Turvetuotantosoiden ennallistaminen
Ajankohtaista
TUPAS-hankkeen ennallistamisen ja kestävän jatkokäytön toteutussuunnitelmat entisille turvetuotantoalueille Turvesuolla, Miehonsuolla ja Haarasuolla Sanginjoen valuma-alueella sekä Ahvensuolla Iijoen valuma-alueella ovat valmistuneet. Toteutussuunnitelmien pohjalta myös ensimmäinen pilottikosteikko Turvesuolla on toteutettu. Lisäksi tiedepolun yleissuunnitelma on valmistunut.
TUPAS-hankkeen käytännön toimenpiteitä on tarkoitus jatkaa TUPAS2-hankkeessa. Hankkeelle on haettu JTF-rahoitusta, jonka päätöstä odotellaan.
Ennallistamisen ja kestävän jatkokäytön toteutussuunnitelmat kaikille kohdealueille
Turvesuon pilottikosteikko
Kosteikko sijaitsee entisellä turvetuotantoalueella Turvesuolla Sanginjoen valuma-alueella. Kosteikko toteutettiin padottamalla lohkon 3 laskuoja sekä ohjaamalla kosteikolle kahden johdeojan kautta lisää vesiä ulkopuoliselta valuma-alueelta, joka on kooltaan 247 hehtaaria koostuen ojitetuista soista ja metsistä. Rakentamisen yhteydessä parannettiin kosteikon reunalla olevaa patopengertä ja siinä sijaitsevaa ylivirtausuomaa sekä korotettiin viereistä metsäautotietä. Kosteikon suunniteltu pinta-ala on 4,7 ha, keskisyvyys 0,54 m, tilavuus 25 380 m3 ja veden viipymä 31 h. Kokonaispinta-ala vettyvine vaihettumisvyöhykkeineen on 5,7 ha.
Kosteikko toimii hyvänä vesien suojelurakenteena. Se leikkaa valuma-alueelta tulevia virtaamia varastoimalla vettä, jonka seurauksena valuma hidastuu, haihdunta kasvaa, suon vesitilavuus ja varastointikyky kasvavat sekä pohjaveden pinta nousee. Kosteikko pidättää kiintoainetta ja valumavedet puhdistuvat fysikaalisten, biologisten tai geokemiallisten prosessien avulla. Kosteikon rakentamisella myös alueen luonnon monimuotoisuus kasvaa, eliö- ja kasvilajien kirjo runsastuu ja monipuolistuu sekä vesilintujen ja vesikasvien elinympäristöt laajenevat. Lisäksi kosteikolla on positiivinen vaikutus ilmastopäästöihin vähentämällä turvetuotantoalueelta ilmaan vapautuvan hiilidioksidin määrää, sillä turpeen jäädessä vedenpinnan alle, sen hajoaminen lakkaa.
Pilottikosteikon ilmasto- ja vesistövaikutuksia seurataan parin vuoden ajan Syke:n Enari-hankkeessa ja Oulun yliopiston Kestävää kasvua Pohjois-Pohjanmaalle – vihreän siirtymän seurantajärjestelmä -hankkeessa. Oulun kaupungin toimesta tehdään vesistön happamuusmittauksia sekä seurataan luonnon monimuotoisuuden kehittymistä.
Tiedepolku
Turvesuon tiedepolun yleissuunnitelma: Turpeesta tulevaisuuteen, Taidetta, turvetta ja tiedettä läpi vuosikymmenten on valmistunut. Sen laati kaupungin toimeksiannosta WSP Finland Oy.
Tiedepolun tarkoituksena on tuottaa viestinnän kautta tietoa turvetuotannon historiasta, rakennemuutoksesta sekä ennallistamisvaiheesta. Kohderyhmänä ovat koulut, oppilaitokset, alueella matkailevat ja kuntalaiset. Tiedepolun on tarkoituksena toimia yhtenä kulttuuripääkaupunkivuoden vierailukohteena, joka välittää tietoa jälkipolville turvetuotantoon liittyvästä kulttuurihistoriasta.
Tiedepolun tarkempi suunnittelu jatkuu TUPAS2-hankkeessa.
Turvesuon pilottikosteikko
Tapahtumat
Turvesuon, Miehonsuon, Haarasuon ja Ahvensuon entisten turvetuotantoalueiden maanomistajien keskustelutilaisuus järjestettiin keskiviikkona 26.2.2025 klo 17-19 Ympäristötalolla, Solistinkatu 2, kahvila Leetassa. Tilaisuudessa esiteltiin Oulun kaupungin toteutussuunnitelmia ja keskusteltiin niiden vaikutuksista alueilla sekä kuultiin muiden maanomistajien ajatuksista omien alueidensa jatkokäytön suhteen. Mukana oli myös ELY:n PUHTI-hanke, joka mahdollistaa entisille turvetuotantoalueille tehtävien ennakkosuunnitelmien laatimisen veloituksetta.
Sanginjoen nuorisoseurantalolla pidettiin asukastilaisuus 16.12.2024 klo 17-19. Sen järjestäjinä toimivat Metsähallituksen luontopalvelut, Oulun kaupunki, Business Oulu, ELY-keskus, Loppulan ystävät ry ja Naturest Oy. Tilaisuudessa keskusteltiin Sanginjoentien liikenteestä, Sanginjoen alueen tapahtumista sekä kylien kehittämisestä. Yhteistyö aiheiden parissa jatkuu ja esille tulleisiin asioihin mietitään ratkaisuja yhdessä.
Sanginjoen nuorisoseurantalolla järjestettiin tilaisuus kyläläisille torstaina 28.11.2024 klo 17-19. Pikkujoulukahvien merkeissä aiheena olivat Valojuhlan palaute ja TUPAS-hankkeen toteutussuunnitelmat entisille Turvetuotantoalueille. Keskustelussa esille tulleet asiat kirjattiin ylös ja huomioidaan hankkeen jatkotoimenpiteissä.
TUPAS-hankkeessa tehtyihin kestävän jatkokäytön toteutussuunnitelmiin entisillä turvetuotantoalueilla (Sanginjoen valuma-alueen Turvesuolla, Miehonsuolla ja Haarasuolla) pääsi tutustumaan ja antamaan palautetta Valojuhlassa 17.11.2024 klo 12-16 Loppulassa, Sanginjoentie 1101, 90660 Oulu. Saadusta palautteesta tehtiin kooste jatkoa varten.
Turvetuotannosta kohti kestävää jatkokäyttöä - Oulun kaupungin ratkaisuja alueiden maankäyttöön - yleisötilaisuus järjestettiin 19.9.2024 klo 17.30-19.30 Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen Telluksen stagella. Yleisötilaisuuden esitykset olivat esillä nettisivulla kaksi viikkoa. Sen jälkeen niitä voi kysyä projektipäälliköltä.
Taustaa
Turvetuotannossa olleita alueita tulee lähivuosien aikana poistumaan tuotannosta ja palautumaan takaisin maanomistajille. Näiden alueiden ennallistaminen ja muu jatkokäyttö tulee suunnitella kestävästi, jotta alueiden ilmastopäästöt saadaan hallintaan. Kestävästi toteutetulla jatkokäytöllä voi olla myös positiivinen vaikutus alueiden ja niiden lähialueiden luonnon monimuotoisuuteen.
TUPAS-hanke
Oulun kaupungin omistamalla alueella on käynnistynyt Turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistaminen ja kestävä jatkokäyttö-TUPAS -hanke. Hanke toteuttaa Oulun kaupunkistrategiaa 2030 ja ympäristöohjelmaa, tukee niiden ympäristövastuullisuuden sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja ennallistamisen tavoitteita sekä edistää hiilineutraalille kaupungille asetun päämäärän saavuttamista.
TUPAS-hankkeen tavoitteena on tuottaa kestävä toimintamalli turvetuotannosta palautuvien alueiden ennallistamiseen ja kestävän jatkokäytön suunnitteluun, eri jatkokäyttövaihtoehtojen vertailuun ja arvottamiseen sekä eri sidosryhmien tiedottamiseen, osallistamiseen ja yhteistoiminnan tukemiseen.
Varsinaisten ennallistamistöiden toteutuksesta saadaan uutta tietotaitoa ja kokemusta niin kaupunkiorganisaation rakennuttajille ja tilaajille kuin paikallistason toimijoille, kuten urakoitsijoille.
Hankkeessa toteutettavat ennallistamiskohteet toimivat myös erittäin tärkeinä tutkimuskohteina ilmastopäästöjen, vesistövaikutusten ja luonnon monimuotoisuuden palautumisen osalta. Tutkimustietoa tuottavat TUPAS-hankkeeseen liittyvät tutkimuslaitosten JTF-rahoitteiset hankkeet.
Hankeviestintä (videomateriaali, uutiset, somejutut, yleisötilaisuudet, maastoretki, tiedepolku) tuottaa tietoa turvetuotannon historiasta, tapahtuvasta rakennemuutoksesta, nykyisestä ennallistamisvaiheesta sekä kestävästä jatkokäytöstä. Viestintämateriaali suunnataan koulujen, oppilaitosten, alueella matkailevien, sidosryhmien ja kaikkien kuntalaisten käyttöön.
TUPAS-hanke vaihe 1
Hankkeen vaiheessa 1 vuonna 2024 tuotetaan ennallistamis- ja jälkikäyttösuunnitelmat neljälle eri turvetuotantoalueelle:
- Sanginjoen valuma-alueella sijaitseville Turvesuolle, Miehonsuolle ja Haarasuolle sekä
- Iijoen valuma-alueella sijaitsevalle Ahvensuolle.
Suunnittelu toteutetaan kokonaisvaltaisesti valuma-aluelähtöisenä suunnitteluna, jossa jokaiselle lohkolle/osa-alueelle valitaan ko. alueen maaperän ja topografian osalta paras jatkokäyttömuoto. Suunnittelussa huomioidaan myös turvetuotannon ympäristölupiin, toiminnan päättämiseen sekä näiden rauettamiseen liittyvät vaatimukset. Mahdollisia ennallistamistoimia ja jatkokäyttömuotoja ovat esimerkiksi turvesuon ennallistaminen, vettäminen, kosteikot, kosteikkoviljely tai muu viljely, metsitys, energiapaju tms., aurinkoenergiatuotanto, retkeilyrakenteet jne.
Vaiheessa 1 toteutetaan Turvesuolle myös ennallistamispilotti, jossa ennallistetaan vettämällä/kosteikkona yksi noin 5 hehtaarin kokoinen alue, jonka vaihettumisvyöhykkeen ja välittömän lähialueen arvioidaan olevan noin 10 hehtaaria.
Hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen on saatu Euroopan unionin osarahoitus (JTF-rahoitus Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus).
TUPAS-hanke vaihe 2
Hankkeen vaiheessa 2 on tarkoitus ennallistaa ja saattaa kestävän jatkokäytön piiriin arviolta 185 hehtaaria entistä turvetuotantoaluetta, joista kosteikkona noin 113 hehtaaria ja ennallistettavana alueena (pohjavedenpinta < 30 cm) noin 69 hehtaaria. Kosteikkoja ympäröivillä kuivemmilla lohkoilla tullaan tekemään pienimuotoisia kasvituskokeiluja. Toimenpiteet tehdään vaiheessa 1 laadittujen toteutussuunnitelmien ja kustannusarvioiden pohjalta. Toimenpiteitä kohdennetaan myös virkistyskäyttörakenteiden mm. tiedepolun sekä viestintä- ja opetusmateriaalien toteutukseen.
Toisen vaiheen arvioitu toteutusajankohta on 1.3.2025-31.12.2027. TUPAS2-hankkeelle on haettu JTF-rahoitusta ja päätöstä odotellaan.
Lisätietoja hankkeesta
- Juha Peuraniemi, vastuullinen johtaja
- Mervi Uusimäki, projektipäällikkö
- Satu Pietola, ympäristöasiantuntija
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)ouka.fi.
Turvesuon, Miehonsuon ja Haarasuon sijainti Sanginjoen valuma-alueella.
Ahvensuon sijainti Iijoen valuma-alueella.
Sivun lyhytosoite https://www.ouka.fi/turvesoiden-ennallistaminen.
