Ympäristöohjelman toteuma 2023

Toteumaraportin sisältö 
Oulun kaupungin ympäristöohjelma päivitettiin vuonna 2023. Ympäristöohjelma koostuu neljästä painopisteestä, jotka sisältävät tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita. 

Sivun alussa olevasta sisällysluettelosta pääset suoraan kunkin painopisteen toimenpiteiden toteutumisesta kertovaan osioon. Ympäristöasioihin liittyvät taloudelliset tunnusluvut raportoidaan kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä. Kasvihuonekaasujen päästöistä löydät tietoa ilmastosivuilta. 

Voit avata sivulla olevat kuvaajat myös erilliselle välilehdelle kuvaajassa oikealta alhaalta löytyvästä painikkeesta. Klikkaamalla kuvaajien päältä hiiren oikealla painikkeella voit avata kuvaajan tiedot taulukkomuodossa. Osasta kuvaajia löydät kysymysmerkin. Viemällä osoittimen kysymysmerkin päälle saat lisätietoa kyseisestä mittarista. Jos kuvaajassa on numeron sijaan viiva/tyhjä, kyseisestä tietoa ei ole saatavissa. 

Sivun lopusta löydät listan kaikista ympäristöohjelman mittareista ja toimenpiteistä, joita voit suodattaa pudotusvalikoista löytyvien kriteerien mukaisesti. Jos mittarin kohdalla vuosi 2023 on tyhjä, tietoa ei joko ole pystytty tuottamaan tai se saadaan vasta myöhemmin. Toimenpiteiden etenemisen tilanne on arvioitu vuoden 2023 lopussa.

Aiempien vuosien toteumaraportit löytyvät Ympäristöohjelman seuranta -sivulta.

Kysymyksiä raportista voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen ilmasto(at)ouka.fi.

Painopiste 1: Kaupunkimme kehittyy kestävästi

Kestävä kaupunkisuunnittelu

Oulun kaupunkisuunnittelu huomioi kestävän kehityksen periaatteet ja kaupungin pitkän aikavälin kehittymisen. Kaupunki tarjoaa asumisen mahdollisuuksia urbaanissa ympäristössä ja maaseudulla, mm. varmistamalla elinvoimaiset kaupunkikeskukset. Kaupunkisuunnittelussa korostetaan kestävyyden kannalta vaikuttavimpia toimenpiteitä tähdäten kaupunkiympäristöön, joka on rakennuksiltaan, infrastruktuuriltaan ja olosuhteiltaan kokonaisvaltaisesti kestävää. 

Vuonna 2023 hyväksyttiin 17 asemakaavaa tai asemakaavan muutosta. Hyväksyttyjen asemakaavojen laajuus oli noin 138 hehtaaria, josta uutta asemakaavoittamattomalle alueelle luotua asemakaavaa oli noin 42 ha. Rakennusoikeutta asemakaavoihin sisältyi 308 218 kerrosalaneliömetriä, joista rakennusoikeuden nettolisäys oli 81 476 k-m2. Oulujokivarren asemakaavatyöt Madekoskelle ja Pikkaralaan aloitettiin. Virpiniemen asemakaavanmuutos hyväksyttiin. Kulttuuriympäristön arvoja turvaavia kaavahankkeita olivat Kulttuuriympäristön teemayleiskaavan luonnosvaihe sekä Puu-Raksilan asemakaavan valmistuminen. 

Täydennysrakentaminen jatkui vilkkaana. Asuntorakentamisen osalta MATO-ohjelman mukaisia asemakaavahankkeita toteutettiin mm. Hiukkavaarassa, Heikkilänkankaalla ja Näppärinkankaalla. Asuntotonttien luovutuksen osalta tavoitteesta (910 asuntoa) toteutui kuitenkin vain noin kolmasosa. 

Asuntomessut järjestetään Hartaanselänrannan alueella vuonna 2025. Messualueen kaikki tarjolla olleet tontit varattiin ja kaikki pientalotontit luovutettiin vuoden 2023 aikana.

Oulun kaupungin keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavatyö jatkui laajalla selvitysvaiheella, jossa tarkasteltiin mm. tulevaisuuden energiamuotoja.

Kaavoitus otti käyttöön viherkerrointyökalun. Työkalua hyödynnettiin vuonna 2023 mm. Sarvikankaan asemakaavan valmisteluvaiheessa.

Palveluiden saavutettavuus parantui

Oulun kaupungin palvelutarjontaa ohjataan keskuksiin, jotka ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä ja muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Keskuksia kehitetään toiminnoiltaan monipuolisiksi niiden ominaispiirteiden pohjalta. Kaupunkikeskustaa puolestaan kehitetään asuntotyypeiltään monipuolisena, monen kokoisten asuntojen asuinympäristönä sekä elinvoimaisena liiketoiminnan keskuksena ja ympärivuotisena tapahtumapaikkana.

Aiemmin heikentynyt peruskoulujen saavutettavuus parani, samoin kauppojen saavutettavuus. Päiväkotien, kirjastojen ja bussipysäkkien saavutettavuudessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Palveluiden saavutettavuuden vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa esimerkiksi uusien alueiden asuntojen ja palveluiden rakentamisen aikataulutus. 

Asukkaiden määrän kasvu keskustassa ja määritellyillä täydennysrakentamisalueilla oli muutaman laskevan kasvun vuoden jälkeen huomattava, uusia asukkaita tuli lähes tuhat. 

Ympäristöystävällinen liikkuminen

Oulu on ympäristöystävällinen kaupunki, jossa kestävä liikkuminen on houkuttelevaa ja saavutettavaa. Monipuolinen lähellä oleva palveluntarjonta, sekä kestäviin liikkumismuotoihin tukeutuvat matkaketjut mahdollistavat sujuvan liikkumisen ovelta ovelle – ympärivuotisesti.

Kävely- ja pyörätieverkostoa sekä pyöräilyn palveluja kehitetään ympärivuotisen käytön lisäämiseksi. Tavoitteena on myös luoda edellytyksiä vähäpäästöiselle joukkoliikenteelle sekä yhteiskäyttöautojen ja vähäpäästöisten henkilöautojen käytölle. Kestävää liikkumista edistetään esimerkiksi liikenteen hallinnan ja ohjauksen keinoin. Vuonna 2021 hyväksytyn Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman (SUMP) avulla pyritään muun muassa edistämään kestävien kulkumuotojen osuutta liikkumisesta ja parantamaan kaupunkitilojen viihtyvyyttä. 

Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimista jatkettiin. Keskustan liikenteen yleissuunnitelmaa valmisteltiin. Seudullisen pyöräilyn pääreittisuunnitelman laatiminen käynnistettiin. Pyöräilyn baanaverkkosuunnitelman toteuttamista jatkettiin Hiukkabaanan ja Nallibaanan rakentamisen aloittamisella ja Haabaanan suunnittelun käynnistämisellä. 

Pyöräväylien talvikunnossapidon Super-luokkaan kuuluu yhteensä 165 km pyörätietä Oulun ja Kempeleen alueella. Määrään sisältyy sekä katu- että maantieverkon pyöräteitä. Vanhoja pyöräteitä päällystettiin vuonna 2023 noin kuusi kilometriä. 

Pyöräilijöiden ja kävelijöiden määrää seurataan laskureilla. Pyöräilijämäärien mittauspisteitä on yhteensä 17 ja kävelijöiden 7. Lisäksi Koitelissa on kävijälaskuri, joka ei erottele kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Kävelijöiden määrä ilmoitetaan koko vuoden keskimääräisenä kävelijämääränä vuorokautta kohden. Muutos vuoteen 2022 oli merkittävää, noin 400 kävelijää enemmän vuorokaudessa. Myös koko vuoden yhteenlaskettu pyöräilijämäärä nousi hieman edellisestä vuodesta. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden erilaisten mittaustekniikkojen takia potkulaudat rekisteröityvät jalankulkijaksi.

Keskustan saavutettavuus kävellen ja pyörällä pysyi suunnilleen aiemmalla tasolla. Sen sijaan saavutettavuus henkilöautolla parani. Mittarina näiden osalta seurataan osuutta asukkaista, joille keskusta on saavutettavissa kyseisillä kulkumuodoilla 15 ja 30 minuutissa.

Uutena toimenpiteenä ympäristöohjelmassa on Pysäköintiohjelman 2040 toteuttaminen. Vuonna 2023 toteutettiin Liikekeskus ry:n kanssa yhteistyössä Sujuvan asioinnin kokeilu, jonka yhteydessä laadittiin ohjeistus jakelu- ja huoltoliikenteelle (suomeksi ja englanniksi). Vuonna 2018 voimaan tulleen pysäköintinormin vaikutusten arviointi käynnistettiin. Samoin käynnistettiin pysäköintilippuautomaattien maksutapojen uudistaminen.

Joukkoliikenteessä ennätysmäärä matkustajia

Vuoden 2023 aikana joukkoliikenteen matkamäärä ylsi kaikkien aikojen ennätykseen, kun matkoja tehtiin yhteensä 10,1 miljoonaa. Edellinen ennätys oli 9,7 miljoonaa matkaa vuodelta 2019. 

Joukkoliikenteen strategia ja palvelutasosuunnitelma on päivitetty vastaamaan uusia liikkumistottumuksia. Palvelutasosuunnitelmassa on huomioitu Oulun kaupungin palveluverkkoselvitys. Palvelutaso painottuu Oulun keskustan runkolinjojen palvelutason parantamiseen. Lisäksi huomioidaan Jäälin palvelutason parantaminen, asuntomessualue ja Ruskon turvakampus niiden valmistuttua, sekä keskeisimmät työpaikkakeskittymät ja kouluverkon muutokset. 

Vuonna 2023 joukkoliikenteen kehittämiskäytävän (Linnanmaa-Keskusta-Kontinkangas) vaikutusalueella asui n. 28 100 asukasta. Runkolinjojen vaikutusalueilla (400 m) asui n. 97 900 asukasta. Runkolinjojen vaikutusalueella asuvien määrä on kasvanut muutamana viime vuonna noin tuhannella asukkaalla joka vuosi, kehittämiskäytävän osalta kehitys on ollut vaihtelevampaa.

Hiilineutraali rakentaminen

Vuonna 2023 ympäristöohjelman päivityksessä uudeksi tavoitteeksi nostettiin Hiilineutraali rakentaminen. Se tarkoittaa, että Oulussa kaikessa korjaamisessa, rakentamisessa ja purkamisessa pyritään hiilineutraalisuuteen sekä materiaalien säästöön laadusta tinkimättä. Lisäksi suositaan ensisijaisesti korjaamista uuden rakentamisen sijaan. Julkiset rakennukset toimivat esimerkkeinä hiilineutraaleille ja kestäville rakentamisen ratkaisuille.​

Oulussa uudisrakentajia ohjataan koulutusten ja hankekohtaisten tapaamisten myötä toteuttamaan vähimmäisvaatimukset täyttävät ja niitä tiukemmatkin energiatehokkaat ratkaisut kiinteistöissään. Rakennusvalvonta järjesti kuntalaisille ja rakennusalan ammattilaisille suunnatun kahdeksan koulutuksen sarjan. Pientalokorjaajille järjestettiin korjausvastaanotto.

Ohjauksen ansiosta uudet asuinrakennukset ovat Oulussa jo pitkään olleet selvästi määräysten vähimmäisvaatimuksia energiatehokkaampia. Vuonna 2023 uusien asuinrakennusten energiankulutus oli 1,2 GWh pienempi kuin määräystason mukaisilla rakennuksilla olisi ollut. Uutena mittarina seurataan korjausrakentamisen rakennuslupien määrää sekä luvitettua pinta-alaa.

Kaupungin omat puurakentamisen kohteet olivat Kaijonharjun päiväkoti, Aseman koulu ja Alakylän koulu. Tilapalvelut pilotoi hiilijalanjäljen laskemista Kaijonharjun päiväkodin korvausinvestointi -hankkeessa. 

Kaupungin palvelukiinteistöihin laaditaan kolmen vuoden välein kuntokatsastus ja päivitetään pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma. Huolto- ja kunnossapitotoimenpiteillä varmistetaan kiinteistön käyttöiän optimointi. Digitaalinen huoltokirja on käytössä kaikissa kiinteistöissä. Kiinteistön sisäolosuhteita ja energiankulutusta seurataan rakennusautomaation avulla, jolloin poikkeamiin pystytään puuttumaan nopeasti. Korjausrakentamisohjelmaa toteutetaan asiakkaiden palveluverkkosuunnitteluun pohjaten.

Painopiste 2: Toimimme resurssiviisaasti

Tehokas energiankäyttö

Oulussa energiaa käytetään tehokkaasti toiminnan olosuhteista tinkimättä. Kaupunki toimii suunnannäyttäjänä, mahdollistaen tehokkaan energiankäytön myös kuntalaisille ja yrityksille. Julkiset rakennukset toimivat energiaratkaisujen edelläkävijöinä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. 

Kaupunki on mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa (KETS). Sopimuksessa asetettu energiansäästötavoite on vähintään 10,5 % vuoden 2014 energiankulutuksen tasosta. Kaupungin oman energiankulutuksen tiedot ja toteutetut toimenpiteet raportoidaan sopimuksen mukaisesti vuosittain, mutta kattavia tietoja vuodelta 2023 ei ole vielä saatavissa. Vuonna 2022 kulutus oli yhteensä 211 GWh eli 966 kWh asukasta kohden. Luvut ovat hieman pienempiä kuin vuonna 2021. Sivakka Oy ja Oulun Energia Oy ovat mukana omien alojensa energiatehokkuussopimuksissa.

Lämmityskaudella 2022-2023 kaupungin kiinteistöihin tehtiin laajasti erilaisia optimointeja, joilla energiankulutusta saatiin vähennettyä merkittävästi. Kiinteistöjen perusparannushankkeissa energiatehokkuutta on parannettu mm. valaisinvalinnoilla, käyttämällä tehokkaan lämpötilasuhteen ja matalan sähkötehokkuusluvun (SFP-luku) ilmanvaihtolaitteistoja sekä huomioimalla järjestelmissä tarpeenmukainen käyttömahdollisuus. Hukkalämmön hyödyntämiseen soveltuvat kaupungin kiinteistöt on kartoitettu. Hyödyntämismahdollisuudet huomioidaan kiinteistöjen tulevissa perusparannus- ja investointihankkeissa. Kaupungin omistamissa rakennuksissa sekä sähkön, lämmön että veden ominaiskulutukset laskivat edellisvuodesta.

Myös Oulun Energia Oy tavoittelee toiminnassaan laajasti energiatehokkuuden lisäämistä. Vuonna 2023 aloitettiin mm. energiakatselmuksen tekeminen Laanilan biovoimalaitokselle. Oulu Satama Oy jatkoi hiiliviisauspolkunsa toteuttamista.

Asukkaiden vedenkulutus laski edellisvuodesta noin 6 %. Vesihuoltoprosessien energian ja kemikaalien kulutusta vähennettiin laiteuusimisten avulla.

Hiilineutraali energiantuotanto

Oulun tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tuolloin myöskään energiantuotanto ei enää aiheuta ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä ilmakehään tai päästöt hyvitetään hiilinieluilla tai hiilidioksidin talteenotolla. Ympäristöohjelmassa tavoitteena on vähentää energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä monipuolisesti ja systemaattisesti sekä tuottaa ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa laajasti erilaisin hybridijärjestelmin.

Vuonna 2023 kaupungin omissa kiinteistöissä tuotettiin uusiutuvaa energiaa yhteensä 7 136 MWh, mikä on suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. Kaupunki siirtyi vuoden aikana käyttämään omissa palvelurakennuksissaan hiilineutraalia kaukolämpöä.

Oulun Energia Oy:n tavoitteena on oman energiantuotannon hiilineutraalisuus vuoteen 2030 mennessä ja tavoitetta kohti edettiin suunnitellusti. Vuonna 2023 kaukolämmön tuotannon energianlähteistä puun osuus kasvoi ja turpeen osuus pieneni edelleen. Kaukolämmöstä 0,3 % tuotettiin sähköllä (kuvaajassa kohta Muut). Uutena mittarina seurataan Oulun Energia Oy:n energiantuotannosta aiheutuvien fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjen määrää, joka vuonna 2023 oli 305 116 t CO2-ekv. Bio- ja ekovoimalaitosten energiantuotantoa on tuettu rakentamalla 40 MW sähkökattila ja sähköntuotannon turbiini. Syksyllä 2023 Osuuskauppa Arina avasi Oulunsaloon uuden energiaviisaan S-marketin, jossa ylimääräinen kylmä- ja lämpöenergia otetaan talteen ja pumpataan Oulun Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon. 

BusinessOulussa on lähdetty asemoimaan Oulua vetytaloudessa. Yhteistyö on käynnistynyt kansallisten vedyn klustereiden sekä Pohjois-Ruotsin ja -Norjan toimijoiden kanssa. Ouluun sijoittuvan vetytuotannon edellytyksiä on valmisteltu yhdessä yliopiston, Sataman ja Laanilan alueella toimivien yritysten kanssa. Ensimmäistä kertaa järjestetty Northern Power – H2 now -tapahtuma avasi Oulun seudun vetytalouden mahdollisuuksia keskittyen liikkumiseen ja logistiikkaan. Tapahtuma tuotettiin yhteistyössä Oulu Automotive Clusterin kanssa. Yhdessä Tuulivoimayhdistyksen kanssa järjestettiin Wind Goes Production -tapahtuma, jossa pureuduttiin tuulivoimahankkeiden rakennus- ja tuotantovaiheisiin. 

Biokaasua hyödynnetään tehokkaasti

Kiertokaari Oy edistää toiminnassaan hiilineutraalin energiatuotannon tavoitteita hyödyntämällä jätteenkäsittelytoiminnoissaan syntyvää biokaasua täysimääräisesti. Kiertokaari tuottaa sähköä ja lämpöä omaan käyttöönsä sekä toimittaa biokaasua energialähteeksi teollisuuteen ja tuottaa biokaasusta liikennepolttoainetta. Vuonna 2023 Kiertokaari tuotti itse 85 % käyttämästään sähköstä. Lämmöntuotannon suhteen Ruskossa ollaan täysin omavaraisia. Lämmitykseen hyödynnetään mikroturbiinilaitoksella sähköntuotannossa syntynyt lämpö ja lisälämpö tuotetaan kiinteistökattilalla biokaasusta. Uuden biokaasun puhdistuslaitteiston käyttöönotto mahdollistaa liikennepolttoaineen jalostamisen ja kaatopaikkakaasun hyödyntämisen pitempään. 

Vuonna 2023:

• Biokaasua otettiin talteen loppusijoitusalueilta 2,2 milj. Nm3, mikä vastaa energiamäärältään 9 272 MWh. Lisäksi Kiertokaari osti biojätteen ja lietteen käsittelystä syntynyttä biokaasua Gasumin Oulun biokaasulaitokselta 12 255 MWh. 
• Biokaasulla tuotettiin Ruskon jätekeskuksen toimintoihin sähköä 1 287 MWh ja lämpöä 1 220 MWh. Teollisuuden käyttöön biokaasua myytiin 7 102 MWh. 
• Ruskon jätekeskuksen aurinkopaneelit tuottivat yhteensä 44,9 MWh sähköä. Aurinkovoimalaa laajennettiin. 

Oulun Vesi hyödyntää toiminnassaan jäteveden lämmön talteenottoa ja laitoskohteisiin asennettuja aurinkopaneeleja, jotka ovat tuottaneet sähköä suunnitellusti. Jäteveden lämmön talteenoton laajennusmahdollisuutta on selvitetty. Lietteenkäsittelyssä biokaasutuotannon osuus oli 25 %. Osuus on tarkoitus nostaa vuonna 2024 n. 70 %:iin ja vuonna 2025 jo 100 %:iin.

Toimiva kiertotalous

Oulu toimii kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, synnyttäen uutta liiketoimintaa ja yhteistyötä. Kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti. Tuotteita myös jaetaan, vuokrataan, korjataan ja kierrätetään. Palvelullistaminen on osa kiertotaloutta.

Kiertotalouden tiekartta kiertotaloustyön pohjana

Kiertotalouden edistämistä ohjaa vuonna 2021 hyväksytty Kiertotalouden tiekartta. Tiekartan toteuttaminen jatkui vuonna 2023 tehokkaasti. Ympäristöministeriön rahoittamassa MASSA-hankkeessa valmisteltiin Oulun kaupungin materiaali- ja massavirtaselvitys sekä siitä johdetut hyötykäyttö- ja hallintasuunnitelmat. Kiertotalousasiantuntijan uuteen toimeen rekrytoitiin henkilö. Toimialan yhteinen materiaalihallinnan työryhmä kokoontui useita kertoja vuoden aikana. Oulu on mukana EU:n Urbact-ohjelmaan kuuluvan 10 eurooppalaisen kaupungin Let's Go Circular - kiertotaloushankkeessa. Hankkeen toimenpiteenä valmistellaan kiertotalouden tiekartan päivitys, ns. kiertotalouden toimintasuunnitelma. Kiertotalouden koordinaatioryhmä, joka ohjaa tiekartan päivitystä, kokoontui ensimmäisen kerran marraskuussa.

Rakennusosien uusiokäyttöä toteutettiin Lipporannan varikon purku-urakassa. Betonielementtejä, pilareita ja palkkeja hyödynnettiin kolmannen osapuolen toimesta taideteoksessa. Pöllönkankaan päiväkodin korvausinvestoinnissa purkamisessa syntyviä rakennusmateriaaleja pyritään hyödyntämään laajasti, esimerkiksi tiili- ja betonimateriaalit aluerakentamisen raaka-aineena tontilla. 

Oulun Infra -liikelaitoksella on kierrätetty ja uusiokäytetty rakennusmateriaaleja. Mm. kadunrakentamismateriaaleja on hyödynnetty kuntopolku- ja liikuntapaikkarakentamisen kohteissa. Ympäristörakentamisessa ja leikkipuistojen kunnossapidossa on hyödynnetty kierrätyskalusteita ja -materiaaleja. Käytöstä poistettuja ympäristörakentamisen materiaaleja on luovutettu uusiokäyttöön palstaviljelyalueelle ja vanhoja penkkejä on kunnostettu ja asennettu puistoihin. Kaadettujen puiden runkoja haketetaan ja haketta hyödynnetään mm. pensasalueiden katteena. 

Kiertokaari Oy:n Ruskon jätekeskuksessa uusina toimintoina alkoivat käsitellyn puun vastaanotto, muovin ja vanteiden keräys sekä kuormalavojen kierrätys. Kierrätyskeskus Likke aloitti toimintansa Limingantullissa keväällä 2023. 

BusinessOulun Liiketoimintaa kiertotaloudesta –hankkeessa (LIKE, 2022-2023) on muodostettu noin 100 kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa hakevan yrityksen klusteri. Painopisteenä ovat kiertotalous rakentamisessa ja kiertotalouden digitalisaatio sekä bio- ja ruokakierrot. Kierroksia kiertotalouteen –haastekilpailun perusteella valittiin neljä kiertotaloushaastetta, joihin yritykset pääsivät tarjoamaan ratkaisujaan. Parhaat ratkaisut pilotoitiin aidoissa ympäristöissä. Hankkeelle on saatu jatkorahoitus vuosille 2024-2025.

Oulu liittyi kansainväliseen Fab City -verkostoon, jonka tavoitteena on mm. kiertotalouden kehittäminen sekä kestävämmän ja innovatiivisemman yrittäjyyden saavuttaminen.

Syklo Oy:ssä keskityttiin kiertotalousinnovaatioiden mm. kehittämiseen ja kierrätysasteen parantamiseen sekä potentiaalisten yhteistyökumppanuuksien kartoittamiseen. Käsiteltyjen materiaalien kierrätysaste nousi 7 prosenttiin.

Esimerkkejä muista kiertotaloutta edistävistä toimenpiteistä vuodelta 2023 ovat mm.: 

• Oulun ensimmäinen KiertotalousAreena –tapahtuma järjestettiin toukokuussa.  
• Ekotukikoulutuksen yhteydessä on perehdytty myös kiertotalouteen. 
• Rakennusvalvonta on mukana TopTen-kiertotaloustyöryhmässä vaikuttamassa rakentamisen yhteisiin käytäntöihin ja lainsäädäntöön. Vuonna 2023 rakennusvalvonta järjesti kolme kiertotaloutta ja vähähiilistä rakentamista koskevaa yleistä tilaisuutta. Lisäksi asuntomessualueen rakentajille järjestettiin n. kerran kuussa rakentajakokouksia, joissa aiheena oli myös kiertotalous.
• Oulun Vesi selvittää jätevesilietteiden jälkikäsittelyyn vaihtoehtoja ja tulevaisuuden ratkaisuja.
• Oulun Satama Oy on antanut mahdollisuuden rakennusliikkeille kuljettaa kaupunkialueen rakennustyömailta puhtaita maamassoja sataman läjitysaltaisiin. 
• Kiertokaari on rakentanut lisää käsittely- ja varastokenttiä. Rakentamisessa on hyödynnetty betonimursketta. Ruskon jätekeskuksen tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen täyttö- ja maisemointityössä hyödynnetään mm. opasakkaa ja puutarhajätettä. 
• Kiertokaari toteutti koetoimintana multa- ja kasvualustatuotteiden valmistusta. Koetoiminnan tarkoituksena oli testata kompostin ja kasvualustan valmistusta pääasiassa Ruskon jätekeskuksen raaka-aineista kuten haravointijätteestä. 
• Kiertokaari on vahvistanut tutkimus- ja kehittämishankkeiden resursseja. Vuonna 2023 käynnissä olevia hankkeita olivat mm. AshCycle, NOWA ja Kierroksia kiertotalouteen.
• Kiertokaari ja Infra ovat tehneet yhteistyötä viherjätteen hyötykäytön lisäämisessä kasvualustatuotannossa.
• Oulu pääsi mukaan EU:n NetZeroCities-mission Twinning Programme -hankkeeseen. Hankkeessa Oulu hakee oppeja ja vaihtaa kokemuksia norjalaisen Drammenin ja italialaisen L’Aquilan kaupunkien kanssa. Teemoiksi ovat valikoituneet biohiili ja rakennusmateriaalien kierrätys. 

Polttokelpoisen jätteen määrä jatkoi laskua

Energiana hyödynnetyn polttokelpoisen jätteen kokonaismäärä laski myös vuonna 2023. Erilliskerätyn biojätteen määrä kertoo lajittelun tasosta sekä välillisesti luonnonvarojen kuluttamisesta. Biojätteen käsittelystä saatava energia voidaan hyödyntää liikennekaasuna, sähkönä, lämpönä sekä teollisuuden polttoaineena. Vuonna 2023 erilliskerätyn asumisen biojätteen kokonaismäärä pysyi edellisvuosien tasolla eli kahdeksassa miljoonassa kilossa. 

Painopiste 3: Luonto on voimavaramme

Luonto kaikkien saavutettavissa

Oulun kaupungin tavoitteena on olla luonnonläheinen kaupunki, joka huomioi maankäytössä ekologisten verkostojen laadun, saavutettavuuden, määrän ja kytkeytyneisyyden sekä virkistysarvot. Kaupungin viherverkostojen kattavuuden ja viihtyisyyden turvaamiseksi tehdään jatkuvaa kehitystyötä. Ulkoilureittien saavutettavuutta kestävillä liikkumismuodoilla parannetaan ja esteettömien reittien riittävyydestä huolehditaan. Rakennetun ympäristön suunnittelussa turvataan luontoyhteyksiä ja tavoitteena onkin, että jokaisella Oulun asuinalueella on luontoa.

Vuonna 2023 Oulun alueen ulkoilureittien ja lähivirkistysalueiden käyttöaste jatkui korkeana. Retkeily- ja virkistysalueiden ylläpitoon käytetyt määrärahat nousivat selvästi edellisvuodesta. Yksi merkittävimmistä kunnostusurakoista oli Koitelin Sahasaaren pitkospuureitin uudistaminen esteettömäksi. Myös Letonniemen luontopolun pitkospuureitti uusittiin ja sitä jatkettiin noin 400 metrillä. Retkeilyreittien ja -rakenteiden kunnostus- ja huoltotöissä jatkettiin yhteistyötä Kestävän kehityksen keskus ry:n, Oulun Ylikiimingin 4H-yhdistyksen ja Oulun Infran kanssa. Sanginjoen luonnonsuojelualueen saavutettavuutta parannettiin antamalla Metsähallitukselle lupia reittien sijoittamiseen Oulun kaupungin omistamalle maalle. 

Valaistujen kuntoreittien lähellä asuvien asukkaiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Uutena mittarina ympäristöohjelmassa seurataan myös asukkaiden määrää, joilla etäisyys 1,5 hehtaarin todelliseen viheralueeseen on alle 300 tai 700 metriä. Viheralueiden kunnossapitoon käytetyt määrärahat raportoidaan vuoden viiveellä. Vuonna 2022 määrärahat laskivat noin 70 000 €. 

Hupisaarten kaupunkipuisto sai elokuussa kansainvälisen Green Flag Award -tunnustuksen. Hupisaaret vakuuttivat tuomarit alueen siisteydellä, esteettömyydellä ja hyvällä kunnossapidolla. Tuomareihin teki vaikutuksen myös alueen monikäyttöisyys ja yhteisöllisyys sekä asiansa osaava henkilöstö.

Muita luonnon saavutettavuutta edistäneitä toimenpiteitä vuonna 2023: 

• Kaupunki vuokrasi viljelylaatikoita kaupunkilaisten käyttöön. Viljelylaatikoita oli varattavissa 107 kappaletta, joista kuusi oli esteettömiä.
• Sivakka järjesti asukkaille luontoyhteyden vahvistamiseksi SUP-retkiä jokisuistoon, sieniretkiä ja retken Rokuan kansallispuistoon.
• Tilapalveluissa luontoyhteyden turvaamiseen kiinnitettiin huomiota pihasuunnittelun yhteydessä. 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Oulun kaupunki sopeutuu ilmastonmuutokseen mm. suunnittelemalla kaupunkiympäristöä maankäytöltään, rakennusten ominaisuuksiltaan sekä ekosysteemipalveluiltaan ilmastokestäväksi. Ympäristöratkaisuilla hillitään ilmastonmuutosta ja samalla sopeudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Oulun kaupungin hulevesiohjelma, varautumissuunnitelmat sekä metsien ja vesialueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat ovat keskeisiä ohjaavia toimintasuunnitelmia kaupungin sopeutumistyössä. Lasten ja nuorten ilmastokasvatuksella edistetään tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja keinoista sopeutua muutoksiin.  

Ympäristöohjelman uutena toimenpiteenä on laatia ilmastotiekartta, joka täsmentää ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpidekokonaisuudet. Tiekartan laatiminen käynnistettiin alkuvuodesta 2023 ja päättäjiä osallistettiin tiekartan valmisteluun kesäkuisessa työpajassa. Ilmastotyön tiekartta valmistuu maaliskuussa 2024.  

Vuonna 2023 ilmastonmuutokseen varauduttiin mm. seuraavin toimenpitein: 

• Oulun Veden varautumissuunnitelmia päivitettiin ja häiriötilanteisiin keskittynyt varautumisharjoitus pidettiin viranomaisyhteistyönä. Sähkökatkoihin varautumista on selvitetty yhteistyössä sähköverkkoyhtiöiden kanssa. 
• Sivakalla panostettiin hulevesien pidättämiseen tontilla ja julkisivujen sateenkestoon.
• Oulun Energia Oy huolehti varautumisestaan mm. laitosten tehokkaalla käytöllä, riskienhallinnalla ja monipuolisella polttoaineen hankinnalla. Varautumis- ja valmiussuunnittelun kehittämistyö jatkuu.
• Kiertokaari Oy välitti ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvää tietoa mm. kouluille ja oppilaitoksille. 
• Kaupunki oli kevään aikana mukana laajassa verkostossa laatimassa mm. riskikartoituksia. Sään ääri-ilmiöistä esille nousivat mm. tulvavedet ja niihin varautuminen.

Hulevesiohjelman toimenpiteet etenivät

Yksi hulevesiohjelman strategisista tavoitteista on kaupunkiorganisaation vastuiden selkiyttäminen. Edellisenä vuonna aloitettu vesienhallintaryhmän uudelleen organisointi saatiin tehtyä ja vuoden aikana nimettiin toinen hulevesi-insinööri. Lisäresurssi saadaan täysimääräisesti käyttöön vuonna 2024. Osaamisen kasvua on lisäksi tuettu mm. kuukausittaisilla vapaaehtoisilla luento- ja kyselytunneilla. Sujuvaa yhteistyötä ja tiedonkulkua on kehitetty projektin hallintaympäristössä. 

Kaupunkitilaohje hulevesien hallintaan valmistui. Hulevesirakenteiden kunnossapidon tiedonhallinnan ja toimenpiteiden kehittämistä jatkettiin. Kuormittavien hulevesien laadun tutkimista varten haettiin valtion avustusta vuosille 2024-2026. Tutkimusta tehdään Kaijonlahden ja sen valuma-alueen kunnostuksen yhteydessä. Hulevesitulvariskejä tunnistettiin keskustan hulevesitulvamallinnuksen avulla ja tulvareittejä tarkasteltiin kaupungin suunnitteluhankkeiden yhteydessä.

Metsien hoito- ja käyttösuunnitelma valmistui ja toimenpiteet käynnistyivät

Oulun metsäomaisuuden ja virkistysalueiden hoidon strategiaa määrittelee metsien hoito- ja käyttösuunnitelma. Vuosia 2024–2033 koskeva suunnitelma valmistui. Metsänhoitotöiden ohjeistusta päivitettiin niin säästöpuiden kuin lehtipuumäärän lisäämisen osalta. Ylikiimingin Alavuoton Lavasuolle tehtiin kaupungin ensimmäinen soiden ennallistamissuunnitelma (90 ha) ja työt aloitettiin loppuvuodesta puiden poistolla ja ojien patoamisella. Turvemaita terveyslannoitettiin yhteensä 76 hehtaarin alueella. Lisäksi kaupunki liittyi mukaan Metsäkeskuksen järjestämään metsien laserkeilausohjelmaan, jonka avulla saadaan entistä tarkempaa metsävaratietoa kaupungin omistamista metsistä.

Ilmastoystävällisten viljelytapojen käyttöönottoa edistettiin 

EU:n uuden yhteisen maatalouspolitiikan keskeisiä tavoitteita vuosille 2023–2027 ovat muun muassa ilmastotoimien tukeminen, ympäristön suojeleminen, maisemien säilyttäminen ja luonnon monimuotoisuus. Vuonna 2023 näitä tavoitteita edistettiin kohdistamalla kehittämisrahaa mm. maatilojen bioenergian käyttöön ja maatalousmuovin erilliskeräykseen. Maaseutuelinkeinojen kehittämiseen käytettiin 0,124 miljoonan euron määräraha ja se myönnettiin maaseutuyrittäjille 128 hankkeeseen edistämään maaseutuyritysten elinkelpoisuutta, ympäristöasioita ja koulutusta. 

Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä elinympäristö

Kaupunki tähtää elinympäristön laadun parantamiseen ja ylläpitämiseen ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon esimerkiksi melu ja ilmanlaatu sekä maa-alueiden ja vesistön tila. Käytännön toimenpiteitä tässä työssä ovat esimerkiksi melu- ja tärinähaittojen ehkäiseminen ennalta maankäytön- ja liikenteensuunnittelun keinoin. 

Uudis- ja korjausrakentamisen laadunohjauksella edistetään terveellisten ja turvallisten rakennusten rakentamista. Rakennusvalvonta järjestää uudis- ja korjausrakentamisen koulutuksia kuntalaisille ja rakentamisalan ammattilaisille. Vuonna 2023 näissä koulutuksissa oli terveelliseen ja turvalliseen rakentamiseenkin liittyen aiheina mm. esteettömyys, luonnonvalo ja ylilämpeneminen. 

Ilmanlaadun seurantaa ulkona ja sisällä

Ilmanlaadulla on vaikutuksia terveyteen, luontoon ja elinympäristön viihtyisyyteen. Merkittävimmät ilmansaasteiden päästölähteet Oulussa ovat liikenne, energiantuotanto, teollisuuden hajupäästöt ja pientulisijojen käyttö. Lisäksi ilmansaasteita kulkeutuu alueelle kaupungin ja valtion rajojen ulkopuolelta. Oulun kaupunki mittaa ilmanlaatua kolmella mittausasemalla, jotka sijaitsevat keskustassa, Nokelassa ja Pyykösjärvellä. Vuonna 2023 ilmanlaadun seurantaa jatkettiin ilmaa kuormittavien laitosten ja kaupungin yhteistyösopimuksen 2022-2026 mukaisesti. 

Vuonna 2023 ilmanlaatu oli Oulussa valtaosin hyvä: asuinalueilla 92 % ajasta ja keskustassa 84 % ajasta. Tyydyttävää ilmanlaatu oli asuinalueilla 7 % ajasta ja keskustassa 14 % ajasta. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat ajoittain keskustassa edellisvuotta suurempia erityisesti huhti-toukokuun katupölykauden aikana ja lisäksi lokakuussa, jolloin lumipeite ja vaihteleva lämpötila aiheuttivat hiekoitustarvetta ja sitä myötä korkeita pitoisuuksia. Korkeimmat typpidioksidipitoisuudet mitattiin maalis-huhtikuussa ja marraskuussa. Vuoden aikana toteutettiin pientaloalueen bentso(a)pyreenin mittauskampanja. Bentso(a)pyreeni on yhdiste, jota muodostuu erityisesti puun pienpoltossa. 

Lisätietoa Oulun ilmanlaadun seurannasta: www.ouka.fi/ilmanlaatu

Oulun kaupunki on tilojen omistajana vastuussa myös sisäilman turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Ulkoa vuokratuissa toimitiloissa turvallisuudesta on vastuussa tilan omistaja. Kaupungilla toimii moniammatillinen sisäilmaohjaustyöryhmä, jonka laatimaa ohjeistusta noudatetaan kaikissa kaupungin kiinteistöissä. Ympäristöohjelman uutena mittarina seurataan sisäilmatyöryhmien kohteiden määriä. Vuonna 2023 kohteita oli 6 kpl, mikä on noin 1 % kiinteistömassasta. Tilapalveluilla oli reaaliaikaista sisäilman laadunmittausta 20 erillisessä kohteessa ja rakennusautomaatiossa 15 kohteessa. Tavoitteena on lisätä mittausten määrää. Vuoden aikana myös Sivakan asuntokohteiden korjaustoimissa kiinnitettiin erityistä huomiota ilmanvaihdon toimivuuteen. Sivakan asunnoissa käytettävät materiaalit ovat pääsääntöisesti M1-luokiteltuja, eli materiaaleilla on sisäilman laatuun liittyvä päästöluokitustaso. Rakennusmateriaalien päästöluokituksessa mitataan esim. orgaaniset haihtuvat yhdisteet (TVOC) ja karsinogeeniset aineet.

Meluntorjuntaa tehtiin suunnitelmien mukaan

Ympäristömelulle altistumista huomioidaan maankäytön suunnittelussa ja erilaisissa lupakäsittelyissä, kuten meluilmoituksissa, ympäristöluvissa ja rakennusluvissa. Meluntorjunnan ratkaisuja ovat muun muassa toiminnan sijoittaminen kauemmaksi asutuksesta, ulkoseinien tehokkaammat äänieristykset, meluaidat ja -vallit sekä aikarajoitukset meluavalle toiminnalle. Oulun kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan vuosille 2018–2023 on kirjattu pitkän aikavälin strategia melun vähentämiseksi sekä osoitettu aikajaksolle meluntorjuntakohteita sekä lyhyen aikavälin tavoitteita melun vähentämiseksi. Uuden toimintasuunnitelman valmistelu aloitettiin vuonna 2023. Oulun kaupungissa noin 24 500 asukasta altistuu päiväajan ohjearvon (yli 55 dB:n) ylittävälle liikenteen melulle. 

Meluntorjuntasuunnitelman mukaista meluntorjuntaa toteutettiin jatkamalla Kaijonharjussa rakenteellista meluntorjuntaa Kaijonlahdentien liittymän läheisyydessä. Melua alentavina toimenpiteinä asetettiin myös uusia alueellisia nopeusrajoituksia Herukan, Siikasaaren ja Yli-Iin alueille (30 km/h).

Monimuotoinen luonto ja vesistöjen hyvä ekologinen tila

Oulussa luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tai parantaminen, riittävät viheralueet ja hyvä vesistön tila huomioidaan kaikessa maankäytön suunnittelussa. Oulun kaupungin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen periaatteet, tavoitteet ja toimenpiteet määriteltiin vuonna 2022 valmistuneessa LUMO-selvityksessä. Selvityksen tavoitteet ja toimenpiteet otetaan huomioon yksityiskohtaisemmissa suunnitelmissa tai työohjelmissa, kuten vuonna 2023 valmistuneessa kaupungin omistamien metsien hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Vuoden aikana Oulun Energia -konserni laati myös toiminnalleen biodiversiteettitiekartan.

Luonnonsuojelualueiden pinta-ala kasvoi hieman edellisestä vuodesta, noin 115 hehtaarin verran. Luonnonsuojelulailla rauhoitettuja alueita oli yhteensä noin 12 700 hehtaaria. Edellisen raportoinnin jälkeen pinta-aloja on tarkistettu. Kaupungin omistamista maa- ja vesialueista noin 5 % on suojeltu luonnonsuojelulain mukaisina yksityisinä luonnonsuojelualueina (YSA). Alueiden maapinta-ala on noin 930 ha ja vesipinta-ala noin 480 ha. Ympäristöohjelman uutena mittarina on vanhojen metsien osuus metsämaasta (%), mutta tieto ei ole vielä raportoitavissa kansallisen määritelmän ollessa kesken. Kansallisia vanhojen metsien ja luonnonmetsien kriteerejä valmistellaan parhaillaan ympäristöministeriössä ja maa- ja metsätalousministeriössä. 

LUMO-selvityksen toimenpiteitä edistettiin kaikissa toimenpidekokonaisuuksissa

Lajit ja luontotyypit: 

• Lietetatar-esiintymät kartoitettiin potentiaalisilta esiintymispaikoita Oulujoen suiston alueelta HELMI -hankerahoituksen avulla. 
• Kaupunki on mahdollistanut alueellaan eri tutkimuslaitosten tutkimustoimintaa, josta esimerkkinä on Oulun yliopiston koordinoima Kestävää kasvua Pohjois-Pohjanmaalle - vihreän siirtymän seurantajärjestelmä -hanke, joka rakentaa mittausaseman ennallistettavalle Turvesuolle. 
• Maisemanhoitoa on toteutettu kaupungin omistamilla Selkäkarin ja Kempeleenlahden luonnonsuojelualueilla. Selkäkarista vuokrattiin lammaslaidunalaksi noin 3 hehtaaria ja Kempeleenlahden luonnonsuojelualueelta emolehmälaitumeksi 31 hehtaaria.
• Uhanalaisen rantalinnuston elinmahdollisuuksien turvaamista toteuttavan rantakenttäseurantatyöryhmän työ jatkui. Uhanalaisten rantalintujen parimääriä seurataan ja hoitotoimenpiteitä tehdään potentiaalisen pesimäympäristön alueilla.

Vieraslajit:

• Kaupunki torjui haitallisia vieraskasveja kahden edeltävän kesän tapaan yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistyksen ja Haukiputaan Asemakylän kyläyhdistyksen kanssa järjestetyillä talkoilla. 
• Pienpetopyyntiä jatkettiin Oulun edustan merenranta-alueilla Oulun seudun pienpetopyytäjät ry:n avulla. Pyynti kohdistuu suurelta osin asutuksen läheisyyteen muuhun metsästykseen soveltumattomille alueille. Tällä pyritään vähentämään taajama-alueille voimakkaasti lisääntyneiden vieraslajien ja kettujen määrää. Vuoden 2023 aikana poistettiin Oulun kaupungin edustalta kuusi supikoiraa ja 25 minkkiä. 

Metsät:

• Kaupungin omistamien metsien hoito- ja käyttösuunnitelma vuosille 2024-2033 valmistui. Suunnitelman toimenpiteitä aloiteltiin vuoden aikana ja mm. metsänhoitotöiden ohjeistusta päivitettiin. 
• Laadittiin Metsäkeskuksen kanssa yhteistyössä virtuaalinen oppimisympäristö jatkuvan metsänkasvatuksen kohteesta Valkiaisjärvellä 

Kaupunkiluonto ja rakennettu ympäristö: 

• Oulun Infra: Nurmikoiden sijaan osa uusista viheralueista rakennettiin niityiksi. Myös olevia nurmialueita muutettiin lajistoltaan monipuoliksi niityiksi.
• Puisto- ja katuviheralueiden kunnossapitoa kehitettiin luonnonmukaisempaan suuntaan. Viheralueiden hoidossa otetaan portaittain käyttöön uusi valtakunnallinen kunnossapitoluokitus. 
• Ympäristöohjelman päivityksen 2023 mukaisesti viherkerroin-työkalu otettiin käyttöön. Viherkerroin kuvaa tontin tai korttelin vihertehokkuutta, eli kuinka paljon suhteessa tontin pinta-alaan tontilla on erilaisia vihreitä ratkaisuja. Vihertehokkuuden toteutumisen seurantaa suoritetaan jatkossa kaavoituksessa.
• Vuonna 2023 käynnistettiin Oulun kaupungin viherrakenneselvitys ja yleissuunnitelma (VISU). Työssä päivitetään keskeisen kaupunkialueen osalta vuonna 2014 laadittua VILMO-suunnitelmaa ja kiinnitetään entistä enemmän huomiota ekologisiin verkostoihin, virkistysarvoihin, viheralueiden luonteeseen sekä tulevaisuuden tavoitteisiin.

Meri, sisävedet ja kosteikot: 

• Kaijonlahden ja sen valuma-alueen kunnostuksen osalta laadittiin muutossuunnitelmia ja haettiin rahoitusta.
• Niilesjärven vesiensuojelusta kertova tarinakartta julkaistiin yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa
• Ylikiimingin Alavuoton Lavasuolle tehtiin kaupungin ensimmäinen soiden ennallistamissuunnitelma (90 ha) ja työt aloitettiin loppuvuodesta puiden poistolla ja ojien patoamisella.
• Oulun kaupunki haki rahoitusta TUPAS-hankkeelle eli Turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamiseen ja kestävään jatkokäyttöön Oulussa. Tavoitteena on ensimmäisessä vaiheessa laatia ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävä jatkokäyttö neljälle turvetuotannosta vapautuvalle suoalueelle ja toisessa vaiheessa toteuttaa suunnitelmat. 
• Oulun Energia Oy:n turvetuotannosta poistuneita alueita muutettiin kosteikoiksi 65 ha ja tuhkalannoitettiin kasvittumisen ja metsittämisen edistämiseksi 1000 ha.
• Merikaupunki Oulu -toimenpideohjelman laadintatyössä oli esillä merialueen tilan parantamismahdollisuudet.
• Maa ja mittaus -yksikkö toteutti muutaman vuoden tauon jälkeen kaupunkipuistoa ja kutevia taimenia juhlistavan ilmaistapahtuman. 
• Kaupungin omistamien vesialueiden hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen aloitettiin. Myös tämän suunnitelman tavoitteena on toteuttaa LUMO-toimenpiteitä etenkin vesialueiden hyvän tilan saavuttamisessa. 

Ekologiset verkostot: 

• Metsissä ja puistoissa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan jättämään puita lahoamaan maastoon.
• Nurmikoiden sijaan osa uusista viheralueista rakennettiin niityiksi. Myös olevia nurmialueita muutettiin lajistoltaan monipuoliksi niityiksi. 
• Osana vuonna 2023 käynnistynyttä VISU-työtä selvitetään myös ekologisia verkostoja.

Vesialueiden tilaa ja kunnostustarpeita kartoitettiin monialaisella yhteistyöllä

Päivitetyn ympäristöohjelman uutena toimenpiteenä on vesialueiden hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttaminen, ja sen laatiminen käynnistyi loppuvuodesta. Kaupungin omistamille vesialueille on tehty kalataloudellista käyttöä ja hoitoa ohjaavia suunnitelmia vuodesta 1984 alkaen. Uusi vesialueiden hoito- ja käyttösuunnitelma tulee olemaan sisällöltään laajempi ja käsittelee mm. vesialueiden tilaa ja kunnostustarpeita.

Kaupungin omistamien vesistöjen kunnostustoimenpiteitä toteutettiin vuonna 2023 mm. valmistelemalla Kaijonlahden valuma-alueen tulevia kunnostustoimenpiteitä. Kaupunkiympäristöpalveluissa laadittiin kaupungin sisäinen toimintamalli ja ohje happamien sulfaattimaiden hallintaan. Happamien sulfaattimaiden metalli- ja happamuuskuormitus on yksi ongelmallisimmista vesien tilaa heikentävistä tekijöistä Suomessa ja Oulun alueella. 

Kaupungin EU-direktiivin mukaisten uimarantojen vesien laatu täytti EU-kriteerit ja kaikkien kuuden EU-uimarannan luokitus pysyi erinomaisena. Kaupunki selvitti jatkuvatoimisella mittauksella Nallikarin uimaveden laatuun vaikuttavia tekijöitä kesällä 2023. Mittaukset ja lisäselvitykset jatkuvat vuonna 2024.

Oulun Energia Oy varmisti Hupisaarten ympärivuotista vesitystä rakenteellisilla muutoksilla. Merikosken kalatietä pitkin nousi 658 lohta ja 218 taimenta. Merikosken kalatien 20-v juhlavuonna kalatiehen tutustui yli 1 000 henkilöä. Muissakin kaupungin tytäryhtiöissä vesistöjen turvaamista tehtiin aktiivisesti. Oulun Satamassa toimenpiteitä tehtiin mm. alusjätehuollon järjestämiseksi sekä toteutettiin erotuskaivojen ja läjitysaltaiden tarkkailua ja lastijäämien puhdistusta laiturialueilta. Kiertokaari Oy teki pinta- ja pohjavesien sekä viemäriin johdettavien vesien tarkkailua lupamääräysten ja tarkkailuohjelmien mukaisesti. 

Vesistöjen turvaamisessa tehtiin laajalla rintamalla verkostoyhteistyötä. Kaupungin eri yksiköiden edustajia osallistui useisiin vesiensuojelua edistäviin hankkeisiin, mm. Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmään, Oulun kaupunkivesien kunnostamisen hankkeisiin (Kaijonlahti ja valuma-alue), Kiiminkijoen koordinaatioryhmään ja ProAgria Oulun VYYHTI-verkostoon. Arvovesi-hankkeessa valmistui Oulujoen vesistöaluetta koskeva vesistövisio, jonka tarkoituksena on sovittaa yhteen vesienhoidon, vesivoiman, kalatalouden, alueiden käytön ja elinkeinoelämän tavoitteet Oulujoen vesistöalueella. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Oulun kaupunki ja Oulun Energia Oy ovat olleet mukana hankkeen neuvottelukunnassa.

Tehokkaalla jätevedenpuhdistuksella turvataan vesistöjen ekologista tilaa

Vesihuoltoverkostojen kuntoa kuvaavien vesijohtovuotojen ja viemäritukosten määrien kehitys jatkui myönteisenä. Vesihuoltoverkostojen saneerauksiin investoitiin edellisvuosia vastaavasti. 

Jätevedenkäsittelyssä seurattavien laatusuureiden, biologisen hapenkulutuksen (BOD) ja fosforin, osalta vuosi oli positiivinen. Taskilan puhdistamon prosessiin tehdyt parannustoimenpiteet ovat tehostaneet laitoksen toimintaa ja se näkyi puhdistustuloksissa. Lisäksi vuonna 2023 ei juurikaan ollut rankkasadepiikkejä, jotka saavat yleensä aikaan kiintoaineen karkaamista laitokselta, mikä näissä tilanteissa voi näkyä puhdistustulosten heikkenemisenä. Vuotuinen kokonaissademäärä oli kuitenkin suuri, mikä näkyi viemäriverkoston vuotovesiprosentin muutaman prosentin nousuna. Vuotovesiprosentti kuvaa sitä, kuinka paljon puhdistamolle tulee jätevettä, josta ei laskuteta asiakkaita. 

Oulun seudun vesistöjen ekologinen tila on Suomen ympäristökeskuksen seurannan mukaan Oulun kaupungin rannikkoalueilla pääosin välttävä ja sisävesien osalta tyydyttävä. 

Painopiste 4: Edistämme ympäristövastuullisuutta

Ympäristövastuulliset oululaiset

Oulun kaupunki kannustaa kuntalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä ympäristövastuullisuuteen neuvonnalla ja tiedottamisella sekä kaupungin omalla esimerkillä. Tärkeässä roolissa kaupungin vastuullisuustyössä on oululainen kestävän tulevaisuuden opinvirta, joka ohjaa lapsia ja nuoria sekä heidän kanssaan toimivia kestävään elämäntapaan. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen ja opetuksen yksiköistä kehitetään kestävän tulevaisuuden oppimisympäristöjä. 

Kestävän tulevaisuuden opinvirta -toimintamallia jalkautettiin ansiokkaasti 

Kestävän tulevaisuuden opinvirta -käsikirja julkaistiin alkuvuodesta. Käsikirja sisältää tavoitteet luontosuhteen vahvistamiseen, kiertotalouteen sekä ilmasto-osaamiseen varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisopalvelujen henkilökuntaa koulutettiin vuoden aikana käsikirjan teemoihin. Koulun korjausopas esiteltiin Dubain ilmastohuippukokouksessa joulukuussa 2023 ja se valittiin maailman sadan parhaan ilmastokasvatusratkaisun joukkoon. 

Toukokuussa 2023 järjestettiin toivon ja kestävyyden suurtapahtuma Toivon Agenda 2030 lapsille, nuorille ja kasvatusalan ammattilaisille. Toivon Agenda 2030 -livetapahtumiin osallistui 1 426 henkilöä, kouluilla toteutettuihin työpajoihin 1 655 henkilöä ja livestriimit tavoittivat 9 355 henkilöä. Syksyllä 2023 Timosenkosken Luontokoulu sekä varhaiskasvatuksen Luontokoto muuttivat yhteisiin tiloihin Timoseen. Ohjattuun ympäristökasvatukseen osallistuneiden oululaisten määrä kasvoi noin 2 700 henkilöllä. 

Monipuolista tiedotusta ja neuvontaa ympäristöasioissa 

Oulu oli kesäkuussa mukana valtakunnallisessa YLE:n järjestämässä Miljoona roskapussia -kampanjassa. Kampanjan tavoitteena oli innostaa ihmisiä keräämään ympäristöstä miljoona pussillista roskaa. Kampanjan aikana kerätyt roskapussit merkittiin kampanjan verkkosivuilla olevaan päivittyvään laskuriin ja Oulun tulos oli 4 982 kerättyä roskapussia. 

Syksyllä Oulu osallistui Pidä Saaristo Siistinä ry:n valtakunnalliseen ”Mahanpuruja muovista – Magknip av plast” -viestintäkampanjaan. Kampanja näkyi kaupungilla hulevesikaivotarroina, mainoksina ja eri viestintäkanavissa. Muita ympäristöohjelman tavoitteita edistäneitä kampanjoita olivat mm. perinteiset syksyiset Energiansäästöviikko ja Liikkujan viikko. Ympäristöohjelma-aiheiseen tietovisaan pääsivät osallistumaan kuntalaiset Oulu kylässä -tapahtumassa sekä henkilöstö Akkunan kautta. Ympäristöohjelma oli esillä myös Nuorten foorumissa lokakuussa ja nuoret saivat äänestää mielestään tärkeimpiä edistettäviä tavoitteita.

Oulun seudun ympäristötoimi julkaisi Ympäristön tila -raportin, joka koostaa perustiedot Oulun ja lähikuntien luonnonoloista ja ympäristökuormituksesta helposti luettavaan tarinakarttaan. 

Vuonna 2023 vastuullisuuteen kannustettiin mm. seuraavin tavoin: 

• Kiertokaari julkaisi kotitalouksiin vuosittain jaettavan Lajitteluoppaan sekä asiakaslehden (Hyötyposti). Lajitteluoppaassa kerrotaan tiiviisti jätteiden lajittelusta ja vastaanottopaikoista sekä kannustetaan vähäjätteiseen elämään. Asiakaspalvelua toteutetaan myös sähköistä asiointia ja chatbotia hyödyntäen.
• Oulun Vesi tavoitti asiakkaita mm. vedensäästöön ja viemärietiketin noudattamiseen liittyvillä sisällöillä. 
• Sivakan asukasviestinnässä panostettiin asumisen ympäristövaikutusten huomiointiin. Noin 20:ssä Sivakan asuinyhteisössä järjestettiin kierrätyskahvit. 
• BusinessOulun Työn taitajat -hanke edisti kiertotaloustietouden levittämistä, mm. pitämällä opinto-ohjaajille teemapäivän kiertotaloudesta. 
• Tilapalveluiden, Sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja Tuotantokeittiö Oy:n järjestämät ruokahävikin vähentämiseen tähtäävät ruokaraadit ja ruokafoorumi toteutuivat suunnitellusti. 

Kestävät toimintatavat kaupunkikonsernissa

Oulussa kestävät toimintatavat ja ympäristön huomioiminen ovat kaupungin arkea. Arjen ympäristötyötä edistetään esimerkiksi ekotukitoiminnalla, jonka avulla lisätään ympäristötietoisuutta kaupunkikonsernin sisällä. Ekotukitoiminnalla voidaan jalkauttaa organisaation strategiaa ja sitä toteuttavaa ympäristöohjelmaa käytännön työhön. Oulussa ekotukitoimintaa koordinoi Oulun seudun ympäristötoimi. 

Vuoden 2023 aikana järjestettiin ekotukitoiminnan peruskoulutus. Ekotukihenkilöiden määrä laski noin puoleen edellisvuodesta, osan henkilöistä siirryttyä hyvinvointialueelle. Osana ekotukitoimintaa toteutettiin kemikaalien vähentämiseen liittyvä kampanja henkilöstölle sekä sosiaalisen median kautta kuntalaisille. Reilun viikon kestänyt kampanja nosti esiin kemikaaleihin liittyviä vaaroja ja tarjosi vinkkejä kemikaalikuormituksen vähentämiseen työpaikalla ja kotona.

Ympäristöohjelman uutena toimenpiteenä on lisätä esihenkilöiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden ympäristöosaamista sekä ymmärrystä oman työn kytkeytymisestä kestävän kehityksen tavoitteisiin. Näistä ympäristökoulutuksista ei saatu vielä vuoden 2023 osalta tietoja järjestelmämuutosten vuoksi. Ympäristöohjelman päivityksestä kertoviin infoihin osallistui vuoden 2023 puolella lähes 200 Oulun kaupungin työntekijää. Jalkauttamista jatketaan vuonna 2024. Päivityksestä tiedotettiin myös sidosryhmille. Oulun Energia Oy koulutti myös henkilöstöään vastuullisuusteemojen osalta. 

Kaupungin toimintaan kuuluu myös kestävä ruokahuolto  

Kaupunkikonsernin kestävät toimintatavat ulottuvat myös kestävään ruokahuoltoon. Paikallisten raaka-aineiden osuutta on lisätty ja esim. kasvistuotteet, perunat, maito, marjat ja leipomotuotteet ovat paikallisia ja liha kotimaista. Vuonna 2023 Oulun kaupungin tarjoamien aterioiden lautashävikin määrä oli keskimäärin 18,5 g/annos ja tarjoilussa syntyvän hävikin 40 g/annos. Edellisvuoteen verrattuna lautashävikin määrä oli 3,5 g/annos enemmän ja tarjoiluhävikin määrä oli 7,4 g/annos enemmän. Oulun kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa tarjottiin elokuusta alkaen vegaanista ruokaa. Kasvisruoka on tarjolla jokaiselle vaihtoehtona nyt päivittäin. Syyskuusta lähtien aloitettiin koulujen hävikkiruoan myyminen henkilökunnalle. 

Vuonna 2021 käynnistynyt Prikka kiertoon -hanke sai vuonna 2023 jatkoa. Oulun Kaukovainiolla toimiva Prikkakeskus toimii hyötyruuan logistiikkakeskuksena ja mahdollistaa hävikkiruoan jakelun ja uudelleenkäytön. Prikkakeskuksen kautta kulkee viikoittain noin 10 000 kg ruokaa ruoka-aputoimijoille, jotka jakavat ne eteenpäin noin 3000 henkilölle. Vuoden 2025 loppuun saakka kestävä uusi hanke pohjaa kerättyihin oppeihin, laajenee Oulun ympäryskuntiin sekä kehittää uusia osallisuuden muotoja.

Kestävät kuljetukset ja henkilöstön ympäristöystävällinen liikkuminen

Vuonna 2023 päästöttömien polttoaineiden osuus kaupungin oman kaluston polttoaineen käytöstä oli 5,8 %. Pudotusta edellisvuodesta (12,3 %) oli huomattavasti. Lukuun sisältyvät Tilapalveluiden ja Infran ajoneuvoissa käytetyt polttoaineet. Tilapalvelujen ajoneuvokaluston käyttämästä dieselistä valtaosa (93 %) oli uusiutuvaa dieseliä. Palveluliikenteen siirryttyä osin hyvinvointialueelle, eivät luvut ole täysin verrattavissa edellisiin vuosiin.

Etätyö ja etäkokousten hyödyntäminen vähensi myös vuonna 2023 liikkumistarvetta niin kaupungin sisällä kuin kotimaahan ja ulkomaille suuntautuvien työmatkojen osalta. Sähköautoja ja -pyöriä sekä yhteiskäyttöautoja ja -pyöriä hyödynnetään useilla eri toimialoilla. Oulun Infra -liikelaitokselle hankittiin käyttöön sähköavusteisia tavarapyöriä, joita käytetään keskustan viheralueiden kunnossapitotöissä. 

Lisäksi kaupungin henkilöstö hyödyntää aktiivisesti joukkoliikennettä. Henkilöstöä myös kannustettiin aiempaan tapaan kestäviin liikkumisen valintoihin kampanjoin (esim. Kilometrikisa ja Liikkujan viikko) sekä liikkumiseen liittyvin eduin, kuten joukkoliikenteen työsuhdematkalippuedulla ja työsuhdepyöräedulla.

Toimitilojen optimointia ja uusia sähköisiä käytäntöjä 

Etätyön tekeminen näkyy myös toimitilatarpeissa. Tiloja suunnitellaan etätyön ja monitilatoimistomallin mukaisesti niin, että tulevina vuosina tilojen määrää voidaan supistaa, minkä seurauksena myös energian kulutus pienenee. Vuonna 2023 kaupungin tilojen määrä oli 90,8 huoneistoneliömetriä per kaupungin työntekijä. Tilojen määrään sisältyvät kaikki kaupungin käytössä olevat tilat. Paperin kulutusta vähensi vuoden aikana mm. e-Nimmarin käyttöönoton laajentaminen ja sähköinen arkistointi.

Työkaluja kestävien tapahtumien järjestämiseen

Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeessa etsittiin tapahtumaorganisaatiolle työkaluja ja kumppaneita yleisötapahtumien vähähiilisempään toteuttamiseen. Osalle tapahtumista laskettiin niiden hiilijalanjälki ja tehtiin tiekartta päästöjen vähentämiseksi. EAKR-hanketta rahoitti Pohjois-Pohjanmaan liitto vuosina 2019-2023. Hankkeen tuloksena julkaistiin Kestävän tapahtumatuotannon opas. 

Oulun kaupunki allekirjoitti kesäkuussa 2023 sopimuksen ekologisen, saavutettavan ja sosiaalisesti kestävän kaupunkikulttuurin edistämiseksi. Sopimuksen yleisenä tavoitteena on kertoa kulttuuri-instituutioille, yhdistyksille, artisteille ja yleisölle, miksi kulttuurin ja tapahtumien tekeminen niin ekologisesti kuin sosiaalisesti kestävällä tavalla on tärkeää koko Euroopan alueella. Sopimuksessa on mukana useita eri kaupunkeja eri puolilta Eurooppaa. 

Hanketoiminta

Ympäristöohjelman tavoitteita toteutetaan kaupungin jokapäiväisen toiminnan lisäksi myös erillisillä hankkeilla. Vuonna 2023 Oulu oli mukana selvittämässä kaupunkilaisten kulutuksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä eli hiilijalanjäljen nyt toista kertaa. Laskenta toteutettiin osana Kulma-hanketta, jossa kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin vuodelta 2022. Oulun lisäksi hankkeeseen osallistui 19 muuta kuntaa.  

Oulun kaupunki osallistui kolmeen Oulujoen moninaiskäytön puitesopimus -hankkeeseen (OUMO), joita olivat:

• Saarelanputaan kunnostustoimenpiteet 
• Hartaanselän kalastuslaiturin/-tasanteen suunnittelu 
• Taimenten kotiutusistutus, tutkimus ja seuranta Oulun Hupisaarten puroissa (toteutusvastuu Luonnonvarakeskuksella, LUKE)

Muita vuonna 2023 käynnistyneitä ympäristöohjelmaa tukevia hankkeita olivat mm. 

• Let`s go circular - kiertotalouden edistäminen kaupungeissa
• Oulun kaupungin vihreän siirtymän edistäminen Oritkarissa
• Pyyryväisen suurteollisuusalue - Oulun kaupungin vihreän siirtymän edistäminen
• Toimintamalli sähköautojen julkisen latauspisteverkoston suunnitelmalliseksi kehittämiseksi

Lisätietoa löydät Oulun kaupungin Kehittämishankkeet ja -projektit -sivulta. Ympäristöohjelmaa tukevat hankkeet löytyvät ympäristösalkusta. 

Kestävät hankinnat

Oulun kaupungin hankinnoissa huomioidaan tarpeen lisäksi hankinnan ympäristövaikutukset ja elinkaarikustannukset. Hankinnoissa pyritään hyödyntämään ympäristökriteereitä. Kriteerien käyttämättä jättäminen tulee perustella. Ympäristöohjelman mukaan tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin lisätään ympäristökriteerit ja vaatimus niiden täyttymisestä. Ympäristökriteerien tulee olla vähimmäisvaatimuksena tai vertailuperusteena merkittävällä painoarvolla.

Ympäristöohjelmassa hankintojen kestävyyttä mitataan mm. seuraamalla energiatehokkuutta edistävien hankintasopimusten ja ympäristöratkaisuja sisältävien hankintasopimusten määriä ja osuuksia. Oulun kaupungin hankintaohjelmaa valmisteltiin vuonna 2023 laajalla työryhmällä. Esimerkiksi Oulun seudun ympäristötoimen asiantuntijat osallistuivat ohjelman laatimiseen kestävyysasiantuntijoina. 

Ympäristöasioita huomioitiin vuonna 2023 hankinnoissa esim. seuraavasti

• Oulun Veden hankinnoissa huomioitiin energia- ja muita elinkaarikustannuksia vertailutekijänä. 
• Kiertokaaren hankinnoissa käytettiin sähköistä tarjouspyyntöalustaa. Vuoden aikana toteutettiin kuntaurakoiden jätteenkuljetuskilpailutukset, joissa vähimmäisvaatimuksena oli uusiutuva polttoaine. Lisäksi kenttärakenteiden rakentamisen kilpailutuksessa hyödynnettiin MARA-kelpoista betonimursketta. Vaaka- ja miehistörakennuksen laajennuksen hankintaan sisältyi aurinkopaneelit.
• Oulun Energia Oy:lla on eettiset ohjeet toimittajille. Vastuullisuuskriteereiden ja -tavoitteiden käyttöä kilpailutuksissa lisättiin. 
• Oulun Sataman hankinnoissa käytettiin ympäristökriteerejä. Käytäntöjen kehittäminen jatkuu.
• Oulun innovaatioallianssissa, jossa kaupunkikin on mukana, käynnistettiin KEINO-yhteistyö liittyen innovatiivisiin sekä kestäviin hankintoihin hankkeissa.