Oulun kaupungin lausunto Pohteen toimialuejohdon näkemyksiin talouden tasapainottamisen keinoista

Oulun kaupunki on tänään 2.11. lähettänyt oman lausuntonsa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen toimialuejohdon näkemyksiin talouden tasapainottamisen keinoista.

--

Oulun kaupungin lausunto kokonaisuudessaan:

Oulun kaupungin lausunto Pohteen toimialuejohdon näkemyksiin talouden tasapainottamisen keinoista

Pohteen talouden tasapainottamisehdotus on laadittu toimialuejohdon valmistelemana. Nämä toimenpide-ehdotukset talouden tasapainottamiseksi ovat mittavia. Luonnoksen olennaisin heikkous on se, että sopeutuksen toimenpide-ehdotuksista ei ole laadittu erilaisia päätösvaihtoehtoja eikä niihin liittyviä vaikutusten ennakkoarviointeja. Nyt esitettävät toimenpiteet tulisivat sellaisenaan vaikuttamaan merkittävästi kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä lisäksi Pohteen mutta myös kuntienkin talouteen ja toimintaan. Vaikutusten ennakkoarvioinnilla tarkoitetaan päätösesitysten vaikutusten arviointia etukäteen ja hyvinvointialueen on lainkin mukaan (mm. laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 7§) arvioitava päätöstensä sekä ratkaisujensa vaikutuksia eri kohderyhmien hyvinvointiin ja terveyteen. 

Oulun kaupunki pitää välttämättömänä päätösten vaikutusten ennakkoarviointia ennen kuin talouden tasapainottamisen keinoista voidaan edes päättää. Ministeriön edellyttämän tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman laajuus ja sen kokoamisen aikataulu ovat näin ollen epärealistisia ja saattavat johtaa päätöksiin, jotka osoittautuvat myöhemmin kalliiksi ja epätarkoituksenmukaisiksi. Talouden tasapainottamisen toimenpiteet on välttämätön suunnitella mahdollisimman perusteellisesti niin, ettei toimenpiteillä lisätä eriarvoisuutta tai heikennetä kuntalaistemme terveyttä ja hyvinvointia sote-palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden vaikeutumisella. Aiemmassa FinSote- tutkimuksessa vuodelta 2020 (nyk. Terve Suomi) nousi esille esimerkiksi seuraavat seikat kuntalaistemme vastauksista liittyen kokemuksiin sosiaali- ja terveyspalveluista: 

• sosiaalipalveluita riittämättömästi saaneita oli 27 %

• lääkäripalveluita riittämättömästi saaneita oli 19 %

• hammaslääkärin palveluita riittämättömästi saaneita oli 25 %

• hankalat matka haitanneet hoidonsaantia terveyspalveluissa 20 % ja sosiaalipalveluissa 26 %, 

• noin 22 % koki, että korkeat asiakasmaksut haitanneet hoidon saantia

Oulun kaupunki toteuttaa parhaillaan yhdessä THL:n kanssa uutta Terve Suomi tutkimusta, jonka tulokset ovat käytettävissä keväällä 2024. Nämä tulokset ovat tarvittaessa myös Pohteen käytettävissä. Oulunsalon ja Yli-Iin sote-yksiköiden mahdolliseen lakkauttamiseen liittyen on välttämätöntä selvittää päätöksen kauaskantoisetkin vaikutukset alueen ihmisiin, hyvinvointiin ja terveyteen, elinympäristöön, henkilöstöön ja talouteen. Kiirevastaanottoa on suunniteltu lopetettavaksi Kaakkurista ja Haukiputaalta, tämän voi arvioida tuottavan isojakin haasteita jo nyt kuormittuneisiin Kontinkankaan ja Tuiran sote-keskuksiin.  Ylipäänsä on syytä arvioida, miten toteutettavat toimenpiteet vaikuttavat alueiden asukkaiden riittävän varhaiseen palveluihin hakeutumiseen tai esimerkiksi palveluiden käyttämättä jättämiseen, jos ne sijaitsevat kaukana asuinpaikasta. Tätä arviota voi tehdä vain osallistamalla alueen asukkaita ennakkovaikutusten arviointeihin. Oulun kaupunki pitää välttämättömänä arvioida myös alueiden asukkaiden liikkumisen mahdollisuuksia ja keinoja kaukana asuinpaikasta sijaitseviin sote-palveluihin. 

Ikäihmisten palvelut

Oulua koskevat toimenpide-esitykset

• Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikat vähenevät: -195 paikkaa v. 2024 ja -140 paikkaa v. 2025

• Kotihoidon paikkoja lisätään: + 440 asiakasta v. 2024 ja + 559 asiakasta v. 2025

• Yhteisöllinen asuminen: + 173 paikkaa v. 2024 ja + 182 paikkaa v. 2025

Oulun kaupunki pitää kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen kehittämistä ja lisäämistä hyvänä asiana. Huolta aiheuttaa kuitenkin se, että kotiin vietäviin palveluihin ei kuitenkaan esitetä lisää resursseja (kotihoito, yhteisöllinen asuminen, etäkotihoito). Lisäksi mikäli omaishoidon tukeen tai harkinnanvaraisiin omaishoidon vapaisiin tehdään muutoksia, koskevat ne myös ikäihmisten omaishoidontukea. Tämä voi johtaa merkittävään omaishoidon vaikeutumiseen.  Oulun kaupunki pitää kotikuntoutuksen ja Kotas-toiminnan sekä arkea vahvistavien kotiympäristöjen kehittämisen varmistamista tärkeänä asiana.

Laajassa hyvinvointikertomuksessamme on koottu tietoa esimerkiksi FinSote tutkimuksesta (2020) mm. 75 vuotta täyttäneistä. Tämän tutkimuksen mukaan ikäihmisistä elämänlaatunsa hyväksi tuntee 43 %, itsensä onnelliseksi kokee 44 %, itsensä yksinäiseksi kokee 12 %, psyykkisesti kuormittuneeksi kokee 10 %, terveydentilansa huonoksi kokee 60 %, muistinsa huonoksi kokee 5 %.  Uusimpia tuloksia odotamme Terve Suomi tutkimuksesta keväällä 2024. Oulussa 75-vuotiaiden määrä kasvaa kuitenkin tulevaisuudessa ja sitä myötä myös sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarve kasvaa. Vähäisin sote-palveluin kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus on noin 74 prosenttia. Iän mukanaan tuoma kustannuspaine sosiaali- ja terveyspalveluihin on nelinkertainen verrattuna keskimääräiseen väestön palveluiden tarpeeseen.  

Oulussa oli kuutoskaupunkien korkein vanhuspalvelujen kattavuus joulukuussa 2020. 75 vuotta täyttäneistä 30,4 prosenttia (ikävakioitu) sai palveluja (mukaan lukien säännöllinen kotihoito, omaishoidon tuki, tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoito sekä terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon lyhytaikainen vuodeosastohoito). Oulussa oli jo tuolloin kuutoskaupungeista avopalvelupainotteisin palvelurakenne. Mikäli talouden tasapainottamisen keinona jatkossa on avopalveluiden osuuden kasvattaminen, on hyvinvointialueen välttämätöntä kehittää itse sekä yhdessä eri toimijoiden kanssa kotiin vietäviä palveluita.

Perhe- ja sosiaalipalvelut ja OYS Psykiatria

Tasapainottamisehdotuksena esitetään mm., että sosiaalihuoltolain mukaisia kotiin annettavien palveluiden ostopalveluita vähennetään tai otetaan omaksi tuotannoksi sekä myöntämisperusteita tiukennetaan esimerkiksi tukihenkilö-, tukiperhe- ja perhetyön palveluissa. Lisäksi lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien pitkien ostopalveluina tuotettavien psykoterapiapalveluiden myöntämisperusteita tiukennetaan yli 16-vuotiaiden osalta, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumis- ja laitospalveluiden rakennetta kevennetään kotiin annettaviksi palveluiksi sekä ostopalveluita vähennetään. Maksuttomuus poistetaan lapsiperheiden kotipalvelussa.

Oululaisten lasten ja nuorten kokema hyvinvointi on kuitenkin uusimman kouluterveyskyselyn perusteella heikentynyt useamman mittarin osalta verrattuna aiempaan vuonna 2021 toteutettuun kouluterveyskyselyyn. Ahdistuneisuutta kokeneiden osuudet nousivat 8. ja 9. luokan sekä ammatillisen oppilaitoksen oppilailla verrattuna vuoteen 2021. Samoin terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden osuudet nousivat 8. ja 9. luokan oppilailla sekä ammatillisen oppilaitoksen oppilailla verrattuna vuoden 2021 tuloksiin. Kaikissa kouluterveyskyselyssä mukana olevissa ikäryhmissä elämäänsä tyytyväisten osuudet laskivat vuoteen 2021 verrattuna. Myös perheensä taloudellisen tilanteen kohtalaiseksi tai huonoksi kokeneiden osuus nousi kaikissa ikäryhmissä merkittävästi. 

Oulun kaupunki pitääkin välttämättömänä talouden tasapainottamisehdotuksen erilaisten päätösvaihtoehtojen lapsivaikutusten ennakkoarviointia osana laajempaa ennakkovaikutusten arviointia. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden osuus ikäluokasta oli 1.9% vuonna 2022. Osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Myös lastensuojeluilmoitusten määrä on edelleen kasvanut vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021. Oulussa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten osuus on suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Oulun kaupunki pitää ehdottoman välttämättömänä arvioida tasapainottamisehdotusten vaikutuksia ennakkoon lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Lisäksi Oulun kaupunki esittää maksuttomuuden säilyttämistä lapsiperheiden kotipalvelussa merkittävänä lapsiperheiden hyvinvointia lisäävänä ennaltaehkäisevänä tukimuotona.

Järjestämistoiminto

Järjestämistoiminnon toimialueeseen, joka yhteensovittaa ja ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, ei ole riittävästi luonnoksessa tehty esityksiä talouden tasapainottamisen keinoista. Myös järjestämistoiminto on syytä arvioida perusteellisesti talouden tasapainottamisen näkökulmasta. 

Järjestämistoiminnoilla tarkoitetaan muun muassa seuraavia kokonaisuuksia; palvelujen suunnittelu- ja seuranta, strateginen talous ja resurssiohjaus, palvelujen strateginen hankinta, sote-palveluiden valvonta, tiedolla johtaminen, YTA-yhteistyö ja yhteistyö ja osallisuus-, koulutus- ja tutkimustoiminnan ohjaus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. 

Yleisesti

Pohteen on syytä tiivistää yhteistyötä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa palvelutuotannon ja siihen liittyvän monialaisen hyvinvointityön yhteispintakehittämisen näkökulmasta. Monialaista työtä ja ennaltaehkäiseviä palveluita on välttämätön kehitettää yhdessä sekä varmistettava toimivien ja hyvien käytäntöjen tai toimintamallien jatkuvuus. Hyvinvoinnin edistämisen kokonaiskoordinaatiota on tehty ja kehitetty erinomaisesti Pohteella, yhdyspintojen yhteiskehittäminen vaatisi systemaattista panostamista ja osaamista. Pelastustoimen talouden tasapainottamisehdotukset sisältävät merkittävät riskit liittyen kuntalaisten yleisen turvallisuuden tunteen heikkenemiseen sekä kuntien kanssa tehtävään yhteiseen varautumissuunnitteluun liittyen. Myös pelastustoimen on syytä tehdä päätösvaihtoehtojen vaikutusten ennakkoarviointia sekä osallistettava niihin alueen asukkaita, kuntia ja muita toimijoita.

Nostoja THL:n alueellista asiantuntija-arviosta: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella, syksy 2023

Osana valtakunnallista ohjausta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lakisääteisenä tehtävänä on laatia vuosittain asiantuntija-arviot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä hyvinvointialueittain, yhteistyöalueittain ja valtakunnallisesti. Oulun kaupunki pyytää kiinnittämään erityistä huomiota tämän asiantuntija-arvion seuraaviin sisältöihin:

- Erityisesti lasten ja nuorten mielen ja hyvinvoinnin haasteet ovat Pohteen alueella lisääntyneet, eivätkä palvelut ole täysin pystyneet vastaamaan kasvaneeseen palvelutarpeeseen. Alueen sisällä on eroja palvelujen ja hoidon saatavuudessa, pääsääntöisesti henkilöstöpulan vuoksi. Järjestämislain 29 §:n mukaisessa selvityksessä alue arvioikin muun muassa, että elokuussa 2023 voimaan tuleviin sitoviin oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiin mitoituksiin ei täysin päästä.

- Lasten ja nuorten psykiatrisen avo- ja osastohoidon tarve on kasvanut niin, että esimerkiksi nuorisopsykiatrian osastohoito on ollut aluehallintoviraston valvontatoimien kohteena.

- Aikuisten perus- ja erityistason palveluissa ja hoidossa on saatavuushaasteita.

Oulussa 2.11.2023

Seppo Määttä
Kaupunginjohtaja
Oulun kaupunki