Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla. Se tukee ja täydentää kotien kasvatustehtävää ja vastaa omalta osaltaan lasten hyvinvoinnista.
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sekä avoimen varhaiskasvatuksen kerhoissa.
Kun lapsellesi on myönnetty varhaiskasvatuspaikka, suosittelemme että tutustutte yhdessä lapsenne kanssa tulevaan ryhmään ennen aloitusta. Tämä tutustuminen on tärkeää lapsen kiinnittymiselle ryhmään ja keskinäisen luottamuksen rakentamiselle. Se toimii myös pohjana päiväkodin ja huoltajan väliselle yhteistyölle. Päiväkoti ottaa sinuun yhteyttä varhaiskasvatuksen aloittamisesta ja tutustumisen järjestämisestä. Jos haluat, voit myös itse ottaa yhteyttä päiväkotiin tai perhepäivähoitajaan.
Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on varata aikaa tutustumiseen. Tutustumisjakso kestää muutamasta päivästä kahteen viikkoon ja tänä aikana lapsi voi huoltajansa kanssa vierailla ryhmässä useita kertoja ja harjoitella ryhmässä toimimista.
Jokaisen lapsen huoltajien kanssa käydään aloituskeskustelu ennen varhaiskasvatuksen alkua. Aloituskeskustelussa haluamme kuulla lapsestasi ja toiveistasi varhaiskasvatuksen alkaessa. Keskustelun tukena käytetään aloituskeskustelulomaketta.
Varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on lain mukainen salassapitovelvollisuus lasta ja perhettä koskevissa asioissa.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön vastuulla on varmistaa, että lasta hakevalla henkilöllä on oikeus noutaa lapsi. Lapsi luovutetaan ainoastaan henkilöille, joista ollaan huoltajien kanssa yhdessä sovittu. Joskus erityistilanteissa voidaan sopia, että joku muu kuin eVakaan kirjattu henkilö hakee lapsen. Tällaisissa tilanteissa on hyvä saada huoltajilta kirjallinen vahvistus.
Huoltajien yhteystietojen on tärkeää olla aina ajan tasalla. Jos lasta ei haeta sovittuun määräaikaan mennessä, päiväkoti ottaa yhteyttä huoltajiin ja ilmoitettuun varahakijaan. Jos yhteyttä ei saada, tavoitellaan lapselle nimettyjä muita hakijoita.
Lasta ei koskaan luovuteta päihtyneelle henkilölle. Lasta ei myöskään luovuteta arvaamattomasti käyttäytyvälle tai väkivaltaiselle henkilölle. Jos lapsen luovuttaminen hakijalle ei ole mahdollista, henkilökunta ottaa yhteyttä niihin henkilöihin, joilla on oikeus hakea lapsi tai jotka on merkitty lapsen varahakijoiksi. Jos näihin henkilöihin ei saada yhteyttä, otetaan yhteys lastensuojeluun.
Henkilökunnan velvollisuus on hakutilanteessa varmistua siitä, että hakija on kykenevä ottamaan vastuun lapsen hoidosta ja turvallisuudesta.
Jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa. Lapsi osallistuu varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan omien edellytystensä mukaan. Lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen aloitetaan kuuden viikon kuluessa varhaiskasvatuksen aloittamisesta.
Suunnitelman laadinnassa huomioidaan huoltajien näkemykset lapsesta sekä kasvattajien kokemukset lapsesta lapsiryhmässä. Keskustelun kautta syntyy yhteisiä päätöksiä ja sopimuksia siitä, miten varhaiskasvatuksen henkilökunta edistää lapsen kasvua ja oppimista toiminnassa. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vähintään kerran lukuvuodessa ja tarvittaessa useammin.
Oulun kaupungissa on käytössä Lapset puheeksi -menetelmä, jota tarjotaan huoltajille. Keskustelussa käydään yhdessä läpi lapsen arjen asioita kotiin, varhaiskasvatukseen, harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyen. Tarkoituksena on lisätä yhteistä ymmärrystä lapselle tärkeistä asioista, jotka vaikuttavat hänen hyvinvointiinsa ja arjen sujumiseen. Keskustelu on huoltajille vapaaehtoinen. Lapset puheeksi -keskustelua tarjotaan ensimmäisen varhaiskasvatusvuoden aikana sekä aina tarvittaessa.
Lapsen yksilöllinen lääkehoitosuunnitelma laaditaan kaikille lääkehoitoa tarvitseville (esim. astma, diabetes, epilepsia, tulehdustaudit) varhaiskasvatuksessa oleville lapsille. Suunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen huoltajien, lapsen ryhmän henkilökunnan ja tarvittaessa lasta hoitavan terveydenhuollon henkilökunnan kanssa ennen lääkehoidon aloittamista varhaiskasvatuksessa. Samaa lääkehoitosuunnitelmaa käytetään kaikissa kaupungin päiväkodeissa, kouluissa ja nuorisopalveluiden toiminnassa.
Jos lapsellesi tarvitsee laatia yksilöllinen lääkehoitosuunnitelma, saat lomakkeen ja ohjeistuksen lapsesi varhaiskasvatuspaikasta.
Pääsääntönä on, että sairasta lasta ei saa viedä päiväkotiin, perhepäivähoitajalle, kerhoon tai esiopetukseen. Sairaan lapsen paikka on kotona. Tarttuvaa tautia sairastavan lapsen saa tuoda päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle, kun tauti ei enää tartu ja lapsi on terve. Lapsen tulee siis jaksaa osallistua ryhmän toimintaan normaalisti eli esimerkiksi ulkoilla ja leikkiä muiden kanssa.
Jos lapsi sairastuu varhaiskasvatus- tai esiopetuspäivän aikana, siitä ilmoitetaan heti huoltajalle ja lapsi tulee hakea kotiin mahdollisimman pian.
Oulun kaupungilla on ohjeistus varhaiskasvatuksessa olevien lasten infektioiden ehkäisyyn. Tavoitteena on vähentää lasten ja henkilökunnan sairastavuutta ja sairaudesta johtuvia poissaoloja. Ohjeistus perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen "Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa" sekä Oulun varhaiskasvatuksen strategiaan.
Jokaisessa päiväkodissa ja perhepäivähoidossa on hygieniasuunnitelma, johon henkilökunta sitoutuu ja jonka toteutumista arvioidaan säännöllisesti.
Varhaiskasvatuksessa olevien lasten infektioiden ehkäisyä toteutetaan yhteistyössä lasten huoltajien kanssa.
