Opinto-ohjaajat neuvovat opintoasioihin ja -suunnitelmiin, ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintoasioihin liittyvissä asioissa. Opinto-ohjaajat pitävät opotunteja sekä antavat henkilökohtaista ohjausta ja pienryhmäohjausta.

Varaa aika ensisijaisesti oman ryhmäsi opolta. Arin ja Mervin ajanvarauslistat löytyvät työhuoneiden edestä ja Kristan ajanvaraus Wilmasta sähköisenä. Kysy etukäteen lupa aineenopettajalta, jos tulet opon luokse oppitunnin aikana.

Huoltajat voivat ottaa yhteyttä opoihin joko puhelimitse, WIlma-viestillä, sähköpostitse (etunimi.sukunimi@eduouka.fi) tai käymällä koululla.

Kullakin ryhmällä on oma ryhmänohjaajansa, joka

• seuraa opiskelijoiden opintojen etenemistä ja opastaan opinto-ohjelman laatimisessa ja kaikissa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa
• seuraa ryhmänsä opiskelijoiden poissaoloja ja voi myöntää luvan 1-5 päivän poissaoloihin. Pidemmistä poissaoloista on neuvoteltava rehtorin kanssa. Lupa päättöviikolle osuvaan poissaoloon anotaan aina rehtorilta (myös lyhyemmät poissaolot). Ryhmänohjaajalle on ilmoitettava myös kahta päivää pidemmistä sairauspoissaoloista.

Ryhmänohjaustuokiot ovat pakollisia ja luetaan osaksi opinto-ohjauksen opintoja.  

Ryhmänohjaajat tavoittaa osoitteesta etunimi.sukunimi@eduouka.fi

- Lihavoitu rasti kertoo, kenen puoleen ensisijaisesti käännyt.
- Kaikki henkilökuntaan kuuluvat auttavat tarvittaessa.

RO = ryhmänohjaaja
OPO = opinto-ohjaaja
AO = aineenopettaja
RE = rehtori
ARE = apulaisrehtori
KS = koulusihteeri
IT = it-tukihenkilö

Opiskelijahuolto on opiskelijan hyvästä oppimisesta, fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä sekä sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Opiskelijahuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille, opiskelijahuollosta vastaaville viranomaisille ja sitä toteutetaan yhdessä kotien kanssa.

Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja opiskeluympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä. Opiskelijan on tärkeää saada kokea koulu turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi ja saada apua ongelmatilanteissa. Nuoren hyvinvointi on kasvun, kehityksen ja oppimisen vahva perusta. 

Opiskelijahuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa hyvinvointiryhmässä. Hyvinvointiryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja, erityisopettaja, lukiokuraattori, lukiopsykologi, seurakunnan nuorisotyöntekijä, opettaja ja kaksi opiskelijakunnan edustajaa. Ryhmä kokoontuu säännöllisin väliajoin noin kahdeksan kertaa lukuvuodessa.

Lukio-opiskelu vaatii laajojen asiakokonaisuuksien hallintaa. Niinpä läksyjä ja kokeisiin luettavaa on paljon. Tämän lisäksi opintojaksoilla edetään nopeasti. Läksyjen säännöllinen tekeminen ja poissaolojen välttäminen ovat ehdoton edellytys lukio-opinnoissa menestymiseen.

• Tee oppitunnilla muistiinpanoja.
• Osallistu keskusteluihin, väittelyihin ja kerää lisätietoja.
• Opiskele koko opintojakson ajan, älä jätä kaikkea päättöviikolle.
• Suunnittele aikatauluja kotitehtävien teolle ja kokeisiin luvulle.
• Muista jättää aikaa myös harrastuksille.
• Kysy rohkeasti neuvoa aineenopettajalta, opinto-ohjaajilta, ryhmänohjaajalta tai rehtorilta.
• Osallistu perhelomiin vain koulun loma-aikoina.

Lukiolaisen opintotuesta löydät tietoa netissä osoitteessa: www.kela.fi (–> Opiskelijat).

Huom. Opintotuki peritään takaisin jälkikäteen, ellei opiskelu ole ollut päätoimista eli opiskelija ei ole osallistunut lukukauden aikana vähintään 20 opintopisteen laajuisiin opintoihin tai kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen.

Näiden järjestyssääntöjen tavoitteena on työrauhan ja viihtyvyyden sekä turvallisuuden takaaminen kaikille kouluyhteisön jäsenille.

1. Käyttäydy ystävällisesti ja kohteliaasti. Muista hyvät tavat!
2. Saavu oppitunneille, kokeisiin ja koulun tilaisuuksiin ajoissa.
3. Jätä kouluun tullessasi päällysvaatteet niille varattuun kaappiin tai naulakkoon.
4. Seuraa tiedotusta etenkin Wilmasta, kotisivuilta ja opinto-oppaasta sekä osallistu ryhmänohjauksiin.
5. Ruokaile omalla vuorollasi sekä muista hyvät tavat ja siisteys.
6. Huolehdi omalta osaltasi koulun ja sen ympäristön siisteydestä. Pysäköi pyörät, mopot ja autot niille varatuille paikoille. Koulun pihan autopaikat on varattu henkilökunnalle.
7. Päihteiden käyttö on ehdottomasti kielletty koulussa sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Tupakkatuotteet on kielletty koulun alueella.

Opiskelija, joka häiritsee opetusta, käyttäytyy epäasiallisesti tai muuten rikkoo lukion järjestystä, taikka menettelee vilpillisesti, syyllistyy rikkomukseen. Tällöin koulun on ryhdyttävä lukiolain 42 § ja lukioasetuksen 12 § mukaisiin ojentamistoimiin, joita ovat kirjallinen varoitus tai opiskelijan erottaminen oppilaitoksesta enintään yhdeksi vuodeksi.

Nämä säännöt ovat voimassa soveltuvin osin kaikissa koulun tilaisuuksissa esim. matkoilla. Ristiriitatilanteessa koulun opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva aikuinen ohjaa käyttäytymään hyväksyttävällä tavalla.

Lukio on yleissivistävä koulu. Yleissivistys koostuu eri oppiaineiden sisällöistä. Sisältöjä tukevat kaikille oppiaineille yhteiset laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, jotka muodostavat oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Osa-alueet ovat

1. hyvinvointiosaaminen
2. vuorovaikutusosaaminen
3. monitieteinen ja luova osaaminen 
4. yhteiskunnallinen osaaminen 
5. eettisyys ja ympäristöosaaminen
6. globaali- ja kulttuuriosaaminen.

Lukio-opinnot jakautuvat pakollisiin ja valinnaisiin opintoihin. Pakollisten opintojen laajuus on matematiikan tasosta riippuen vähintään 94 op tai 102 op ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen laajuus vähintään 20 op. Näiden lisäksi opintoihin voi sisältyä muita valinnaisia opintoja ja lukiodiplomeita. Lukion käytyään täytyy opiskelijalla olla suoritettuna vähintään 150 opintopistettä. Valtakunnalliset valinnaiset opinnot liittyvät välittömästi oppiaineen pakollisiin opintoihin. Ylioppilaskokeet perustuvat kyseisen oppiaineen pakollisiin ja valtakunnallisiin valinnaisiin opintoihin. Paikalliset valinnaiset opinnot toteutetaan usein monen oppiaineen yhteistyönä. Ne voidaan toteuttaa myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa.

Lukiotutkinto suoritetaan 2–4 vuodessa. Opintojaan voi nopeuttaa opiskelemalla tiiviimmässä tahdissa. Opintojaan voi hidastaa pätevästä syystä (esim. terveydelliset syyt). Laajat opinnot tai osallistuminen koulun projekteihin eivät ole riittävä syy opinto-ohjelman pidentämiselle. Halutessaan poiketa tavanomaisesta kolmen vuoden opinto-ohjelmasta, opiskelijan on neuvoteltava hyvissä ajoin opinto-ohjaajan kanssa opinto-ohjelman onnistumisen varmistamiseksi.

Opinto-ohjelmaa valitessaan opiskelijan tulisi tuntea omat rajansa, ettei opiskelu käy liian kuormittavaksi eikä toisaalta myöskään liian kevyeksi. Ainevalintoihin vaikuttaa aikaisempi opintomenestys, mielenkiinto oppiainetta kohtaan ja jatko-opintosuunnitelmat. Tasapaino opiskelun, harrastusten ja hyvien ihmissuhteiden välillä luo pohjan jaksamiselle.

Opiskelijan edellytetään jokaisessa periodissa osallistuvan vähintään 6 op:n laajuisten opintojen lähiopetukseen. Poikkeamista on aina erikseen sovittava rehtorin kanssa.

Opiskelija saa ottaa yhteen periodiin vain yhden projektin tai projektimaisen opintojakson, jonka aikana ollaan poissa työjärjestyksen mukaisesta opetuksesta. Näin mahdollistamme useille opiskelijoille osallistumisen projekteihin ja projektimaisiin opintoihin. 

Projektien ja projektimaisten opintojen sijoittuminen periodeihin lukuvuonna 2024-2025 (muutokset mahdollisia):

1. periodi: 
   TO20 Monitieteinen ympäristötaide
   LI07 Luonnossa liikkuen
2. periodi:
   TO08 Vapaaehtoistyö
3. periodi:
   HI14 Suomen kulttuurihistoria
   TO08 Vapaaehtoistyö
   Kouluyhteistyö Heidenheimin kanssa
4. periodi:
   YET-projekti (DRA07, ENA21, KU, MU)
5. periodi:
   RUB115 Tukholma-kurssi
   YH10 Young Ambassadors School
   Musikaali (DRA05+06, KU11, LI11, MU09)

DRA7 Teatteriprojekti (avustajana Oulun teatterin näytöksessä), voi jatkua koko vuoden ajan. Teatterin harjoitus- ja esityskautena ei voi osallistua muihin projekteihin tai projektimaisiin opintoihin.

Ilmoittautuminen lukuvuoden aikana pidettäville opintojaksoille tehdään itsenäisesti Wilmassa. Koska koulumme opintotarjotin on myös muiden Oulun lukioiden opiskelijoiden käytettävissä, kannattaa omat opintojaksovalinnat tehdä ajoissa ja pitää ajan tasalla koko lukuvuoden.

Ensimmäisen vuoden opiskelijoille tehdään 1.–2. periodien lukujärjestykset valmiiksi. Uusien opiskelijoiden kanssa harjoitellaan opo-tunneilla opintojaksovalintojen tekemistä. Myöhemmin vastuu opintojaksoille ilmoittautumisesta on opiskelijalla itsellään.

Huom! Kuhunkin opetusryhmään mahtuu yleensä oppiaineesta riippuen 20–32 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Uudelle opintojaksolle voi ilmoittautua ja ilmoittautumisen voi perua viimeistään kolmea (3) päivää ennen uuden periodin alkamista. Tähän mennessä opiskelijan on myös poistettava Wilmasta sellaiset opintojaksot, joille ei aiokaan osallistua.

Matematiikan tason vaihtamisesta tulee aina keskustella opinto-ohjaajan kanssa, ja muutokset vahvistaa aina rehtori.

Opintojakson keskeyttämisestä on keskusteltava kyseisen opettajan kanssa. Opintojakson keskeyttämisestä on ilmoitettava opintojakson opettajalle myös Wilman välityksellä.

Opintopistekertymät periodeittain eripituisten opinto-ohjelmien mukaan:

Opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä arvioidaan koko opintojakson ajan opintojakson tavoitteiden ja opintojaksoon sisältyvien laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden pohjalta. Opintosuorituksesta annetaan arvosana opintojakson päätyttyä. Jos opintojakso koostuu useammasta saman oppiaineen moduulista, annetaan siitä yksi arvosana. Jos kyse on usean oppiaineen yhteisestä opintojaksosta, arvosanat annetaan oppiaineittain sitä mukaa, kun opinnot valmistuvat. Opintojaksot arvioidaan toisistaan riippumatta.

Arvioinnin perusteet käydään läpi opintojakson alussa. Arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin ja suullisiin kokeisiin, opintojen edistymisen havainnointiin ja opiskelijan työskentelyn ja tuotosten arviointiin. Osana arviointia voidaan hyödyntää myös mm. opiskelijan itse- ja vertaisarviointia, opiskelijan ja opettajan välisiä keskusteluja, kyselylomakkeita ja portfolioita.

Opintojakso voidaan arvostella lukioasetuksessa määritellyin numeroin 4–10, suoritusmerkinnällä

(S = suoritettu/ H = hylätty) tai sanallisella arvioinnilla. Kirjallinen tai sanallinen arviointi voivat myös täydentää tai täsmentää numeroarvostelua.

Opiskelijan on suoritettava pääosa oppiaineen opinnoista hyväksytysti. Hylättyjä arvosanoja (4 ja H) saa pakollisissa ja valtakunnallisissa valinnaisissa opinnoissa olla enintään seuraavasti:

Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan suorittamista opinnoista. Jälkikäteen ei voi poistaa opiskelijan suorittamia pakollisia opintoja eikä hyväksytysti suoritettuja valtakunnallisia valinnaisia opintoja. Muista valinnaisista opinnoista ja temaattisista opinnoista oppiaineen oppimäärään luetaan vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat opinnot.

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan suorittamien pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen arvosanojen opintopisteiden mukaan painotettuna keskiarvona.

Oppiaineen oppimäärän arvosanaa on mahdollista korottaa erillisessä kuulustelussa, jonka avulla verrataan opiskelijan kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa opintojaksojen arvosanoista määräytyvään oppiaineen arvosanaan.

Hyväksytyn opintojakson voi uusia osallistumalla uudelleen opetukseen. Opiskelijalla on myös oikeus yrittää korottaa suoritettua opintojaksoa korotuskuulustelupäivänä opintojakson päättymistä seuraavan lukukauden loppuun mennessä (kerran/opintojakso). Asiasta on keskusteltava etukäteen ko. aineenopettajan kanssa. Mikäli opiskelija ei saa korotettua opintojakson arvosanaa, jää aiempi arvosana voimaan.

Hylätyn opintojakson (4 tai H) voi uusia joko osallistumalla uudelleen opetukseen tai osallistumalla ko. opintojakson kokeeseen uusintakuulustelupäivänä tai muutoin sovittavana suorituksena (kerran/opintojakso). Hylätyn arvosanan korottaminen on suoritettava viimeistään opintojakson päättymistä seuraavan periodin loppuun mennessä.

Kun opiskelijalta puuttuu hyväksytystä syystä jokin osasuoritus, opintojakso arvostellaan merkinnällä T (= täydennettävä). Opettaja merkitsee Wilmaan T-merkinnän syyn. Sen näkee Wilmassa kohdasta Opinnot -> Suoritukset -> avaa opintojakso. Opintojakson täydentäminen on ehdottomasti suoritettava viimeistään opintojakson päättymistä seuraavan periodin loppuun mennessä ja viidennen periodin osalta seuraavan lukuvuoden ensimmäisen periodin loppuun mennessä. Tämän jälkeen opintojakso katsotaan keskeytetyksi (K), mikä tarkoittaa, että opintojakso on käytävä kokonaan uudelleen.

Jos puuttuvien suoritusten tekeminen ei ole mahdollista seuraavan periodin aikana, opiskelijan tulee viipymättä sopia opettajan kanssa aikataulu, jonka puitteissa hän suorittaa puuttuvat tehtävät ja/tai opettajan määräämät lisätehtävät.

Jos opiskelija ei vastaa kokeeseen, hän saa siitä arvosanan 4. Opintojakson arvosana voi kuitenkin olla muu kuin 4.

Huoltaja saa lukioasetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä Wilman kautta. Todistukset ovat julkisia asiakirjoja, joten ne voidaan lähettää myös yli 18-vuotiaiden vanhemmille.

Lukiolain mukaan lukiolaisen tulee osallistua opetukseen. Oppitunneille ja päättöviikkoon tulee siis osallistua, ellei ole sopinut opettajan kanssa opintojakson itsenäisestä suorittamisesta. Myös koulun yhteiset tapahtumat ovat osa opetusta. Opiskelijan edun mukaista on osallistua esim. perhelomiin vain koulun loma-aikoina. 

Oppitunneilta ja päättöviikolta voi olla pois vain, jos siihen on hyväksyttävä syy. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi sairastuminen tai lääkärissä käyminen. Hyväksyttävä syy poissaoloon on myös osallistuminen koulun tapahtumiin, kuten konserttiin, näytelmään tai edustustehtäviin. Tällöin opettaja merkitsee poissaolon Wilmaan koulun muuna toimintana. Esimerkiksi autokoulu, kampaamossa käyminen tai ansiotyö eivät ole hyväksyttäviä syitä poissaoloon.

Tiedossa oleviin poissaoloihin tulee pyytää lupa etukäteen.

• Alaikäiselle opiskelijalle luvan pyytää huoltaja ja täysi-ikäinen voi pyytää luvan itsekin.
• Lupa yksittäiseen poissaoloon pyydetään kyseisen tunnin opettajalta.  
• Yli viiden päivän poissaoloon anotaan lupaa rehtorilta, sitä lyhyempiin poissaoloihin luvan voi myöntää ryhmänohjaaja.
• Päättöviikolle osuviin etukäteen tiedettyihin poissaoloihin lupaa anotaan rehtorilta.

Lyhyellä varoitusajalla tulevat poissaolot voi selvittää etukäteen Wilmaan kohdassa ”Tuntimerkinnät” –> ”Ilmoita poissaolosta” tai jälkikäteen selvittämällä opettajan merkitsemä poissaolo. Kaikki poissaolot tulee selvittää. Poissaolo päättöviikolla on ilmoitettava kyseisen päivän opettajalle ennen päättöpäivän alkamista.

• Alle 18-vuotiaan huoltajat voivat Wilma-tunnuksillaan tarkistaa ja selvittää lapsensa poissaolot. Selvityksen voi myös esittää kirjallisena kunkin opintojakson opettajalle tai omalle ryhmänohjaajalle. 
• 18 vuotta täyttänyt voi antaa huoltajilleen luvan käyttää Wilma-tunnuksiaan, jolloin he voivat tarkistaa ja selvittää poissaoloja koko lukion ajan. Vaihtoehtoisesti täysi-ikäinen selvittää poissaolot itse kyseiselle opettajalle. Tarvittaessa tulee todistaa esimerkiksi lääkärintodistuksella, että poissaololle on ollut hyväksyttävä syy. 
• Kahta päivää pidemmistä sairauspoissaoloista on ilmoitettava ryhmäohjaajalle erikseen.  

Opettaja voi vaatia näytön itsenäisestä opiskelusta jokaisen poissaolokerran jälkeen. Lisätehtäviä voidaan antaa aina viikon poissaolon jälkeen. Opiskelija laittaa opettajalle viestin Wilmassa, kun on ollut poissa opintojakson kolmelta tunnilta.

Jos opettaja katsoo, että opiskelija ei ole toistuvien poissaolojen vuoksi saavuttanut opintojaksoon sisältyviä tietoja ja taitoja, hän voi todeta opintojakson keskeytetyksi. Tämä näkyy todistuksessa K-merkintänä ja opintojakso on suoritettava kokonaan uudelleen.

Opiskelijan tulee mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa poissaolosta etukäteen. Lisäksi opiskelijan velvollisuus on

• ilmoittaa opettajalle, jos aikoo keskeyttää opintojakson 
• selvittää, mitä oppitunnilla on tehty, mitä on annettu kotitehtäväksi ja opiskella itsenäisesti poissaolotuntien asiat 
• toimia kaikin tavoin aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti omien poissaolojensa selvittämisessä ja korvaamisessa.

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion eettiset periaatteet edellyttävät rehellisyyttä kokeissa ja kaikissa opiskelutehtävissä.

Epärehellisyyttä eli vilppiä on esimerkiksi

• lunttaaminen kokeissa
• plagioiminen eli tekstien kopioiminen esimerkiksi verkosta omaan työhön ilman lähteen mainitsemista
• lauseen osien kopiointi useista eri lähteistä ja niiden yhdistäminen kokonaisuudeksi ilman lähteen mainitsemista
• tekoälyn (esim. ChatGPT) tuottaman tekstin käyttäminen ilman lähteen mainitsemista.

Vilpin ja plagioinnin seuraamukset ovat

• vilpillisin keinoin tehdyn työn tai koko opintojakson hylkääminen
• rehtorin puhuttelu ja
• yhteydenotto huoltajiin (alle 18-vuotiaan osalta).

Törkeään vilppiin syyllistynyttä opiskelijaa voidaan lukiolain mukaan rangaista antamalla kirjallinen varoitus tai erottamalla määräajaksi koulusta.

Kaikkein suurimman vahingon vilppiin syyllistynyt tekee itselleen, vaikka ei jäisikään kiinni.

Itsenäisen suorittamisen tavoitteena on nopeuttaa opintoja eikä siis ole tarkoitus vapautua normaalista tunneilla olemisesta. Tästä syystä opiskelijan edellytetään jokaisessa periodissa osallistuvan vähintään 6 op:n laajuisten opintojen lähiopetukseen.

Opintojakson itsenäisestä suorittamisesta on sovittava etukäteen opintojakson opettajan kanssa. Hän antaa tehtävät ja suoritusohjeet. Samalla sovitaan opintojakson kokeeseen osallistumisesta. Itsenäisesti suoritetusta opintojaksosta voi saada arvosanaksi 5-10. Merkinnäksi voi tulla myös T tai K, jos hyväksytyn suorituksen kriteerit eivät täyty. K-merkinnällä arvioitu itsenäisesti suoritettu opintojakso on mahdollista uusia vain osallistumalla opintojakson opetukseen.

Lopullisen luvan itsenäiselle suorittamiselle antaa rehtori tai apulaisrehtori. Lupaa anotaan koulun kotisivuilta tai kansliasta löytyvällä lomakkeella. Lupa itsenäiseen suorittamiseen on pyydettävä viimeistään edeltävän periodin päättöviikon alkuun mennessä (1. periodissa tentittäessä viimeistään 1. oppitunnilla). Opettaja voi oman harkintansa mukaan hyväksyä kesän aikana itsenäisen suorittamisen tekijät.

Hylättyä (4) tai keskeytynyttä (K) opintojaksoa ei voi suorittaa itsenäisesti. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opintojaksoja itsenäisesti vain kotilukiossaan. Lukioiden yhteisesti järjestämillä opintojaksoilla itsenäinen suorittaminen hoidetaan järjestäjälukiossa.

Kunkin periodin lopuksi on 7,5 päivän päättöviikko, jossa koodien 1–7 opintojaksoille on varattu kokonainen päättöpäivä ja koodin 8 opintojaksolle puoli päivää. Päättöviikolla voidaan toteuttaa muun muassa teemapäiviä, kokeita, vierailuja tai projektien loppukoonteja. Päättöpäivän tarkemmasta aikataulusta ja ruokailusta sovitaan kyseisen päivän opettajan kanssa. Poissaolo päättöviikolla on ilmoitettava kyseisen päivän opettajalle ennen päättöpäivän alkamista. Etukäteen tiedettyihin päättöviikolle osuviin poissaoloihin anotaan lupaa rehtorilta.

Päättöviikon aikataulu:

Opettaja ilmoittaa miten ja milloin kokeet ja muut suoritukset palautetaan. Periodin arvosanat näkyvät Wilman perioditodistuksessa arvioinnin valmistuttua.

Uusintakuulusteluun voi ilmoittautua vain, jos opintojakson koe on jäänyt hyväksytystä syystä päättöviikolla suorittamatta tai siitä on hylätty arvosana ja jos päättöviikon poissaolo on selvitetty ja syy on pätevä. 

Katso uusinta- ja korotuskuulustelujen ajankohdat ja ilmoittautumisajat. Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava Wilman tentit-sivulta. Valitse tenttilistalta edellisen periodin opintojakso, jonka kokeeseen haluat ilmoittautua, ja klikkaa ilmoittaudu.

Huom.! Sähköinen ilmoittautuminen on mahdollista vain edellisessä periodissa olleiden opintojaksojen kokeisiin. Jos suoritat uusintakuulustelussa aikaisemmissa periodeissa olleenopintojakson kokeen, ilmoittautuminen tapahtuu kansliasta saatavalla lomakkeella kyseisen opintojakson opettajalle  Myös korotuskuulusteluihin ilmoittaudutaan lomakkeella. Jos teet kaksi koetta samana päivänä, ilmoittaudu kumpaankin kokeeseen erikseen.

Jos sairauden vuoksi ei voi osallistua uusinta- tai korotuskuulusteluun, siitä on ilmoitettava ko. aineenopettajalle ennen kokeen alkamista. Muussa tapauksessa uusinta-/korotusmahdollisuus katsotaan käytetyksi.

Lukiodiplomien tehtävänä on antaa opiskelijalle mahdollisuus osoittaa erityistä osaamistaan ja harrastuneisuuttaan pitkäkestoisen näytön avulla. Lukiodiplomi kuvaa monipuolisesti opiskelijan tavoitteellista työskentelyä, kehittyneitä taitoja ja syvällistä osaamista. Opiskelija tutkii ja ilmaisee kulttuurisesti moninaista todellisuutta eri oppiaineille ominaisin keinoin. Lukiodiplomi ilmentää opiskelijan ajattelun, tuottamisen, tulkinnan ja arvottamisen taitoja sekä omaehtoista harrastuneisuutta. Lukiodiplomeja on mahdollista suorittaa OSYKissa kuvataiteessa, liikunnassa, musiikissa, teatterissa ja tanssissa. Lukiodiplomit tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden arvioida lukio-opintojen aikana karttunutta osaamistaan ja vahvuuksiaan jatko-opintojen näkökulmasta. Lukiodiplomit täydentävät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista.   Opetuksen tavoitteet Kaikkia lukiodiplomeja yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija

• asettaa lukiodiplomin suorittamiselle omat lähtökohdat ja tavoitteet
• työskentelee tavoitteellisella otteella itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa
• tutkii ja ilmaisee kulttuurista todellisuutta eri tiedonaloille ominaisilla tavoilla
• soveltaa lukioaikana karttunutta osaamista ja omaehtoista harrastuneisuutta
• valitsee tarkoituksenmukaisia opiskeluympäristöjä, työtapoja ja ilmaisun keinoja
• arvioi asetettujen tavoitteiden saavuttamista, työskentelyä, lopputulosta ja kokonaisuutta.

Arviointi Lukiodiplomin arviointi perustuu opiskelijan tai opiskelijoiden ryhmänä itsenäisesti toteuttamaan lukioaikaisen erityisen osaamisen ja harrastuneisuuden näyttöön. Opiskelijan toteuttama lukiodiplomi arvioidaan kokonaisuutena kurssin päätyttyä. Lukiodiplomin arvioinnissa annetaan palautetta lukiodiplomille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Lukiodiplomin arviointi on monipuolista ja luotettavaa, ja se vastaa opiskelijan aineessa tai aineryhmässä osoittamaa osaamisen tasoa. Lukiodiplomin suorittamiseen sisältyy opiskelijan itsearviointia. Lisätietoa lukiodiplomeista Opetushallituksen sivuilta ja tarkemmin OSYKn lukiodiplomeista oheisesta liitetiedostosta.

Rotokollassa annetaan ohjeet ja pelisäännöt Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimeen kuuluvien lukioiden keskinäisen vapaaehtoisen yhteistyön organisoimiseen ja suunnitteluun. OSYKin opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintoja myös muissa Oulun kaupungin lukiossa. Nämä suoritetut opinnot hyväksytään osaksi opiskelijan oppimäärää. Toisessa lukiossa suoritettavista opinnoista on aina sovittava etukäteen opinto-ohjaajan kanssa.

VAIHTOPERIODI
Opiskelijalla on mahdollisuus opinto-ohjaajan kanssa keskusteltuaan siirtyä opiskelemaan toiseen Oulun kaupungin lukioon kokonaisen periodin ajaksi. Tällöin hän valitsee kaikki periodin aikana suoritettavat opinnot vaihtoperiodin lukiosta. Opiskelijalla voi lukioaikana olla korkeintaan kolme toisessa lukioissa suoritettua vaihtoperiodia. Muihin kuin Oulun kaupungin lukioihin ei voi mennä vaihtoperiodille.

Oulun kaupungin lukioiden opintotarjottimet ovat näkyvissä kaikille Wilmassa. Ilmoittautuminen opintojaksoille tapahtuu viimeistään kolme (3) työpäivää ennen kyseisen periodin alkua Wilmassa. Tämän jälkeen opintojaksolle voi päästä mukaan vain opintojakson opettajan luvalla. Opintojaksolle osallistuminen on mahdollista vain siinä tapauksessa, että kyseisellä opintojaksolla on tilaa. Oman koulun opiskelijat ovat aina etusijalla opintojaksoille ilmoittautumisessa.

Opiskelija voi sisällyttää lukion oppimäärään myös muissa oppilaitoksissa kuin Oulun kaupungin lukioissa suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista. Tällöin hänen on haettava osaamisen tunnustamista rehtorilta ja tarvittaessa asianomaisen oppiaineen opettajalta.

Oulun lukiolaiset voivat halutessaan sisällyttää vapaasti valittaviin lukio-opintoihinsa korkeakouluopintoja. Korkeakouluopintoihin tutustuminen jo lukioaikana auttaa jatko-opintojen suunnittelussa ja niihin hakeutumisessa. Kaikille avoimia korkeakouluopintoja tarjoavat avoimet yliopistot ja avoimet ammattikorkeakoulut. Osa niistä järjestää erityisesti lukiolaisille suunnattuja opintoja. Voit lukiolaisena valita opintoja sekä avoimesta tarjonnasta että lukiolaisille suunnatusta tarjonnasta. Monet opinnoista suoritetaan verkossa, joten voit valita opintoja myös muista kuin oululaisista korkeakouluista.  Lisätietoja löytyy koulun kotisivuilta.

Oppikirjat oppiaineissa

OPPIAINE / OPPIMATERIAALISARJA (Digikirja)

Äidinkieli ja kirjallisuus / Särmä sekä Särmä kielenhuolto (LOPS2021) digitehtävät /Otava)
B-ruotsi / Fokus (Otava)
A-englanti / New Insights (Otava)
A-espanja / Nos vemos (Otava)
A-ranska / J’aime (Otava)
A-saksa / Unter uns (e-Oppi)
B3-ranska / J’aime (Otava)
B3-saksa / Magazin (Otava)
B3-espanja / Nos vemos (Otava)
B3-venäjä / Ponjatno (Otava)
MAA / Juuri (Otava)
MAB / Huippu (Otava)
MAY1 / Luvut ja yhtälöt (Otava)
Biologia / BIOS (SanomaPro)
Maantiede / Manner (Otava)
Fysiikka / Fysiikka (SanomaPro)
Kemia / Mooli (Otava)
Filosofia / Idea (Otava)
Psykologia / Oivallus (Otava)
Historia / Forum (Otava)
Yhteiskuntaoppi / Forum (Otava)
Uskonto / Lumo (Otava)
Elämänkatsomustieto / Elämänkatsomustieto (Studeo)
Terveystieto / Terve (SanomaPro)
Opinto-ohjaus / Minä opiskelijana (Studeo)

Tietokone, sankakuulokkeet ja läppärilaukku.

Syksyn 2024 koepäivät:

Kevään 2025 koepäivät

YLIOPPILASTUTKINNON RAKENNE
Keväällä 2022 tai sen jälkeen tutkintonsa aloittavien tutkintoon kuuluu viisi pakollista koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee vähintään neljä eri tutkintoaineen koetta vähintään kolmesta seuraavasta ryhmästä: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine. Kokeisiin tulee sisältyä yksi pitkän oppimäärän koe. Näiden viiden kokeen lisäksi kokelas voi suorittaa yhden tai useamman muun kokeen. Kokelas voi halutessaan suorittaa eri oppimäärien kokeita samassa tutkintoaineessa. Saman aineen eri oppimäärien kokeet voidaan kuitenkin laskea suoritukseksi vain kerran, esimerkiksi lyhyt ja pitkä matematiikka tai evankelisluterilainen uskonto ja ortodoksinen uskonto. Kokelas voi halutessaan valita toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta äidinkieleltään ruotsin- tai suomenkielisille kokelaille tarkoitetun äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen kyseisessä kielessä. Kokelas voi myös halutessaan suorittaa vieraan kielen kokeen sijasta äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen saamen kielessä.

Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden tehtävät laaditaan kussakin oppiaineessa niiden opintojen oppimäärien mukaan, joista lukiolain nojalla säädetään lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisina pakollisina opintoina ja valtakunnallisina valinnaisina opintoina.

Matematiikassa ja toisessa kotimaisessa kielessä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Vieraissa kielissä voidaan järjestää kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu. Vähintään yhden tutkinnon pakollisista kokeista tulee olla vaativampi koe tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettu äidinkielen koe.

Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi, kun kokelas on suorittanut hyväksytysti pakolliset kokeet. Jos kokelas on hylätty yhdessä pakollisessa kokeessa, hän voi saada ylioppilastutkintotodistuksen, jos hänen kompensaatiopisteensä riittävät. Tällöin hylätty arvosana merkitään ylioppilastutkintotodistukseen.

Opiskelija saa osallistua kirjoituksiin, kun hän on suorittanut kyseisen aineen pakolliset opinnot. Kannattaa kuitenkin huomioida, että koetehtävät laaditaan pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen mukaan. Luvan kirjoituksiin osallistumiseen antaa rehtori.

Opiskelija voi suorittaa ylioppilaskokeen lisäksi valtakunnallisen suullisen kielitaidon kokeen kaikissa A-kielissä ja ruotsin kielessä. Tällöin hänen tulee osallistua myös suullisen kielitaidon opintojaksolle tai osoittaa sitä korvaavat opinnot. Suullisen kielitaidon kokeet järjestetään opintojakson päättyessä.

Abiturientti voi osallistua suomen kielessä ja kirjallisuudessa valtakunnallisen puheviestintätaitojen päättökokeeseen. Suulliset kokeet ja puheviestintätaitojen päättökoe ovat vapaaehtoisia ja niistä saa erillisen todistuksen. Asiasta kannattaa keskustella jo hyvissä ajoin kyseisen aineen opettajan kanssa.

TUTKINNON SUORITTAMINEN
Yo-tutkinnon saa hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan, eli toisin sanoen kaikkien pakollisten aineiden kirjoituksiin tulee osallistua tänä aikana.

Lue tarkemmat ohjeet: tietoa kokelaalle ja www.ylioppilastutkinto.fi.

KOKEIDEN UUSIMINEN
Hylätyn kokeen voi uusia kolme kertaa tutkinnon suorittamisen aikana. Syksystä 2019 alkaen yhden tai kaksi tutkintokertaa käyttänyt kokelas, joka on osallistunut neljään pakolliseen kokeeseen ja saanut hylätyn yhdessä niistä, voi halutessaan lisätä tutkintoonsa uusia aineita. Ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen hylätyn kokeen voi uusia ilman rajoitusta.

Hyväksytyn kokeen saa uusia ilman rajoitusta.

Ylioppilastutkintoa saa myöhemmin myös täydentää. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen voi osallistua myös muihin ainereaalikokeisiin, joista saa sitten erillisen todistuksen.

ARVOSTELU
Kokeet arvostellaan seuraavilla arvosanoilla ja pisteillä:
laudatur (7),
eximia cum laude approbatur (6)
magna cum laude approbatur (5)
cum alude approbatur (4)
lubenter approbatur (3)
approbatur (2)
improbatur (0)

Yo-tutkintotodistukseen merkitään vain hyväksytyt kokeet, ellei kokelas anna yo-tutkintolautakunnalle lupaa hylätyn kokeen suorituksen merkitsemiseen. (Koskee ns. kompensaatiotapauksia.)

Jos kokelas uusii kokeen ennen todistuksen antamista, todistukseen merkitään kokelaan saamista arvosanoista parempi.

Huom! Vaikka kaikki pakolliset yo-kokeet olisivat menneet läpi, ei opiskelija saa yo-tutkintotodistusta, jos pakollisia opintoja puuttuu tai minimiopintomäärä (150 opintopistettä) ei ole täynnä. Jos opintomäärä jää tällä tavalla vajaaksi, on opiskelijan ilmoitettava asia hyvissä ajoin kansliaan (heti yo-kokeiden tulosten tultua), jotta asia ehditään ilmoittaa YTL:lle ennen kuin valmistuneiden lista julkaistaan netissä.

Anottaessa kuulovamman, lukihäiriön, sairauden, vamman, vaikean elämäntilanteen tai vieraskielisyyden huomioon ottamista ylioppilastutkinnossa tarvittavat hakemukset ja lausunnot laaditaan sähköisessä palvelussa ja rehtori lähettää ne lautakuntaan palvelun kautta.