Asun tällä hetkellä Brysselissä, missä työskentelin lähes neljä vuotta Euroopan parlamentissa europarlamentaarikon toimistossa lainsäädäntöavustajana. Keskityin työssäni erityisesti EU:n tasa-arvo-, sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. Seurasin EU-lainsäädännön uusia aloitteita ja aloitteiden edistymistä, valmistelin muutosehdotuksia lainsäädäntöaloitteisiin ja olin mukana neuvottelemassa lakien lopullisesta muodosta. Kesän 2024 eurovaalien jälkeen jäin pienelle työelämätauolle pohtimaan, mitä haluaisin tehdä seuraavaksi. Toivon mukaan pääsen tulevaisuudessa jatkamaan yhteiskunnallista vaikuttamistyötä Brysselissä uusissa tehtävissä. EU-lainsäädäntöön vaikuttaminen ja tasa-arvoisemman ja turvallisemman EU:n edistäminen tuntuu merkitykselliseltä työltä, sillä täällä säädettävät lait vaikuttavat 450 miljoonan EU-kansalaisen elämään.

Valmistuin OSYKista vuonna 2013, ja sen jälkeen olen kulkenut monen mutkan kautta Brysseliin. Opiskelin Tampereen yliopistossa kandidaatin tutkinnon journalistiikasta ja viestinnästä ja olin matkalla kohti toimittajan uraa, josta olin vuosikausia unelmoinut. Tein toimittajan töitä pari vuotta, kunnes tajusin, ettei ala ollutkaan minua varten. Tätä ahaa-elämystä vauhditti kandintutkintoni aikana pitämäni välivuosi, jolloin olin au pairina Ranskassa. Silloin tajusin, että Eurooppa on aika upea paikka, ja EU valtavan hieno organisaatio. Sen hienoudet eivät aina valitettavasti vain näy niin selvästi Suomeen saakka maantieteellisen sijaintimme vuoksi. Vuonna 2018 aloitinkin Eurooppa-tutkimuksen maisteriopinnot Strasbourgin yliopistossa Ranskassa, ja opiskelin puolet maisterintutkinnostani myös Groningenin yliopistossa Alankomaissa. Opintojen aikana tekemäni harjoittelun jälkeen päädyin Brysseliin ensin harjoitteluun europarlamentaarikon toimistoon, ja harjoittelun jälkeen jäin toimistoon yli kolmeksi vuodeksi lainsäädäntöavustajaksi.

Ilman OSYKia tuskin olisin nyt siellä, missä olen: ensimmäisen lukiovuoden oponi Leena nimittäin suostutteli minut jatkamaan ranskan opintoja. Jos en olisi suostunut taivutteluun, tuskin olisin koskaan mennyt Ranskaan au pairiksi ja keksinyt alkaa opiskella Eurooppa-tutkimusta. Lukiovuosilta elämääni on jäänyt myös hauskoja muistoja ja vankka yleissivistys, jonka laadukkaasta lukiosta saa. OSYKin turvallinen, kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri vahvisti itseluottamustani, josta olen myöhemmin ammentanut rohkeutta elämänvalintoihini. OSYKissa otin ensiaskeleita monissa työelämään myöhemmin kuuluvissa asioissa, kuten tiiminvetämisessä ja tapahtumien organisoimisessa, kun esimerkiksi abivuonna olin keskeisessä roolissa penkkareiden ja abigaalan järjestämisessä.

Nykyisiä lukiolaisia haluaisin kannustaa kokeilemaan kansainvälistä uraa. Suomeen voi aina palata, jos ulkomailla oleminen ei tunnukaan omalta jutulta. Tiedän, että ulkomaille muuttoon kuluu rahaa ja henkistä jaksamista, eikä se aina ole mahdollista kaikille. Jos mahdollisuudet ovat olemassa, kannattaa kokeilla vaikkapa lähtemällä vaihtoon tai harkitsemalla opintoja ulkomailla. Itse en tajunnut lukioaikana edes ajatella sitä mahdollisuutta, että kokonaisen tutkinnon voisi suorittaa ulkomailla. Lisäksi haluan rohkaista kuuntelemaan itseään ja etsimään omaa polkuaan, vaikka se joskus tarkoittaisi opiskelualan tai urapolun vaihtoa. Olen elävä esimerkki siitä, että rohkeus vaihtaa suuntaa lopulta kannattaa. Vaati paljon ajatustyötä hyväksyä se, että en itse asiassa oikein pitänytkään alasta, josta olin haaveillut pitkään. Opiskelualan vaihtamisen ansiosta olen päässyt tekemään töitä, jotka kiinnostavat minua, joissa olen hyvä ja joissa saan käyttää vahvuuksiani joka päivä.

Opiskelen toista vuotta Aalto yliopistossa kauppatieteitä. En olisi vielä lukiossa uskonut, että päädyn tällaiselle alalle. Tuntui, että muut unelmoivat opiskelupaikoista tietyllä alalla tai ovat kuin tehtyjä johonkin ammattiin. Itse tiesin vain, että haluan tuntea itseni hyväksi siinä, mitä teen ja muuttaa Helsinkiin. Lopulta aika lyhyen harkinnan jälkeen päädyin hakemaan ja pääsemään opiskelemaan kauppatieteitä. Alussa en ollut varma, olinko tehnyt oikean valinnan, mutta löydettyäni itseäni kiinnostavia kursseja omalta ja muilta aloilta Aallossa, olen ollut tyytyväinen valintaani. Varsinkin syksyllä alkaneisiin markkinoinnin pääaineopintoihin, joissa olen päässyt tekemään luovempia asioita kuin ensimmäisenä vuonna yliopistossa. Olen myös todella iloinen kaikista ihanista ystävistä, joita olen saanut Aallossa, olivat he sitten samalla alalla, tulevia insinöörejä tai taiteen puolella.

Valmistuin OSYKista keväällä 2022 monen rakkaan koulukaverin rinnalla. Vaikka OSYKin ja lukioelämän hyvästely tuntuikin haikealta, olin ja olen edelleen iloinen kaikista muistoista ja eväistä, joita OSYK onnistui minulle tarjoamaan. Olen huomannut sen, kuinka arvokasta on uskaltaa olla oma itsensä kaikenlaisissa ympäristöissä ja tehdä asioita, joista oikeasti pitää. Samalla pidän ystävällisyyttä, huomaavaisuutta ja toisten kunnioittamista yhä tärkeämpänä. Uskon, että OSYK antoi minulle vahvat lähtökohdat kaikkeen tähän ja samalla tarjosi teinille turvallisia aikuisia, laadukasta opetusta ja ystäviä, joita en voisi kuvitella vaihtavani toisiin.

Haluaisin sanoa lukiossa opiskeleville, että on tosi ok olla tietämättä, mitä lukion jälkeen oikeastaan haluaa tehdä. Tärkeintä on kuunnella itseään ja antaa itselleen aikaa löytää asioita ja aiheita, jotka tuntuvat kiinnostavilta. Toivoisin myös, että kauppatieteitä hakeutuisi opiskelemaan monenlaista porukkaa ja uskon, että OSYKista löytyisi monta tyyppiä, jotka voisivat tehdä isoja ja hyviä juttuja tämän alan tukemana.

Olen tutkija ja vapaa toimittaja. Viimeistelen psykologian väitöskirjaani Edinburghin yliopistoon Skotlantiin ja olen juuri aloittanut Turun yliopiston apurahatutkijana. Tutkin, millaisia uskomuksia ihmisillä on itsekontrollista ja yksilön mahdollisuuksista vaikuttaa elämänsä kulkuun ja kuinka nämä uskomukset muovautuvat. Aikaisemmin olen opiskellut psykologiaa Tampereen yliopistossa sekä Leidenin yliopistossa Alankomaissa. Tutkimustyön rinnalla teen toimittajan töitä. Olen päässyt tekemään juttuja muun muassa Ylelle ja Tiede-lehteen. Tällä hetkellä kirjoitan myös ensimmäistä tietokirjaani yhdessä muiden psykologian alan asiantuntijoiden kanssa.

Kirjoitin ylioppilaaksi OSYKista vuonna 2015. Lukiossa satsasin etenkin psykologian, historian, yhteiskuntaopin ja äidinkielen kursseihin. Tämä antoi hyvän pohjan psykologian yliopisto-opintoihin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin paneutuvan journalismin tekoon. Tärkeintä OSYKissa oli silti yhteisö: pidän edelleen yhteyttä moniin lukioaikojen kavereihini. Nämä samat tyypit kannustivat minua aikoinaan lähtemään ulkomaille opiskelemaan ja tarjoamaan ensimmäisiä juttuideoitani opiskelijalehteen.

Abivuonna yhteishaun valinnat tuntuivat kovin lopullisilta. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin huomaan jonglööraavani sujuvasti usean eri alan ja työn kanssa. En usko, että jokaiselle olisi olemassa yksi tietty unelmatyö, jonka voisi oivaltaa jo lukiossa ja jatkaa sitten samassa työssä eläkkeelle asti. Monella on kovat paineet löytää ensimmäisellä yrityksellä ”se oikea” ala, mutta lopulta varmuutta saa vain eri asioita kokeilemalla. Välillä tämä vaatii vähän harhailua – niin opiskeluvalinnoissa kuin elämässä muutenkin.

Työskentelen tällä hetkellä toimintaterapeuttina nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidossa. Hain alunperin opiskelemaan psykologiaa ja toimintaterapeutin opinnot olivat viimeinen varavaihtoehtoni.

Valmistuin OSYKista joulukuussa 2017. OSYK-vuosista minulle jäi mukaan luotto siitä, että omat tavoitteet ovat saavutettavissa. Sekä tietysti Maunon henki.

Toivon, että nykyiset ja tulevat osykilaiset muistaisivat sen, että elämä lukion jälkeen voi kulkea eteenpäin juuri niin kuin sen on tarkoitettu, vaikka se ei menisikään ihan niin kuin on suunnitellut. 

Työskentelen tällä hetkellä mielenterveysjärjestö MIELI ry:n johtavana psykologina. Työtehtäviini kuuluu mm. yhteiskunnallista vaikuttamistyötä, esiintymisiä eri medioissa, kouluttamista sekä laajasti muita asiantuntija- ja kehittämistehtäviä. Työtehtäväni liittyvät aina jollain tapaa sen pohtimiseen, miten ihmisten mielenterveyttä voitaisiin entisestään edistää ja miten mielenterveyden ongelmia voitaisiin ehkäistä esimerkiksi kouluissa, työpakoilla, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja muissa yhteiskunnan eri toiminnoissa.

Polkuni näihin tehtäviin on kulkenut Suomen lisäksi kahden eri maan kautta. Lukion ja sen jälkeen suorittamani armeijan jälkeen pääsin opiskelemaan psykologiaa Skotlantiin. Suoritin Skotlannissa neljä vuotta kestävän kandidaatin tutkinnon. Kesälomani vietin Suomessa ja työskentelin autismikirjon henkilöiden tukiasumisen yksikössä. Valmistuttuani Skotlannista pääsin suorittamaan kliinisen psykologian maisterin tutkintoa Hollantiin. Suoritin opintoihini kuuluvan harjoittelun Suomessa ja pääsin harjoittelupaikkaani töihin. Sen jälkeen sain psykologin laillistuksen Suomessa ja olen edennyt vastuullisempiin tehtäviin samassa työpaikassa useampaan otteeseen. Harjoittelijasta voi siis edetä jopa johtavaksi psykologiksi!

Valmistuin OSYKista 2013. Voin rehellisesti sanoa, että sain lukiosta valtavasti eväitä tulevaisuuteen henkilökohtaisesti sekä ammatillisesti. Joidenkin oppien merkitys ja niiden tuoma arvo on konkretisoitunut itselleni vasta vuosia lukion jälkeen. Ehkäpä selkeimmät opit liittyvät laajaan yleissivistykseen, jonka avulla olen pärjännyt ulkomailla, jatko-opinnoissa ja työelämässä. Yleissivistyksen ansiosta olen pystynyt luovimaan monimutkaisessa maailmassamme, jonka ymmärtämiseen tarvitaan kaikkia niitä aineita, joita lukiossa opetetaan.

Sain lukiosta yleissivistyksen lisäksi myös paljon muita eväitä, kutsutaan sitä vaikka henkiseksi pääomaksi. Solmin merkityksellisiä ystävyyssuhteita ja lukiovuosiin mahtui kokemuksia, jotka vaikuttivat myönteisesti kasvuuni ja kehittymiseeni. Hyvä esimerkki on OSYKin positiivinen ja turvallinen ilmapiiri, jossa pääsin muun muassa toteuttamaan itseäni draamatunneilla. Uskon myös, että Teekkaritalon useat lukiobileet elävät ikuisesti hauskoina muistoina mielessäni. Mieleeni on jäänyt erityisesti myös draamaopintoihin liittyvä opintomatka Saksaan abivuonna sekä psykologian opettajani kannustus psykologian opintoihin. Hain lukion jälkeen teatterikorkeakouluun, mutta en tullut valituksi. Esiintymistaidot ovat kuitenkin olleet ahkerassa käytössä, sillä nykyisessä työssäni juonnan mm. podcastia ja esiinnyn asiantuntijana Suomen suurimmissa medioissa.

Opiskelu- ja työelämään liittyy paljon paineita ja stressiä, varsinkin silloin, kun pohtii oman elämän suuntaa lukion jälkeen. Nämä mietteet voivat tuntua myös ahdistavilta. Näin jälkikäteen ajateltuna olisin itse toivonut kuulevani opiskeluaikana ja uran alkuvaiheessa enemmän ihmisten kokemuksia niistä hetkistä, kun asiat eivät ole menneet suunnitelmien ja toiveiden mukaan. Siksi haluan kertoa lukiolaisille, että omalle uralleni mahtuu paljon hyvien hetkien lisäksi niitä hetkiä, kun en ole saanut haluamaani opiskelu- tai työpaikkaa. Tällaiset pettymykset ovat osa elämää ja jokainen meistä kohtaa niitä elämänsä aikana, niistä vain puhutaan paljon vähemmän kuin onnistumisista.

Haluan rohkaista ja kertoa, että oma polku lukion jälkeen löytyy kyllä. Samalla haluan lempeästi muistuttaa, että polku ei välttämättä etene koko ajan suoraviivaisesti tai suunnitellusti. Se ei kuitenkaan ole huono asia. Muistuta itseäsi välillä siitä, että muihin vertailu ei ole erityisen hyödyllistä. Pidä myös mielessä, että sinä riität juuri tuollaisena kuin olet.

Opiskelen tällä hetkellä kirjallisuustiedettä Tampereen yliopistossa. Polku tähän hetkeen on sisältänyt monia elämän kiemuroita. Lukiossa minulle oli ehdottoman selvää, että yliopistoon on päästävä ja heti, mikä näkyi vahvasti myös stressitasoissani. Valmistuin OSYKista keväällä 2019. Silloin "tiesin", että nyt vuonna 2025 olisin jo kokenut matemaattisten aineiden opettaja ja diplomi-insinööri. 

Ihan niin ei tapahtunut, onneksi. Pääsin kyllä suoraan lukiosta opiskelemaan "unelma-alaani", mutta kolmen vuoden räpiköinnin jälkeen vaihdoin teknis-luonnontieteelliset opinnot kirjallisuustieteeseen. En tiedä, mitä minusta tulee isona, mutta yritän nyt antaa itselleni vapauden keskittyä tähän hetkeen. 

OSYK oli lukiovuosina koti, josta sain tärkeitä ystäviä. Ihanien opettajien ansiosta sain myös paljon valmiuksia avun pyytämiseen ja vastaanottamiseen. OSYKin henki on jättänyt lämpöisen turvan tunteen, unohtamatta tälläkin hetkellä jalkoja lämmittäviä OSYK-sukkia. Nykyisille lukiolaisille toivon rauhaa ihmetellä ja pohdiskella, mikä on itselle elämässä tärkeää.

Valmistuin kesällä 2024 lääkäriksi ja olen nyt terveyskeskuksessa töissä. Pidän terveyskeskustyön monipuolisuudesta: potilaina on kaikenikäiset ihmiset ja vaivana voi olla mikä tahansa fyysinen tai psyykkinen oire tai sairaus. Olen jo yläasteelta saakka miettinyt lääkärin ammattia, koska minua kiinnosti erityisesti ihmisen biologia. Lukiossa valitsin paljon luonnontieteiden ja matemaattisten aineiden kursseja, joista olin kiinnostunut ja joista tiesin olevan hyötyä lääketieteelliseen hakiessa.

Valmistuin OSYKista keväällä 2018. Lukioajoista on jäänyt todella ihanat muistot: lämmin ja rento ilmapiiri todella tuki opiskelua. Tietenkin laadukkaan opetuksen lisäksi evääksi jäi myös erilaisuutta ja tasa-arvoa kunnioittava asenne. Lääketieteellisen opiskeluaikana esimerkiksi kouluttauduin vapaaehtoiseksi seksuaaliterveyskouluttajaksi ja kävin sen myötä luennoimassa yläasteikäisille nuorille seksuaaliterveydestä mm. moninaisuuden näkökulmasta. Minulle jäi myös vahva kiinnostus kansainvälisyyttä kohtaan ja kävin opiskeluaikana parikin kertaa ulkomailla harjoitteluissa. Nykyisessä työssäni olen myös hyvin kiinnostunut vuorovaikutuksen merkityksestä potilastyössä.

Lukioaikana on mahdollisuus päästä opiskelemaan laajasti kaikkea mielenkiintoista, joten kannattaa rohkeasti osallistua kiinnostaville kursseille. Suosittelen myös tutustumaan avoimin mielin erilaisiin uravaihtoehtoihin, sillä valinnanvaraa on enemmän kuin kuvittelisi. Voin myös lämpimästi suositella järjestötoimintaan osallistumista ja kansainvälistymismahdollisuuksien hyödyntämistä korkeakouluopinnoissa. 

Työskentelen tällä hetkellä Kainuun prikaatin 1. tuliasemapatterissa, luutnantin virassa. Työtehtäväni on toimia jaoksen eli noin 30 varusmiehen kouluttajana.

Valmistuin OSYKista kesällä 2019. Olin hakeutunut naisten vapaaehtoiseen ase-palvelukseen lukion aikana ja aloitin palvelukseni heinäkuussa 2019. Kotiutumiseni jälkeen sain mahdollisuuden jatkaa uraani Puolustusvoimissa sopimussotilaan virassa, joka kesti kuusi kuukautta. Olin vuoden 2021 alusta kolme kuukautta työttömänä, jolloin valmistauduin kevään Maanpuolustuskorkeakoulun pääsykokeisiin ja hain töitä. Läpäisin pääsykokeet ja työskentelin kesän rautakaupassa. Aloitin opintoni Maanpuolustuskorkeakoulussa syksyllä 2021. Valmistuin sotatieteiden kandidaatiksi elokuussa 2024, mistä lähtien olen työskennellyt nykyisessä tehtävässäni.

En halua väheksyä lukio-opintojeni sisältöä, mutta tärkeimmät OSYKissa oppimani asiat ovat olleet suvaitsevaisuus ja ryhmätyötaidot: kukaan ei ole samanlainen kuin toinen, mikä on mielestäni mahtavaa. Kohtaan työssäni vuosittain satoja erilaisia ja eri lähtökohdista tulevia palvelukseen astuvia nuoria. Saatuani elää OSYKin ihanassa ja hyväksyvässä ilmapiirissä kolme vuotta, minun on todella helppo kohdata jokainen varusmies yksilönä. Minulla ei ole tarvetta tuomita tai arvottaa heitä esimerkiksi taustansa tai nimensä perusteella. Lisäksi työyhteisössäni on henkilöitä, joiden arvopohja on erilainen kuin minulla. Vaikka en ole heidän kanssaan samaa mieltä, pystyn työskentelemään ja toimimaan arjessamme tiiminä samana päämäärän eteen.

Nykyisille lukiolaisille haluan toivottaa voimia opintoihin. Korkeakouluihin hakeminen on muuttunut paljon omasta ajastani. Huolimatta siitä, mitä yhteiskunta tai jokin muu taho teiltä odottaa ja vaatii, tehkää niitä ratkaisuja, jotka tukevat teidän omaa elämäänne. Rohkeutta kaikille kulkea valitsemaansa polkua, sillä etukäteen ei voi tietää, mihin kaikkialle se johtaa!

Työskentelen väitöskirjatutkijana Oulun yliopiston tieteiden ja aatteiden historian oppiaineessa. Tutkin varhaismodernin Suomen alueella tehtyjä suisidaalimurhia eli kuolemantuomion toivossa tehtyjä henkirikoksia. Tehtäviini kuuluu myös opetusta, opiskelijoiden ohjaamista sekä konferenssivierailuja; olen esitellyt tutkimustani paitsi kotimaisissa myös ulkomaalaisissa konferensseissa esimerkiksi syksyllä 2023 Oslossa ja alkuvuodesta 2025 New Yorkissa. Työni puolesta olen vieraillut myös podcastissa ("Menneisyyden jäljillä" jakso nro 101) sekä televisiossa MTV3-kanavalla ("Sukuni salat", kausi 3 jakso 7).

Tiesin jo lukioaikoina haluavani tehdä historiantukimusta, joten urapolkuni oli suhteellisen selvä. Valmistuttuani OSYKista vuonna 2012 hain Oulun yliopistoon opiskelemaan historiaa. Valmistuin 2019 ja aloitin seuraavana vuonna väitöskirjatutkijana. Väittelen alkukesästä 2025 ja jatkan historiantutkijana säätiörahoitteisessa hankkeessa seuraavan neljän vuoden ajan. Väitöskirjatutkijaksi on mahdollista päästä tekemällä hyvät opinnäytetyöt, tutustumalla tutkijahenkilökuntaan sekä onnistumalla rahoituksen hakemisessa. Tutkimustani voi seurata Instagram-tililtä: pyovelinrenki.

Mielestäni sain OSYKista parhaat mahdolliset eväät yliopistomaailmaan ja etenkin humanistisen tutkimuksen tekemiseen. OSYKin suurin arvo oli laadukkaassa opetuksessa etenkin äidinkielessä ja humanistisissa aineissa sekä monipuolisessa ja inspiroivassa opiskelijayhteisössä. Nykyisille opiskelijoille kehottaisin panostamaan etenkin humanistisen ajattelun kehittämiseen sekä luku- ja kirjoitustaitoon. Ne ovat yhä arvokkaampia taitoja paitsi yliopistomaailmassa myös akatemian ulkopuolella. Ennen kaikkea lukekaa paljon kirjallisuutta ja haaveilkaa!
 

Aloin viime syksynä, kolmen välivuoden jälkeen, opiskelemaan Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa englanninkielistä tutkintoa Hospitality and Tourism Experience Management. Välivuosina lähdin toteuttamaan unelmaani ulkomailla työskentelystä, kun sain työpaikan pakettimatkanjärjestäjä TUIlta. 

Tuona aikana valkeni, kuinka paljon nautin ihmisläheisestä asiakaspalvelutyöstä etenkin matkailun ja majoituksen parissa. Valmistuin OSYKista talvella 2021 ja olen todella kiitollinen kaikesta, mitä OSYK on mahdollistanut tulevaisuuttani ajatellen. Näistä asioista kuitenkin eniten olen arvostanut opettajien ja opinto-ohjaajien antamaa tukea sekä opiskelussa että muutoinkin kasvamisessa ja elämässä. Parhaan mahdollisen opetuksen lisäksi opin avarakatseisuutta, rehellisyyttä ja sen, kuinka tärkeää on olla aito oma itsensä.

Vinkkini kaikille nyt lukiossa opiskeleville on, että antakaa itsellenne aikaa, älkääkä kiirehtikö mihinkään elämässä. Minullakaan ei ole vieläkään ajatusta siitä, mitä haluaisin tehdä työkseni tulevaisuudessa ja juuri sen takia otinkin hieman taukoa opiskelusta ja keskityin tekemään asioita, jotka toivat minulle hyvää oloa. Muistakaa nauttia nuoruudestanne, sillä ehditte varmasti olemaan työelämässä tarpeeksi kauan vanhempanakin!