Niityt

Vihannoivat heinät, värikkäät kukat ja pörriäisten pörinä - Oulun kaupungissa on lukuisia niittyjä. Niiden määrää lisätään koko ajan! 

Niityillä voit tutustua luontoon

Kaupunkiniityt monimuotoistavat kaupunkien kasvi- ja eliölajistoa. Leikattaviin nurmikoihin verrattuna niityiltä löytyy moninkertainen määrä eri kasvi- hyönteis- ja eläinlajeja. Niityt tarjoavat kukkaloistollaan silmäniloa ihmisille, mutta myös ravintoa ja suojaa hyönteisille, pörriäisille, linnuille sekä pienille nisäkkäille. Kaupunkiniityt ovatkin oiva paikka tutustua luontoon ja eliölajeihin.  

Niityt eivät kuitenkaan kestä kulutusta yhtä hyvin kuin nurmikot. Niityt sijaitsevatkin vähällä käytöllä olevilla viheralueilla. Joskus niiden keskellä kulkee polku. Niityt tarjoavat monenlaisia aistiärsykkeitä ja elämyksiä. Kukkivien kasvien väriloisto ja tuoksut houkuttelevat ihmisten lisäksi paikalle myös monia pölyttäjiä, kuten mehiläisiä ja perhosia.

Niittyjä hoidetaan niittämällä alueet muutaman kerran vuodessa. Niittyjen kasvillisuus vaihtelee kasvupaikan mukaan. Osalla niityistä kasvit kasvavat hyvinkin korkeiksi - jopa yli metrin pituisiksi - ja osalla kasvillisuus pysyy alle polvenkorkuisena.  

Niittyjen kasveja voi myös pienissä määrin poimia maljakkoon piristeeksi. Tällöin kasvi tulee leikata vähintään viiden senttimetrin korkeudelta. 

Nurmikot niityiksi -projekti 

Osa Oulun kaupungin nurmikoista muutetaan niityiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että nurmen jatkuva leikkaaminen lopetetaan ja alue niitetään kerran tai kaksi vuodessa. Niityt kehittyvät hiljalleen vuosien kuluessa. Niittyjä muodostuu kaupungin eri osissa eri tahtiin.

Projektissa arvioidaan samalla, miten niityt sopivat kaupunkimaisemaan. Niityillä kasvillisuuden lajisto on monimuotoisempaa, joten niityt tarjoavat ravintokasveja pölyttäjille kuten kimalaisille, mehiläisille ja perhosille. Myös linnut ja piennisäkkäät hyötyvät niittyjen tarjoamasta ravinnosta ja suojasta.  

Hankkeessa istutetaan niitty­kasveja

Nurmikot niityiksi -hankkeessa puistoihin on kylvetty niittykasvien siemeniä laikuiksi. Niiden toivotaan hiljalleen leviävän niitylle laajemmin.  Niittykasvillisuuden kehittyminen laikuilla vie useamman vuoden. Istutetut niittykasvit tulee jättää rauhaan, jotta niitty kehittyy toivotulla tavalla. Kukkaloistoa voidaan odottaa 2-3 vuoden kuluttua. Niittylaikkuja on tehty esimerkiksi Syynimaalla Tiedonkehtoon, Puolivälinkankaalla Sirppitien ja Kuokkatien varressa oleville viheralueille, Toppilansalmenpuistoon, Ritaväylän varrelle sekä Pateniemenrannssa Trokanpuistoon. 

Osallistuvassa budjetoinnissa oululaiset ovat ehdottanee niittyjen perustamista eripuolille kaupunkia.  Kuivasrannan Valvattipuistoon ja Karjasillan Kollaanpuistoon on perustettu kukkivia niittyjä osallistuvan budjetoinnin rahoituksella. Niittyjen kasvu täyteen loistoonsa kestää kuitenkin vielä useamman vuoden.

Missä Oulun niityt sijaitsevat?

Niittyjä on ympäri kaupunkia. Parhaiten löydät niityt Oulun karttapalvelusta. 

Niityt ovat kartalla ruskean ja keltaisen sävyisinä alueina. Ne on jaettu kulutuksen ja hoidon mukaan seuraaviin kunnossapitoluokkiin: käyttöniitty, maisemaniitty, piennarniitty ja maisemapelto.

Laidune­läimet  

Lampaat ovat hoitaneet niittyä Haukiputaalla Asemakylän rantaniityllä sekä Hietasaaressa lintutornin läheisyydessä. Laiduneläimet syövät kasveja valikoiden ja muokkaavat siten niityn kasvillisuutta. Ne syövät muun muassa vieraslajeja kuten lupiinia ja jättipalsamia, joten niistä on apua hankalien vieraslajien torjunnassa. Laiduneläinten ansiosta alueet pysyvät avoimina ja luontoarvot säilyvät. 

Laiduntavia lampaita voi käydä katsomassa ja ihailemassa aidan vieressä. Lampaita ei saa häiritä eikä ruokkia - on tärkeää, että ne saavat laiduntaa ja oleskella rauhassa. Lampaat saavat kaiken tarvitsemansa ruuan niityltä ja laidun vaihdetaan, mikäli niityn kasvillisuus kuluu loppuun kesän aikana.   

Maatalouden muutos on muovannut niittyjä

Niityt ovat uhanalaisia perinnebiotooppeja. Perinnebiotooppi tarkoittaa ketoja, niittyjä ja metsälaitumia, jotka ovat perinteisen karjatalouden muovaamia. Niiden määrä on vähentynyt reilusti maatalouden muutoksen myötä. Näin ollen niityllä elävät kasvi- ja eläinlajit harvinaistuvat elinympäristöjen vähentyessä. Niittyjen perustaminen kaupunkeihin lisääkin näiden lajien selviämismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Uusniityt eivät ole varsinaisia perinnebiotooppeja, mutta ne voivat tarjota elinympäristöjä perinnemaisemien eliöille.