Oppilaan arviointi

Peruskoulussa arvioidaan oppilaan työskentelyä, käyttäytymistä, saavutuksia ja edistymistä opinnoissa. Arvioinnin tulee olla yksilöllistä, totuudenmukaista ja monipuolista.

Arviointi tapahtuu suhteessa opetussuunnitelmassa määritettyihin tavoitteisiin. Opetushallituksen laatimat hyvän osaamisen kuvaukset ja päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät arvioinnin perustana olevan kansallisen tieto- ja taitotason. Oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet on kuvattu opetussuunnitelmassa kunkin oppiaineen kohdalla.

Oppilaan arviointi muodostuu monista eri osa-alueista. Arviointiin kuuluvat suulliset ja vapaamuotoiset kirjalliset palautteet, arviointikeskustelut, erilaiset näytöt tiedoista ja taidoista, kokeet, testit sekä lukuvuoden aikana annettavat todistukset. Arvioinnin käytänteistä ja perusteista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille etukäteen.

Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta oppilaalle ja hänen huoltajilleen oppilaan opintojen etenemisestä sekä ohjata oppilasta havainnoimaan omaa oppimistaan. 

Kehityskeskustelu ja arviointikeskustelu ovat osa oppimisen arviointia. Kehityskeskustelussa käsitellään oppilaan vahvuksia, oppimis- ja työskentelytaitoja sekä ajankohtaisia opiskeluun ja ikävaiheeseen liittyviä kysymyksiä.

Syyslukukauden alussa opettaja kutsuu oppilaan ja huoltajan kehityskeskusteluun, jossa muun muassa asetetaan tavoitteita opiskelulle. 1.-4.-luokilla kehityskeskustelut käydään syyskuun loppuun mennessä ja 5.-luokalla syyslomaan mennessä.

Asetettuihin tavoitteisiin palataan arviointikeskustelussa, joka korvaa joulutodistuksen 1.-4.lk. Arviointikeskustelu käydään tammikuun loppuun mennessä.

Kehityskeskustelun voi aina korvata Lapset puheeksi -keskustelulla, johon huoltajille tarjotaan mahdollisuus ainakin 1.-luokalla. 

Oppilas saa numeroarvioinnin ensimmäisen kerran 4.-luokan kevättodistuksessa.