovoimalaitokselle n. 45 100 tonnia sekajätettä. Sekajätteestä jalostetaan höyryä ja lämpöä. Kiertokaaren vastaanottama rakennuspuutavarahake, risu- ja oksahake sekä käsitelty puu hyödynnetään energiana.

Painopiste 3: Luonto on voimavaramme

Luonto kaikkien saavutettavissa

Oulun kaupungin tavoitteena on olla luonnonläheinen kaupunki, joka huomioi maankäytössä ekologisten verkostojen laadun, saavutettavuuden, määrän ja kytkeytyneisyyden sekä virkistysarvot. Kaupungin viherverkostojen kattavuuden ja viihtyisyyden turvaamiseksi tehdään jatkuvaa kehitystyötä. Ulkoilureittien saavutettavuutta kestävillä liikkumismuodoilla parannetaan ja esteettömien reittien riittävyydestä huolehditaan. Rakennetun ympäristön suunnittelussa turvataan luontoyhteyksiä ja tavoitteena onkin, että jokaisella Oulun asuinalueella on luontoa.

Vuonna 2024 Oulun alueen ulkoilureittien ja lähivirkistysalueiden käyttöaste jatkui korkeana. Retkeily- ja virkistysalueiden ylläpitoon käytetyt määrärahat laskivat vuoden 2022 tasolle, ylittäen kuitenkin tavoitteen (yli 2 euroa asukasta kohden). Koitelin Sahasaaren pitkospuureitin uudistaminen viimeisteltiin parantamalla valaistusta. Koitelissa ja Letonniemessä saatiin aktiiviseen käyttöön edeltävänä vuonna valmistuneet esteettömiäkin osuuksia sisältävät reitit. Osallistuvan budjetoinnin ehdotusten myötä rakennettiin Pyykösjärven lintulava ja Kivikkokankaan nuotiopaikalle vievä retkeilyreitti ja Metsokankaan nuotiopaikan laavu.

Valaistujen kuntoreittien lähellä asuvien asukkaiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Asukkaiden määrä 300 metrin tai 700 metrin etäisyydellä 1,5 hehtaarin viheralueesta nousi hieman, mutta sen suhteellinen osuus laski väestömäärän kasvettua Oulussa. Viheralueiden kunnossapitoon käytetyt määrärahat raportoidaan vuoden viiveellä. Vuonna 2023 määrärahat pysyivät vuoden 2022 tasolla.

Lähekkö nää luontoon? 

Vuonna 2024 käynnistettiin Lähekkö nää luontoon -toiminta, jonka tavoitteena on tuoda lähiluonto osaksi oululaisten arkea. Toiminnan tarkoituksena on innostaa oululaisia liikkumaan enemmän lähiluonnossa ja hyödyntämään sen tarjoamia hyvinvointivaikutuksia. Toimintaa kehitettiin Sitran Luonto osaksi arkea -ohjelmassa ja syksyn aikana toteutettiin alueellisia lähiluontotapahtumia ja lähiluontokysely kuntalaisille. Toiminnan käynnistivät Oulun seudun ympäristötoimen ja Sivistys- ja kulttuuripalvelujen asiantuntijat.  

Hupisaarten kaupunkipuisto sai elokuussa jälleen kansainvälisen Green Flag Award -tunnustuksen. Toista kertaa tunnustuksen saanut kaupunkipuisto vakuutti tuomarit korkealaatuisella kunnossapidollaan ja monipuolisilla palveluillaan. 

Oulun kaupunki on toteuttanut Nallikarissa mittavia viihtyisyyttä ja luonnon saavutettavuutta parantavia uudistustöitä. Alueelle on rakennettu kaksi uutta aukiota ja keskusleikkipuisto. Myös kävely- ja pyöräilyreittejä ja valaistusta on parannettu. 

Muita luonnon saavutettavuutta edistäneitä toimenpiteitä vuonna 2024: 

• Kaupunki vuokrasi viljelylaatikoita kuntalaisten käyttöön. Viljelylaatikoita oli varattavissa 107 kappaletta, joista kuusi oli esteettömiä.
• Tilapalveluissa luontoyhteys huomioitiin mm. pihasuunnittelussa ja tällaisia kohteita vuoden aikana olivat erityisesti Kaijonharjun ja Pöllönkankaan päiväkodit ja Puolivälinkankaan monitoimitalo.
• Nallikari Seaside Oy opasti asiakkaita lähialueen luontoreiteistä ja ulkoilumahdollisuuksista. 
• Sivakka järjesti asukkaille retken Rokuan kansallispuistoon ja partiota lapsille. 
• Oulun kaupungin tukemat Puistopiknikit toivat ihmisiä lähiluontoon kokemaan kulttuuria.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Oulun kaupunki sopeutuu ilmastonmuutokseen mm. suunnittelemalla kaupunkiympäristöä maankäytöltään, rakennusten ominaisuuksiltaan sekä ekosysteemipalveluiltaan ilmastokestäväksi. Ympäristöratkaisuilla hillitään ilmastonmuutosta ja samalla sopeudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Oulun kaupungin hulevesiohjelma, varautumissuunnitelmat sekä metsien ja vesialueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat ovat keskeisiä ohjaavia toimintasuunnitelmia kaupungin sopeutumistyössä. 

Ympäristöohjelman toimenpiteenä oleva ilmastotyön tiekartta valmistui keväällä 2024. Tiekartta täsmentää ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpidekokonaisuudet ja tunnistaa keskeisimmät riskit. Tulvariskien ja hulevesien hallinta on kiinteä osa maankäytön suunnittelua ja luvitusta. Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavatyössä on otettu huomioon mm. lämpösaarekeilmiö. Myös kaupungin kiinteistöjen hallinnassa Tilapalveluissa on käsitelty sään ääri-ilmiöihin varautumista.  

Lasten ja nuorten ilmastokasvatuksella edistetään tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja keinoista sopeutua muutoksiin. Esimerkiksi Alaköökin tuottamat päiväkodeille suunnatut toimintapolut sisältävät aina kestävyys- ja luontokasvatuksen näkökulmia ja vuonna 2024 valmistui uutena Ilmasto-osaajat -toimintapolku. Oulu sai vuonna 2024 kolmannen kerran Lapsiystävällinen kunta -tunnuksen ja sai erityistä kiitosta siitä, että ilmastotyöhön on otettu mukaan lapsia ja nuoria. Lasten ilmasto-osaamista, luontosuhdetta ja kiertotaloustaitoja on vahvistettu muun muassa Kestävän tulevaisuuden Opinvirta -käsikirjan avulla.

Vuonna 2024 ilmastonmuutokseen varauduttiin lisäksi mm. seuraavin toimenpitein: 

• Oulun Energia Oy huolehti varautumisestaan mm. laitosten tehokkaalla käytöllä, riskienhallinnalla ja monipuolisella polttoaineen hankinnalla (uusiutuvien energioiden käyttö lisääntynyt). Varautumis- ja valmiussuunnittelu on käynnissä. 
• Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia Oulujoen laatuun raakavetenä. Oulun Vesi jatkoi työtä varavedenhankinnan tason parantamiseksi. 
• Sivakalla panostettiin hulevesien pidättämiseen tontilla ja julkisivujen sateen kestoon.
• Viherkertoimen käyttö kaavoituksessa voi osaltaan edesauttaa ilmastonmuutokseen varautumiseen.
• Ilmastoystävällisten viljelytapojen käyttöönottoa edistettiin EU:n maatalouspolitiikan tavoitteiden mukaisesti mm. kohdistamalla kehittämisrahaa esim. maatilojen bioenergian käyttöön. 

Hulevesitulvariskien arviota edistettiin 

Hulevesiohjelman toimenpiteisiin kuulunutta vastuiden selkiyttämistä ja osaamisen kasvattamista jatkettiin vuonna 2024. Uudelleen organisoitunut vesienhallintaryhmä kokoontui 3 kertaa. Resurssoinnin parantamiseksi edellisenä vuonna nimetty uusi hulevesi-insinööri aloitti täysimääräisesti työnsä kesällä. Osaamisen lisääminen ja resursointi sekä tiedonsiirto ja -hallinta on tunnistettu kehittämiskohteeksi myös jatkossa. 

Hulevesitulvariskejä on tunnistettu erilaisten hankkeiden yhteydessä. Lakisääteistä, määräajoin tehtävää merkittävien hulevesitulvariskien arviota varten tehtiin selvitystä ja karttaesitys. Hulevesirakenteiden kunnossapidon tiedonhallinnan ja toimenpiteiden kehittämistä jatkettiin Viherympäristöliiton kunnossapito-oppaan valmistuttua. Kuormittavien hulevesien laadun tutkimista varten haettiin valtion avustusta Kaijonlahden ja sen valuma-alueen kunnostuksen yhteydessä vuosille 2024-2026. Kaijonlahden hankkeessa selvitettiin mahdollisuuksia tutkia hulevesien laatua laajemmin ja jatkuvatoimisesti. 

Metsien hoito- ja käyttösuunnitelman toimenpiteet etenivät 

Oulun metsäomaisuuden ja virkistysalueiden hoidon strategiaa määrittelee metsien hoito- ja käyttösuunnitelma. Vuosia 2024–2033 koskeva suunnitelman toimenpiteitä edistettiin, mm. jalkauttamalla metsänhoitotöiden ohjeistusta käytäntöön säästöpuiden ja lehtipuumäärän lisäämisen osalta. 

Ylikiimingin Alavuoton Lavasuolla saatettiin loppuun ennallistamistyö, jonka kokonaisvaikutukset ulottuvat noin 200 hehtaarin alueelle. Lisäksi kaupunki osallistui Metsäkeskuksen järjestämään metsien laserkeilausohjelmaan, jonka avulla saadaan entistä tarkempaa metsävaratietoa kaupungin omistamista metsistä. Oulun kaupungille laadittiin opinnäytetyönä ohjeistus ja seuranta lahopuun määrän inventointiin ja sen lisäämiseen. 

Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä elinympäristö

Kaupunki tähtää elinympäristön laadun parantamiseen ja ylläpitämiseen ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Maankäytön suunnittelusta lähtien huomiota kiinnitetään elinympäristön viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Tavoitteet kulkevat mukana edelleen luvituksessa ja muussa toteutuksessa, kun tarkastelussa ovat esimerkiksi melu ja ilmanlaatu sekä maa-alueiden ja vesistön tila. 

Oulun kaupungin Rakennusvalvonta ohjaa kuntalaisia korjaamaan ja ylläpitämään rakennuksia niin, että saavutetaan viihtyisiä, turvallisia ja terveellisiä asuinrakennuksia. Kaikissa paritaloa suuremmissa rakennushankkeissa edellytetään ympäristö- ja pihasuunnitelmien sekä hulevesisuunnitelmien laatimista ja hyväksyttämistä. Vuonna 2024 em. suunnitelmat edellytettiin ja hyväksyttiin tavoitteen mukaisesti. Viherkertoimen toteutumista seurattiin niissä kohteissa, missä kaava sitä edellyttää. 

Oikea-aikaisen ja kohdennetun kunnossapidon avulla vaikutetaan rakennetun elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Hyvää sisäilman laatua ylläpidetään reaaliaikaista mittaustietoa hyödyntäen. Tilapalveluilla oli reaaliaikaista sisäilman laadunmittausta 20 erillisessä kohteessa ja rakennusautomaation kautta 15 kohteessa. Tavoitteena on lisätä mittausten määrää. Ympäristöohjelman mittarina seurataan sisäilmatyöryhmien kohteiden määriä. Vuonna 2024 sisäilmatyöryhmien kohteita oli 4 kpl. Kohteita oli edellisen vuoden tapaan 1 % kiinteistömassasta. Kaupungilla toimii moniammatillinen sisäilmaohjaustyöryhmä, jonka laatimaa ohjeistusta noudatetaan kaikissa kaupungin kiinteistöissä.

Vuoden aikana myös Sivakan asuntokohteiden korjaustoimissa kiinnitettiin erityistä huomiota ilmanvaihdon toimivuuteen. Sivakan asunnoissa käytettävät materiaalit ovat pääsääntöisesti M1-luokiteltuja, eli materiaaleilla on sisäilman laatuun liittyvä päästöluokitustaso. 

Kaupungin palvelukiinteistöihin laaditaan kolmen vuoden välein kuntokatsastus ja päivitetään pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma. Huolto- ja kunnossapitotoimenpiteillä varmistetaan kiinteistön käyttöiän optimointi. Digitaalinen huoltokirja on käytössä kaikissa kiinteistöissä. Kiinteistön sisäolosuhteita ja energiankulutusta seurataan rakennusautomaation avulla, jolloin poikkeamiin pystytään puuttumaan nopeasti.

Ilmanlaadun seurantaa toteutettiin suunnitelman mukaan 

Ilmanlaadulla on vaikutuksia terveyteen, luontoon ja elinympäristön viihtyisyyteen. Merkittävimmät ilmansaasteiden päästölähteet Oulussa ovat liikenne, energiantuotanto, teollisuuden hajupäästöt ja pientulisijojen käyttö. Lisäksi ilmansaasteita kulkeutuu alueelle kaupungin ja valtion rajojen ulkopuolelta. Oulun kaupunki mittaa ilmanlaatua kolmella mittausasemalla, jotka sijaitsevat keskustassa, Nokelassa ja Pyykösjärvellä. Vuonna 2024 ilmanlaadun seurantaa jatkettiin ilmaa kuormittavien laitosten ja kaupungin yhteistyösopimuksen 2022-2026 mukaisesti. 

Vuonna 2024 ilmanlaatu oli Oulussa valtaosin hyvä: asuinalueilla 91 % ajasta ja keskustassa 84 % ajasta. Tyydyttävää ilmanlaatu oli asuinalueilla 7 % ajasta ja keskustassa 13 % ajasta. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat keskustassa korkeita kevään katupölykauden aikana, joka alkoi tavanomaista aiemmin maaliskuussa ja kesti toukokuun lopulle. Korkeita typpidioksidin tuntipitoisuuksia mitattiin tammi-helmikuussa pitoisuuksien jäädessä kuitenkin tuntiraja-arvon alle. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli samalla tasolla kuin vuosina 2021-2023 ollen alle vuosiraja-arvon. Vuoden aikana julkaistiin 2023 toteutetun bentso(a)pyreenin mittauskampanjan tulokset, joiden mukaan Oulun pitoisuudet olivat verrokkikaupunkeja alhaisemmat. Bentso(a)pyreeni on yhdiste, jota muodostuu erityisesti puun pienpoltossa. 

Lisätietoa Oulun ilmanlaadun seurannasta: www.ouka.fi/ilmanlaatu

Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2024-2028 valmistui

Ympäristömelulle altistumista huomioidaan maankäytön suunnittelussa ja erilaisissa lupakäsittelyissä, kuten meluilmoituksissa, ympäristöluvissa ja rakennusluvissa. Meluntorjunnan ratkaisuja ovat muun muassa toiminnan sijoittaminen kauemmaksi asutuksesta, ulkoseinien tehokkaammat äänieristykset, meluaidat ja -vallit sekä aikarajoitukset meluavalle toiminnalle. 

Vuonna 2024 valmistuneessa Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa vuosille 2024-2028 on kirjattu pitkän aikavälin strategia melun vähentämiseksi sekä osoitettu viiden vuoden aikajaksolle meluntorjuntakohteita sekä lyhyen aikavälin tavoitteita melun vähentämiseksi. Rakenteellista meluntorjuntaa tehtiin Kaijonharjussa ja Kaijonlahden liittymän läheisyydessä sekä Vesalanmäessä VT20:n varrella. Lisäksi meluntorjuntatoimenpiteitä tehtiin Poikkimaantien rakennushankkeessa Kaukovainion ja Mäntylän kohdilla. Muina melua alentavina toimenpiteinä on toteutettu nopeusrajoitusten laskua Rajahaudassa, Metelinkankaalla, Laanilassa ja Kaakkurinkankaalla katusaneerauksen yhteydessä.

Yli 100 000 asukkaan väestökeskittymille on laadittava meluselvitys ja sen jälkeen toimintasuunnitelma melun ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi (EU:n ympäristömeludirektiivi). Uusin, vuonna 2022 valmistunut selvitys kattaa vilkkaasti liikennöidyt yleiset tiet ja rautatiet. Selvityksen mukaan Oulun kaupungissa noin 24 500 asukasta altistuu päiväajan ohjearvon (> 55 dB) ylittävälle liikenteen melulle.  

Monimuotoinen luonto ja vesistöjen hyvä ekologinen tila

Oulussa luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tai parantaminen, riittävät viheralueet ja hyvä vesistön tila ovat keskeinen osa maankäytön suunnittelua. Kaavojen aluevarauksissa huomioidaan luonnon monimuotoisuus, uhanalaiset ja vaarantuneet lajit, viherverkostoyhteydet sekä riittävät suojaviheralueiden tilanvaraukset vesistöjen ympärillä. Tulva-alttiille paikoille ei osoiteta asumista. Oulun kaupungin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen periaatteet, tavoitteet ja toimenpiteet määriteltiin vuonna 2022 valmistuneessa LUMO-selvityksessä. Selvityksen tavoitteet ja toimenpiteet otetaan huomioon yksityiskohtaisemmissa suunnitelmissa tai työohjelmissa. 

Vuoden 2024 syksyllä Oulu sitoutui yhdessä yhdeksän muun kaupungin kanssa luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen Tampereen luontofoorumissa. Kaupunkien yhteisinä tavoitteina on mm. kaupunkien siniviheralueiden kehittäminen, luontopositiivisuuden nostaminen strategiaan ja voimien yhdistäminen luonnon monimuotoisuustyössä.  

Luonnonsuojelulailla rauhoitettuja alueita oli yhteensä noin 13 200 hehtaaria, mikä oli vajaa 500 hehtaaria enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupungin omistamista maa- ja vesialueista noin 5 % on suojeltu luonnonsuojelulain mukaisina yksityisinä luonnonsuojelualueina. Ympäristöohjelman mittarina on vanhojen metsien osuus metsämaasta (%). Vanhojen metsien kansallinen määrittely oli vielä kesken vuonna 2024, joten tieto ei ollut vielä raportoitavissa. 

Oulun Energia -konsernin biodiversiteettitiekartta valmistui vuoden alussa. Tiekartan tavoitteena on nettopositiivinen biodiversiteetti vuonna 2035. Vuoden 2024 aikana tiekartan toimenpiteitä edistettiin mm. tekemällä selvitys Merikosken, Hupisaarten ja Kaupunginojan kunnostusmahdollisuuksista luonnon monimuotoisuuden, vaellusyhteyksien ja virkistyskäytön kehittämiseksi. Lisäksi rakennettiin Onni-Urbaani pölyttäjäniitty hyönteisille Tuiraan, turvetuotannosta poistuneita alueita muutettiin kosteikoiksi sekä tehtiin tuhkalannoitusta kasvittumisen ja metsittämisen edistämiseksi.

Luonnon monimuotoisuutta edistäneitä toimenpiteitä vuonna 2024

Lajit ja luontotyypit: 

• Lietetatar-esiintymiä seurattiin kesän aikana suiston niittoalueilla 
• Maisemanhoitoa toteutettiin laiduntamalla kaupungin omistamilla Selkäkarin ja Kempeleenlahden luonnonsuojelualueilla. Selkäkarista vuokrattiin lammaslaidunalaksi 2,96  hehtaaria ja Kempeleenlahden luonnonsuojelualueelta emolehmälaitumeksi 31,1 hehtaaria. Kuivasniitty, Inkonnokka ja Upinniitty toteutettiin yhteistyössä Ely-keskuksen kanssa. 
• Niittyalueita kunnostettiin ja lisättiin mm. Oulunsalonrannassa. 
• Oulun kaupunki perusti yksityisen luonnonsuojelualueen Tuppisuolle
• Uhanalaisen rantalinnuston elinmahdollisuuksien turvaamista toteuttavan rantakenttäseurantatyöryhmän työ jatkui. Uhanalaisten rantalintujen parimääriä seurataan ja hoitotoimenpiteitä tehdään potentiaalisen pesimäympäristön alueilla. 
• TUPAS-hankkeessa laadittiin ennallistamisen ja kestävän jatkokäytön toteutussuunnitelmat kaupungin hallintaan palautuneille entisille turvetuotantoalueille. Suunnitelmat laadittiin JTF-avustuksella Turvesuolle, Miehonsuolle, Haarasuolle ja Ahvensuolle. Suunnitelmien toteutukseen haettiin JTF-avustusta. 
• Ensimmäinen TUPAS-hankkeen ennallistamiskohde valmistui Sanginjoen valuma-alueelle. Pilottikosteikolla tutkitaan ennallistamisen ilmasto- ja vesistövaikutuksia seuraavina vuosina. Alueella tehdään myös vesistön happamuusmittauksia sekä seurataan luonnon monimuotoisuuden kehittymistä.
• Ylikiimingin Alavuoton Lavasuolla saatettiin loppuun ennallistamistyö, jonka kokonaisvaikutukset ulottuvat noin 200 hehtaarin alueelle.  

Vieraslajit:

• Vieraslajien torjuntaa jatkettiin poistamalla jättiputkea Kiimingin Välimaalla ja järjestämällä lupiinin ja jättipalsamin poistotalkoita kaupungin yleisillä alueilla yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistyksen kanssa. Kaupunki kannusti myös omatoimiseen torjuntaan soolotalkoilla kesän ajan. 
• Pienpetopyyntiä jatkettiin pyydystämällä minkkejä ja supikoiria, tarkoituksena on vähentää taajama-alueille voimakkaasti lisääntyneiden vieraslajien määrää. 
• Nallikari Seaside Oy toteutti viitapihlaja-angervon laajamittaisen poiston. 

Metsät:

• Kaupungin omistamien metsien hoito- ja käyttösuunnitelman toimenpiteet etenivät, mm. metsänhoitotöiden ohjeistusta jalkautettiin säästöpuiden ja lehtipuumäärän lisäämisen osalta.  

Kaupunkiluonto ja rakennettu ympäristö: 

• Nurmikoiden sijaan osa uusista viheralueista rakennettiin niityiksi. 
• Lahopuun määrää on pyritty lisäämään myös rakennetussa ympäristössä jättämällä huonokuntoisten, kaadettavien puiden runkoja sopiville paikoille lahopuuksi. 
• Lohipadonniemen puistoaluetta uudistettiin luonnon monimuotoisuus huomioiden. Puistoon palautettiin mm. siellä aiemmin olleita puulajeja ja rakennettiin kukkivaa niittyä. Puiston kunnostuksessa hyödynnettiin torilta purettujen luonnonkivisten istutusaltaiden kiviä luonnonkivimuureihin. 
• Valtakunnallinen viheralueiden kunnossapitoluokitus on käytössä kaikissa kunnossapitourakoissa. Muutoksen myötä viheralueiden kunnossapitoa ohjataan viheralueiden käytön ja arvon mukaan. Mitä käytetympi tai arvokkaampi viheralue on, sitä intensiivisemmässä hoidossa se on. Kunnossapitoluokitusta tarkasteltiin kaikilla viheralueilla, ja vähäisellä käytöllä olevia viheralueita muutettiin niittynä hoidettavaksi.
• Kesäkaudelle oli palkattu niitty- ja vieraslajiasiantuntija, jonka tehtävänä oli järjestää talkoita, seurata uusien kaupunkiniittyjen lajiston kehittymistä sekä tiedottaa kaupunkilaisia niittyasioissa aktiivisesti koko kasvukauden ajan.
• Oulun kaupungin viherrakenneselvityksen ja yleissuunnitelman eli VISU:n valmistelu jatkui. Työssä päivitetään keskeisen kaupunkialueen osalta vuonna 2014 laadittua VILMO-suunnitelmaa, sekä keskitytään entistä enemmän luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien vaalimiseen. Työssä asetetaan ensimmäistä kertaa tavoitetila siniviherverkostolle. 
• Hietasaaren metsäiseen suistomaisemaan sijoittuvan Asuntomessualueen ympäröiville metsäalueille laadittiin keväällä 2024 Lehtokylän käyttö- ja hoitosuunnitelma. Asemakaavan edellyttämä suunnitelma edesauttaa alueen luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja lisääntymistä. 

Meri, sisävedet ja kosteikot: 

• Kaijonlahden valuma-alueella toteutettiin osa suunnitelluista vesiensuojelurakenteista.
• Oulun Energia Oy:n turvetuotannosta poistuneita alueita muutettiin kosteikoiksi 100 ha ja tuhkalannoitettiin kasvittumisen ja metsittämisen edistämiseksi 400 ha.
• Hoitokalastusta jatkettiin Niilesjärvellä.
• Merikosken kuivan uoman kunnostamista selvitettiin kalojen vaellusreittien ja lisääntymisalueiden osalta OUMO-hankkeena.
• Toppilan Mannisenojaan ja Oulunsalon Vihikarintien varteen tehtiin hulevesiä viivyttäviä rakenteita (suotopatoja). Seisovan ja viipyvän veden alueen kasvattaminen mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden kehittymistä. Kaakkurinkankaalla hulevesien päävirtausuomaan rakennetulla pohjapadolla haluttiin lisäksi varmistaa nykyisen lehdon säilyminen alueella.

Ekologiset verkostot: 

• Oulun keskusta-alueen suoja- ja lähimetsien hoitosuunnitelma valmistui syksyllä 2024. Hoitosuunnitelma koskee keskustan lähimetsiä mm. Hupisaarilla, Pikisaaressa ja Tuiranpuistossa. Tavoitteena on parantaa elinvoimaisuutta ja lisätä lahopuun määrää sekä luonnon monimuotoisuutta.
• Nurmikoiden sijaan osa uusista viheralueista rakennettiin niityiksi. Myös olevia nurmialueita muutettiin niittynä hoidettaviksi.
• Oulun viheralueverkostoa tarkastelevaa VISU-suunnitelmaa jatkettiin ja siinä selvitetään mm. ekologisia verkostoja, maisemarakennetta ja viheralueverkostoa. 

Vesialueiden parantamisessa monipuolista yhteistyötä  

Oulun kaupungin omistamien vesialueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2025-2029 laadittiin osallistavan prosessin kautta. Suunnitelmassa on käyty läpi kaupungin omistamien vesialueiden ekologinen tila ja siihen liittyvät kunnostustarpeet. Suunnitelmassa on esitetty kiireellisimmiksi tunnistetut kärkihankkeet seuraavalle 5-vuotiskaudelle. 

Merikaupunki Oulu -toimenpideohjelma hyväksyttiin Yhdyskuntalautakunnassa 26.11.2024. Ohjelmassa esitetään vuosina 2024–2028 toteutettavat toimenpiteet, jotka on jaoteltu viiden kärkiteeman alle. Teemoina on mm. merialueiden ekologisen tilan ja vedenlaadun parantaminen sekä ranta-alueiden maisemanhoito. 

Kaijonlahden valuma-alueella toteutettiin osa suunnitelluista vesiensuojelurakenteista. Oulun edustan merialueen tilaa selvittävän hankkeen valmistelu aloitettiin yhteistyössä POPELY:n kanssa. Oulun kaupunki osallistui aktiivisesti kolmen eri vesialueen koordinaatiohankkeeseen (Iijokisopimus, Kiiminkijoen koordinaatio ja Oulujoen Arvovesihanke). Vaelluskalojen palauttamiseksi yhteistyötä tehtiin Lohi Iijokeen 2 ja Taimenten seuranta Oulun Hupisaarten puroissa -hankkeissa. 

TUPAS-hankkeessa toteutettiin kestävän jatkokäytön suunnitelmat neljälle entiselle turvetuotantoalueelle sekä toteutettiin ennallistamispilotti Turvesuolle. Suunnitelluille kosteikoille on tarkoitus johtaa myös ympäröivien ojitettujen metsäalueiden vesiä. 

Oulun Energia Oy teki selvitystä Merikosken, Hupisaarten ja Kaupunginojan kunnostusmahdollisuuksista vaellusyhteyksien ja virkistyskäytön kehittämiseksi. Merikosken kalatietä pitkin nousi 344 lohta ja 492 taimenta. Kalatiehen tutustui avoimien ovien päivinä noin 1 000 henkilöä.

Oulun Satamassa toimenpiteitä tehtiin mm. alusjätehuollon järjestämiseksi sekä toteutettiin erotuskaivojen ja läjitysaltaiden tarkkailua ja lastijäämien puhdistusta laiturialueilta. Kiertokaari Oy teki pinta- ja pohjavesien sekä viemäriin johdettavien vesien tarkkailua lupamääräysten ja tarkkailuohjelmien mukaisesti. 

Tavoitteena vesistöjen hyvä ekologinen tila 

Jätevedenkäsittelyn osalta ympäristöohjelmassa seurataan laatusuureina fosforin määrää ja biologista hapenkulutusta (BOD). Jäteveden fosforikuormitus laski noin puoleen edellisestä vuodesta. Taskilan puhdistamon prosessiin tehdyt parannustoimenpiteet ovat tehostaneet laitoksen toimintaa ja se näkyi edelleen puhdistustuloksissa. Biologinen hapenkulutus puolestaan nousi aikaisemmasta vuodesta, minkä voi olettaa johtuvan selvästi suuremmasta jätevedenkäsittelymäärästä vuoteen 2023 verrattuna. Viemäriverkoston vuotovesiprosentti oli tavoitteen mukainen (alle 35 %). Vuotovesiprosentti kuvaa sitä, kuinka paljon puhdistamolle tulee muita kuin varsinaisia jätevesiä, joista ei laskuteta asiakkaita.

Kaupungin EU-direktiivin mukaisten uimarantojen vesien laatu täytti EU-kriteerit ja kaikkien kuuden EU-uimarannan luokitus pysyi erinomaisena. Kaupunki jatkoi edellisenä vuonna alkanutta selvitystä Nallikarin uimaveden laatuun vaikuttavista tekijöistä, mm. jatkuvatoimisin mittauksin. Nallikarin uimarannan veden laadun erityisselvitystä jatketaan suunnitelman mukaisesti kesällä 2025.

Oulun seudun vesistöjen pintavesien ekologinen tila Suomen ympäristökeskuksen seurannan mukaan Oulun kaupungin rannikkoalueilla pääosin välttävä ja sisävesien osalta tyydyttävä. Pinta- ja pohjevesien tilan aineistoja voi katsella osoitteesta: vesi.fi/karttapalvelu.

Painopiste 4: Edistämme ympäristövastuullisuutta

Ympäristövastuulliset oululaiset

Oulun kaupunki kannustaa ja opastaa oululaisia sekä mahdollistaa kestävän elämän kaikilla sen vaikutuspiirissä olevilla osa-alueilla. Oululainen kestävän tulevaisuuden opinvirta on tässä työssä keskeinen toimintamalli, ohjaten lapsia ja nuoria sekä heidän kanssaan toimivia vastuulliseen elämäntapaan. Sen teemoja ovat luontosuhde, kiertotalous ja ilmasto-osaaminen. Oulun kaupungissa opinvirta on osa varhaiskasvatussuunnitelmaa ja opetussuunnitelmia.

Kestävän tulevaisuuden opinvirta oli kesällä 2024 esillä mm. yhteiskunnallisella keskustelufestivaalilla SuomiAreenalla Porissa. Kestävän tulevaisuuden teemat olivat mukana myös Ympäristöutelias koulu -hankkeessa, missä tuotettiin laajasti aihepiiriin sisältyviä opettamista tukevia materiaaleja. Koulujen hiililaskuri julkaistiin syksyllä auttamaan koulujen hiilidioksidipäästöjen arvioimisessa. 

Ohjattuun ympäristökasvatukseen osallistui yli 11 300 oululaista, mikä oli muutama tuhat vähemmän kuin edellisenä vuonna. Edellisenä vuonna julkaistun Kestävän tulevaisuuden opinvirran käsikirjan jalkauttamista jatkettiin. Koulujen otettua opinvirran toimintamalleja käyttöön, on Vihreä lippu -statuksella olleiden oppilaitosten määrä vähentynyt. Kiertokaari toteutti vuoden aikana myös kiertotalouteen liittyviä oppitunteja yli 730 oppilaalle. BusinessOulun Työn taitajat -hanke edisti myös kiertotaloustietoutta, mm. pitämällä opinto-ohjaajille teemapäivän kiertotaloudesta. 

Oulun seudun ympäristötoimi päivitti Ympäristön tila -raportin. Raportti koostaa perustiedot Oulun ja lähikuntien luonnonoloista ja ympäristökuormituksesta helposti luettavaan tarinakarttaan. Syksyllä julkaistiin myös aiheeseen liittyvää oppimateriaalia kouluille. 

Tapahtumat ja kampanjat tavoittivat laajasti oululaisia

Pelasta Perämeri -tapahtuma järjestettiin Itämeripäivänä 29.8.2024 Kuusisaaressa peruskoululaisille ja kuntalaisille sekä Hupisaarilla varhaiskasvatuksen väelle. Tapahtuma lisäsi tietoisuutta Perämeren tilasta ja tutustutti Perämereen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Nuorten foorumissa lokakuussa erilaiset vaikuttamisen mahdollisuudet tulivat tutuksi ja nuorilta kerättiin ajatuksia mm. luonnon monimuotoisuuden edistämiseen Oulussa. Kiertotalousareena järjestettiin keväällä osana Pohjoinen Teollisuus -messuja. 

Oulu oli kesäkuussa jälleen mukana valtakunnallisessa YLE:n järjestämässä Miljoona roskapussia -kampanjassa. Oulun tulos oli 2752 kerättyä roskapussia. Muovin haittoihin huomiota kiinnittävä Pidä Saaristo Siistinä ry:n ”Mahanpuruja muovista – Magknip av plast” -kampanja näkyi alkusyksystä kaupungilla hulevesikaivotarroina, mainoksina ja eri viestintäkanavissa. Ympäristöohjelman toteuttamiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista uutisoitiin Ympäristöohjelman uutiskirjeellä vuoden aikana 9 kertaa.

Ympäristövastuullisuuteen kannustettiin lisäksi mm. seuraavin tavoin: 

• Oulun Vesi ohjeisti asiakkaita veden säästämiseen, vuotojen korjaamiseen ja viemärietiketin noudattamiseen. 
• Kiertokaari toteutti laajasti neuvontatilaisuuksia, luentoja ja vierailuja. Kiertokaari julkaisi kotitalouksiin jaettavan Lajitteluoppaan sekä asiakaslehden (Hyötyposti). Lajitteluoppaassa kerrotaan tiiviisti jätteiden lajittelusta ja vastaanottopaikoista sekä kannustetaan vähäjätteiseen elämään. 
• Sivakan asukastoiminnan teemana vuonna 2024 oli kiertotalous. Teeman avulla tuotiin esille kiertotaloutta eri tavoin, teemaa käsiteltiin laajasti koteihin jaetussa asukaslehdessä ja kannustettiin kestävään elämäntapaan.
• Nallikari Seaside Oy on ollut mukana opiskelijoille suunnatussa OSAO Hackathonissa, jossa opiskelijat suunnittelevat yrityksille ratkaisuja ympäristövastuullisuuteen liittyvissä tehtävissä.
• BusinessOulu on tukenut lukuisten Cleantech-alan yritysten liiketoiminnan kehittämistä mm. jakamalla tietoa ja auttamalla yrityksiä kasvurahoituksen saamisessa sekä osallistumalla useille messuille Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa yritysten yhteysosastoilla.
• BusinessOulun koordinoimana valmistui Smart City Oulu 2024-2028 tiekartta, jossa hiilineutraali Oulu 2035 on yksi keskeinen tavoite.
• Oulun innovaatioallianssissa, jossa kaupunkikin on mukana, kohdealana on Kestävä kiertotalous ja puhtaat ratkaisut. Uutena avauksena allianssissa syntyi MetaCity/Ouluversumi -konsepti, jossa keskeisiä teemoja ovat kestävä kehitys, digitaalinen tasavertaisuus, osallistaminen ja resilienssi.

Kestävät toimintatavat kaupunkikonsernissa

Oulussa kestävät toimintatavat ja ympäristön huomioiminen ovat kaupungin arkea. Vuonna 2024 kestäviä toimintatapoja edistettiin mm. digitaalisia toimintatapoja lisäämällä, ekotukitoimintaa tehostamalla ja toimitilojen käyttöä optimoimalla. Myös aika- ja paikkariippumaton asiakaspalvelu laajeni.

Vuonna 2024 kaupungin tilojen määrä oli 91,7 huoneistoneliömetriä kaupungin työntekijää kohden, mikä oli neliön verran edellistä vuotta enemmän. Kaupungin tilojen kokonaismäärä väheni kuitenkin noin 10 000 neliötä. Tilojen määrään sisältyvät kaikki kaupungin käytössä olevat tilat.

Vuoden aikana otettiin käyttöön uusia sähköisen asioinnin palveluita mm. kulttuuritapahtumien pienavustusten ja työllistämisen kuntalisän hakemiseen. Sähköisen tiedonhallinnan ja allekirjoittamisen käytännöt laajenivat. Konsernitasoisen vastuullisuusraportointi -toimintamallin valmistelu käynnistettiin. 

Oulun Energia -konserni laati vastuullisuusraportin ja uudisti sisäisen viestinnän kanavia sekä toimintajärjestelmiä. Konserni valmistautui myös kestävyysraportointiin tekemällä mm. kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin ja kuiluanalyysin. 

Kiertokaaren toimintaa ohjattiin aiempaan tapaan hallitusti ympäristöluvan, lakisääteisten vaatimusten sekä sertifioidun toimintajärjestelmän mukaisesti. Kiertokaarella on Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus, jonka on myöntänyt Suomalaisen Työn Liitto.

Oulun Satama on vuodesta 2018 lähtien ollut mukana EcoPorts -yhteisössä. EcoPorts on Euroopan satamasektorin ympäristöaloite, jossa periaatteena on lisätä tietoisuutta ympäristönsuojelusta yhteistyön ja tiedonjakamisen avulla satamien välillä sekä parantaa ympäristöjohtamista. EcoPortsin itsearviointimenetelmän (SDM) avulla satamatoimijat voivat arvioida sataman ympäristöjohtamisohjelman suorituskykyä suhteessa alan ja kansainvälisten standardien vaatimuksiin. Oulun Sataman viimeisin itsearviointi tehtiin huhtikuussa 2024. Lisäksi Oulun Satamalla on ollut ISO 14001 ympäristöjärjestelmä jo neljännesvuosisadan. 

Oulun kaupungin kirjastot, kulttuuritalo Valve, Taidemuseo, orkesteri ja Madetojan Sali ovat valmistelleet Ekokompassi -sertifikaattien saamista toiminnalleen. 

Ekotukihenkilö jokaiseen kaupungin yksikköön 

Ekotukitoiminta on ympäristöasioiden huomioimista työpaikoilla. Toiminnassa työyhteisöihin koulutetaan ekotukihenkilöitä, jotka oman työn ohella edistävät ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja ja lisäävät ympäristötietoisuutta työyhteisössään. Oulussa ekotukitoimintaa koordinoi Oulun seudun ympäristötoimi. 

Ekotukihenkilöiden määrä laski noin kolmasosan edellisestä vuodesta, mikä johtui mm. siirtymisistä muihin tehtäviin tai esihenkilörooliin. Vuoden aikana koulutettiin neljä uutta ekotukihenkilöä sekä järjestettiin kolme ekotukitoiminnan jatkokoulusta. Kaupunginjohtaja linjasi syksyllä ekotukitoiminnan tavoitteeksi, että jokaisessa yksikössä tai vastaavassa toimii ekotukihenkilö. 

Osana ekotukitoimintaa toteutettiin toista kertaa Kemikaaliviisas työympäristö -kampanja marraskuussa. Kampanja nosti esiin kemikaaleihin liittyviä vaaroja ja tarjosi vinkkejä kemikaalikuormituksen vähentämiseen työpaikalla ja kotona. 

Ympäristöohjelman uutena toimenpiteenä on lisätä esihenkilöiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden ympäristöosaamista sekä ymmärrystä oman työn kytkeytymisestä kestävän kehityksen tavoitteisiin. Vuonna 2024 ympäristöaiheisia ja kestävän tulevaisuuden teemoilla olleita koulutuksia järjestettiin 11 kpl ja niihin osallistui 120 henkilöä. Niiden lisäksi ympäristöohjelman päivityksen jalkauttamista jatkettiin kaupungin sisällä.   

Vähemmän ruokaa hävikkiin 

Vuonna 2024 Oulun kaupungin tarjoamien aterioiden lautashävikin määrä oli keskimäärin 17 g/annos, mikä oli hieman (1,5 g) vuotta 2023 vähemmän. Tarjoiluhävikin määrä oli noin 41 g/annos, mikä oli gramman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvistuotteet, perunat, maito, marjat ja leipomotuotteet ovat paikallisia sekä liha kotimaista. Tilapalveluiden, Sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja Tuotantokeittiö Oy:n järjestämät ruokaraadit toteutuivat suunnitellusti sekä ”Kestävä ruoka” -yhteistyö jatkui. 

Prikka kiertoon -hanke, jossa Oulun kaupunkikin on mukana, jatkoi hävikkiruuan jakelua ja uudelleenkäyttöä. Vuoden 2025 loppuun saakka kestävä jatkohanke pohjaa kerättyihin oppeihin ja tavoitteena on laajentaa toimintaa Oulun haja-asutusalueille ja ympäryskuntiin sekä kehittää uusia osallisuuden muotoja. 

Kestävät kuljetukset ja työmatkaliikenne

Vuonna 2024 päästöttömien polttoaineiden osuus kaupungin oman kaluston polttoaineen käytöstä oli 8,3 %, mikä oli 2,5 %-yksikköä edellisvuotta enemmän. Lukuun sisältyvät Tilapalveluiden ja Infran käyttämät polttoaineet. Polttoaineiden kokonaiskulutus laski. 

Joukkoliikenteen päästöttömästi ajettujen kilometrien osuus teki suuren harppauksen ylöspäin. Vuoden 2024 joukkoliikenteen kilometreistä lähes puolet ajettiin päästöttömästi uuden kaluston myötä. 

Kaupungin henkilöstö hyödyntää aktiivisesti joukkoliikennettä. Henkilöstöä kannustettiin aiempaan tapaan kestäviin liikkumisen valintoihin kampanjoin (esim. Kilometrikisa) sekä liikkumiseen liittyvin eduin, kuten joukkoliikenteen työsuhdematkalippuedulla ja -pyöräedulla. Työsuhdepolkupyöriä käyttöönottaneiden määrä nousi yli kahteen sataan (uusia pyöriä otettiin käyttöön noin 90). 

Sähköautoja ja -pyöriä sekä yhteiskäyttöautoja ja -pyöriä hyödynnetään useilla eri toimialoilla. Vuonna 2024 esimerkiksi Nallikari Seaside Oy vaihtoi kiinteistöhoidon käytössä olleen polttomoottoriauton sähköiseen. 

Oulun kaupunki kestävän matkailun edelläkävijänä

Oulu sai loppuvuodesta ensimmäisenä Suomen suurimmista kaupungeista Visit Finlandin myöntämän kestävän matkailun Sustainable Travel Finland (STF) -merkin. STF-merkin saamisen edellytyksenä on, että matkailualue profiloituu kestävänä matkailukohteena ja sitoutuu kestävän matkailun kehittämiseen.

BusinessOulun käynnissä oleva Älykäs ja uudistava matkailu Oulun seudulla -hanke pyrki kehittämään toimialaa globaalien vaatimusten mukaiseksi. Oulussa aloitettiin laatimaan myös kestävän matkailun kehittämissuunnitelmaa. 

Nallikari Seaside Oy on edelleen mukana Green Key -ympäristöohjelmassa sekä STF-merkin mukaisessa toiminnassa. Nallikarilla on oma Siikalatvalla sijaitseva hiilinielu, jota kasvatetaan asiakkaiden kanssa.

Kestävät hankinnat

Oulun kaupungin hankinnoissa huomioidaan tarpeen lisäksi hankinnan ympäristövaikutukset ja elinkaarikustannukset. Hankinnoissa pyritään hyödyntämään ympäristökriteereitä ja kriteerien käyttämättä jättäminen tulee perustella. Ympäristöohjelman mukaan tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin lisätään ympäristökriteerit ja vaatimus niiden täyttymisestä. Ympäristökriteerien tulee olla vähimmäisvaatimuksena tai vertailuperusteena merkittävällä painoarvolla. 

Oulun kaupungin hankintaohjelma valmistui vuonna 2024 ja sen yhtenä painopisteenä on Laadukkaat, vaikuttavat ja kestävät hankinnat. Konsernihallinnossa asetettiin tavoitteeksi mm. tunnistaa vuosittain ne hankinnat, joilla on mahdollista edistää kaupungin ympäristötavoitteita merkittävästi sekä luoda vastuullisuuskriteereille tietopankki. Lisäksi tavoitteena on jatkossa edellyttää merkittävimmiltä toimittajilta vastuullisuusraportointia osana sopimusseurantaa. Vuoden aikana luotiin hankintojen tietoportaali ja vastuullisuustavoitteiden metatiedot, joiden avulla voidaan seurata asetettujen ekologisen vastuullisuuden tavoitteiden toteutumista. Ekologisia kriteerejä ja työllistämistä koskevia kriteerejä sovellettiin mm. kaupunkitasoisessa Infra -liikelaitoksen ulkoistamisessa. Hankintojen ekologisen vastuullisuuden koordinointiin ja ohjaukseen rekrytoitiin hankinta-asiantuntija. 

Ympäristöohjelmassa hankintojen kestävyyttä mitataan mm. seuraamalla energiatehokkuutta edistävien hankintasopimusten ja ympäristöratkaisuja sisältävien hankintasopimusten määriä ja osuuksia. Ympäristöratkaisuja sisältävien hankintasopimusten osuus hankinnoista nousi edelliseen vuoteen verrattuna.

Ympäristöasioita huomioitiin vuonna 2024 hankinnoissa esim. seuraavasti

• Oulun Veden hankinnoissa huomioitiin energia- ja muita elinkaarikustannuksia vertailutekijänä. 
• Tilapalveluiden elintarvikehankinnoissa huomioidaan vastuullisuus kattavasti. Dynaaminen hankintajärjestelmä tukee paikallisuutta. Palveluntuottajilta edellytetään, että toisiaan lähellä olevien kohteiden tarkastus- ja huoltopalvelukäynnit tulee yhdistää samalle käyntikerralle.
• Nallikari Seaside Oy noudattaa vastuullista hankintamallia, jossa suositaan ympäristöystävällisiä/kestävän kehityksen mukaisia hankintoja sekä kumppaneita aina kun mahdollista.
• Sataman hankinnoissa käytetään ympäristö- ja taloudellisia kriteerejä. Niiden kehittäminen jatkuu.
• Oulun Energia Oy päivitti eettiset ohjeet toimittajille.