ErasmusPlus-hankkeen helmiä: Ideoita ja inspiraatiota omaan opetustyöhön Tartosta
Kieltenopettaja Ulla Paukkunen tutustumassa kollegoiden työhän Tartossa, Virossa 17.–21.4.2023
Tarton kevät on valloittava. Pohjoissuomalaisen näkökulmasta se saapuu varhain, on värikästä kukkaloistoa ja tuoksuu kasvulle. Pääsin Erasmus+ -jaksolle näkemään juuri tämän kevään heräämisen.
Hain Erasmus+ -jaksolleni paikkaa Tarton Rahvaülikoolista, koska tiesin joitakin siellä työskenteleviä ihmisiä ja oppilaitos on hyvin samankaltainen yleissivistävä kansalaisopisto kuin Oulu-opisto. Toinen minua innoittava ajatus oli, että pääsisin näkemään, miten viron kieltä opetetaan ulkomaalaistaustaisille Virossa. Opetan itse viron kieltä suomalaisille Oulu-opistossa ja ajattelin, että voisin saada uutta näkökulmaa ja inspiraatiota omaan opetukseeni.
Kevään keltaista Tarton keskustan puistossa.
Tartu Rahvaülikool toimii virolaisen opiskelukaupungin sydämessä
Tartto on oikea opiskelijoiden kaupunki. Sitä pidetään kulttuurin ja sivistyksen keskuksena, jossa järjestetään paljon erilaisia liikuntaan ja kulttuuriin liittyviä tapahtumia. Viron vanhin ja suurin yliopisto sijaitsee Tartossa, ja se on perustettu vuonna 1632. Myös vanhin vironkielinen teatteri Vanemuine toimii Tartossa. Kaduilla näkee historian kerrostumat, jotka raamittavat aktiivista ja modernia kaupunkielämää.
Tartto on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2024. Kuvassa on kaupungin Raatihuoneentori ja taustalla kaupungintalo.
Tapasin vierailuni aikana Tartu Rahvaülikoolin johtajan Maire Breeden. Hän on ollut perustamassa Rahvaülikoolia vuonna 1987 ja vienyt toimintaa eteenpäin yhden opettajan oppilaitoksesta yli 200 opettajaa työllistäväksi organisaatioksi. Breede kertoi oppilaitoksen tehtävästä olla elinikäisen oppimisen keskus, joka tarjoaa kaikille halukkaille mahdollisuuden kehittää itseään ja oppia uutta ilman tutkintotavoitetta. Rahvaülikool on hyvin aktiivinen toimija Viron koulutus- ja opetuskentällä, ja sen toiminnasta voi lukea lisää osoitteesta www.rahvaylikool.ee. https://rahvaylikool.ee/tartu-folk-high-school/
Viroa Ukrainan sotaa paenneille
Ensimmäisenä päivänä tapasin ryhmän ukrainalaisia, jotka opiskelivat viron alkeita A1-tasolla. Tartu rahvaülikool järjestää Ukrainasta tulleille pakolaisille viron kielen opetusta useassa eri ryhmässä.
Kurssin opetuskielenä oli viro, mutta opettaja pystyi jonkin verran kääntämään avainsanoja venäjäksi, jota myös suurin osa kurssilaisista osasi. Avainsanojen kääntäminen tutulle kielelle helpotti asioiden hahmottamista ja muistamista.
Merkittävimpänä asiana oppitunneista jäi mieleen huumori, jota opettaja käytti ja jota opiskelijat ymmärsivät. Sanotaan, että huumori on vaikea laji, mutta tällä kurssilla opettajan onnistui vapauttaa ilmapiiriä huumorin ja yhteisen naurun avulla.
Monella kurssilla oli käytössä passit, joissa esiteltiiin erimaalaisia henkilöitä ja heidän ominaisuuksiaan. Niitä pystyi käyttämään yllättävän monen eri asian harjoittelussa.
Myös muina päivinä seurasin ryhmiä, joissa oli paljon ukrainalaisia viron kielen opiskelijoita. Esimerkiksi tiistaina pääsin osallistumaan opetukseen ja harjoittelimme opiskelijoiden kanssa vaatesanastoa ja pukeutumiseen liittyviä fraaseja. Tällä kurssilla opiskeltiin myös viroa ja opetuskieli oli viro. Itselleni vahvistui se käsitys, että samojen tehtävätyyppien käyttö tunnista toiseen on tärkeää, koska opiskelijoiden on välillä vaikea ymmärtää, mitä pitää tehdä, koska kielitaito on kohtuullisen heikko. Harjoitus kärsii siitä, että opiskelija ei ymmärrä kunnolla tehtävänantoa.
Ukrainan sota tuonut paljon pakolaisia Viroon ja tarve opettaa kieltä on ollut suuri. Samalla on syntynyt tarve kehittää materiaalia Viro toisena kielenä -opetukseen. Aikaisemmin ei ole ollut vastaavaa tarvetta, joten koulu on ollut uuden edessä. Opettajat ovat tehneet valtavan työn materiaalin laatimisessa ja käyneet myös Suomessa tutustumassa vastaavaan opetukseen.
Kurssien varsinaiset oppimateriaalit olivat uusia, ja opettajat käyttivät niitä luovasti yhdessä muun oman materiaalin kanssa.
Kun lähdin kotimatkalle, laukussani oli konkreettisesti oppimateriaalia, jota voin käyttää opetuksessa. Esimerkiksi erään kurssin opettaja oli tehnyt lukemiston viron kielen A2-tason opiskelijoille. Lyhyet tekstit ovat helppokäyttöisiä myös oppitunneilla, ja niistä opiskelija saa paljon hyödyllistä sanastoa ja fraaseja.
Yhteiskuvassa itseni lisäksi Kalliolan kansalaisopistosta Katarina Varkki ja Minna Lankinen sekä Tartu Rahvaülikoolin koulutusjohtaja Terje Kruusimaa ja johtaja Maire Breede.
Tuliaisena vahva yhteys virolaisiin kollegoihin
Tapasin yllätyksekseni Tartossa myös Kalliolan kansalaisopiston koulutus- ja työllisyystiimin kaksi jäsentä. He olivat tulleet myös tutustumaan Tartu Rahvaülikoolin toimintaan. Tutustuimme yhdessä Rahvaülikoolin tiloihin ja laajaan kurssitarjontaan.
Tartu Rahvaülikoolin tiloja oli osin uusittu. Kuvan keittiö on kotitalouskurssilaisten käytössä.
Verkostoituminen, kokemusten jakaminen ja reflektointi ovat kolme keskeisintä asiaa, jotka nostan esiin omalta ErasmusPlus-jaksolta. Tapasin sekä viron että suomen kielen opettajia, joilla on pitkä kokemus kielten opetuksesta. Oli mukava keskustella heidän kanssaan opetustyöhön liittyvistä iloista ja haasteista, jotka ovat samanlaisia molemmissa maissa. Erityisesti pidin siitä, että kokemukset haastoivat minua pohtimaan myös omaa opettajuuttani, tapaani toimia ja kohdata opiskelijat.
Hyvin kiitollisella mielellä sain siis lähteä kotimatkalle!
Teksti: Ulla Paukkunen
Kuvat: Ulla Paukkunen (Yhteiskuva on Tartu Rahvaülikoolin työntekijän ottama.)