Lausuntoja

 

Tällä sivulla voit lukea Oulun kaupungin vammaisneuvoston lausuntoja vuosilta 2020, 2019 ja 2018

 

 

Lausunto Oulun kaupungin ikääntymispoliittisesta ohjelmasta Ikävoimainen Oulu 2021–2030

Vammaisneuvosto pitää ikääntymispoliittista ohjelmaa tärkeänä linjauksena aikana, jolloin ikääntyneiden osuus kaupungin väestöstä kasvaa. Ohjelmassa esitetään neljä hyvin valittua teemaa ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Osa toimenpiteistä on kuitenkin muotoiltu löysästi käyttäen ilmaisuja: kehitämme, mahdollistamme, koordinoimme jne.

Strategiassa ei voida nostaa esille kovin yksityiskohtaisia asioita -ainoastaan kehittämisen suuntaviivat.

Strategian keskeinen ajatus on, että ikääntyvät ihmiset voivat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Kotona asumisen olennainen edellytys on kotien ja asumisympäristön esteettömyys. Asumisympäristöjä tulee kehittää tasapuolisesti eri osissa kaupunkia, myös kanta-Oulun ulkopuolella. 

Kun ikääntyvän omat voimavarat eivät riitä, tarvitaan omassa kodissa asumisen ja asioiden hoitamisen tueksi uusia ratkaisuja, joita myös vähävaraisen ikääntyvän tulee voida hyödyntää. Näitä ovat esimerkiksi apuvälineet, asunnon muutostyöt ja tukihenkilöt.

Yksinäiset omassa kodissa ilman läheisverkoston tukea asuvat ikääntyvät tarvitsevat asumisen tueksi kokonaisvaltaisen palvelujärjestelmän, johon liittyy myös tarvittava asioiden hoito ja edunvalvonta.  Kaupungin, seurakunnan ja järjestöjen yhteistyöllä tulee kehittää tiedonvälitystä, jotta avun tarpeet tulevat paremmin esille eikä kukaan syrjäydy ja jää tarvitsemastaan avusta osattomaksi.

Kotona asumista tukevia hoiva- ja hoitopalveluja ovat omaishoito ja perhehoito. Molempia tulee kehittää ja merkittävästi lisätä.  Omaishoitajille tulee taata mahdollisuus pitää vapaat ja vapaiden aikaisten palvelujen tulee soveltua eri asiakasryhmille. Omaishoidontuen ja siihen liittyen palvelujen tulee kohdistua sekä sopimusomaishoitajiin että ilman palkkiota läheisiään hoitaviin. 

Strategiassa ei ole riittävästi huomioitu erityisryhmien ikääntymisen haasteita. Strategia on laadittu ns. hyväosaisten näkökulmasta unohtaen, että myös esimerkiksi vammaiset, kehitysvammaiset ja mielenterveyden ongelmista kärsivät ikääntyvät eikä heillä ole voimavaroja valmistautua ns. hyvään ja terveeseen vanhuuteen. Merkittävällä osalla ikääntyvistä ei ole taloudellisista tai muista syistä mahdollisuuksia toimia kuten hyvinvoiva enemmistö. Oulun kaupunki ei saa unohtaa

Ohjelmassa näitä ikääntyviä erityisryhmiä ja heidän erityisiä tarpeitaan.

Ohjelmassa korostuu digitaalisuus. Kaikkia digitaalisia järjestelmiä suunniteltaessa on pidettävä mielessä saavutettavuus. Mikään keskeinen palvelu ei myöskään saa jäädä pelkästään digitaalisin välinein käytettäväksi.

Saavutettavuus tulisi mainita myös kuvassa 2 esitettyjen hyvinvoinnin osatekijöiden joukossa.

Moni ikääntynyt on myös liikkumisesteinen. Siksi vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut ja sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki tulee saada toimiviksi etenkin, kun Oulu on laaja-alueinen kaupunki.

Palvelujen hankinta kilpailuttamalla ei mahdollista kuntalaisen yksilöllisten tarpeiden huomioimista palvelujen tuottamisessa. Palvelujen järjestämistapoja tulee monipuolistaa ja kaupunkilaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omienpalvelujensa toteuttamiseen tulee parantaa.

Koska ikääntymispoliittisen ohjelman aikajänne on pitkä, on tärkeää, että sen toteutumista seurataan riittävän lyhyin aikavälein. Tähän seurantaan ikääntyvien ja vammaisten järjestöiltä on saatavissa arvokasta kokemusperäistä tietoa. 

Vammaisneuvosto toivoo, että ohjelma julkaistaisiin saavutettavassa sähköisessä muodossa ja sellaisena painettuna versiona, jossa värit ja kontrastit helpottaisivat heikkonäköisten lukemista.

Oulussa 9.10.2020

Oulun kaupungin vammaisneuvosto

______________________________________________________                                                                                                             

LAUSUNTO/MUISTIO LYHYTAIKAISHOIDON MUUTOKSISTA HYVINVOINTIPALVELUISSA

Oulun kaupungin vammaisneuvosto käsitteli kokouksessaan 11.9.2020 § 106 lyhytaikaishoidon muutoksia. Asiaa esittelivät sosiaalijohtaja Arja Heikkinen, asiantuntija Hanna-Riitta Kahelin, palveluesimies Riitta Typpö, lyhytaikaishoidon palvelut sekä tila-asiantuntija Marjaana Haarala, hyvinvointipalvelut.

Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen esitteli vammaisneuvostolle lyhytaikaishoidon tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden suunnitelmat.

Esteettömyyskoordinaattori Jaana Solasvuo esitteli Hiirosenkodin esteettömyysraportin (liite). Raportin keskeinen sisältö on tämän muistion lopussa.

Tilojen riittävyys ja laatu tulee varmistaa kehitysvammaisten asiakkaiden palvelujen turvaamiseksi. Uusien Intiön tilojen rakentaminen on välttämätöntä. Uudet tilat eivät kuitenkaan ratkaise tämänhetkistä tilannetta, jossa kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan sekä lyhytaikaishoidon tiloissa on suuria puutteita.

Tilojen tulee vastata kehitysvammaisten ihmisten tarpeita. Se, että tilat ovat aikaisemmin olleet hoivatiloja, ei takaa tilojen soveltuvuutta kehitysvammaisille. Tilahallinnolla ei ollut etukäteen tarkkaa tietoa millaisen asiakasryhmän käyttöön Hiirosen tilat tulevat eikä esteettömyyskoordinaattorin tarkastusta tilattu ennen tilojen käyttöönottoa.

Tilasuunnittelun tulee olla pitkäjänteistä, jottei väliaikaistiloihin siirtyminen tapahdu sellaisella kiireellä kuin syyskuun alussa 2020. Hanhilehdon remontti on ollut tiedossa, samoin kehitysvammaisten ja nykyisten tilojen määrä. Tahkokankaan sulkemisen jälkeen osa siellä lyhytaikaishoidossa olleista kehitysvammaisista on edelleen ilman heille sopivaa paikkaa.

Kehitysvammaisilla, samoin kuin heidän vanhemmillaan, tulee olla oikeus saada ajoissa tietoa tulevista muutoksista sekä mahdollisuus päästä tutustumaan uusiin tiloihin riittävän ajoissa.

Vammaisneuvosto esitti huolensa myös työntekijöiden jaksamisesta ko. väliaikaistiloissa etenkin niiden käyttöönoton yhteydessä (keskeneräisyys).

Tiloista on tehtävä turvalliset sekä asiakkaille että työntekijöille.

Esteettömyyskoordinaattori Jaana Solasvuo toteaa, että Hiirosenkodin tiloissa on useita esteettömyyspuutteita, joita kaikkia ei voida korjata.Tilat ovat laitosmaiset. Tiloihin johtaa jyrkkä luiska; myös itse tiloissa on jyrkkä luiska.Valaistus on kirkas ja tiloissa on liiallisia heijastuksia. Tiloissa on paljon sähköpistokkeita ja sprinklereitä, takka ym. joihin saattaa päästä käsiksi. Äänensiirtojärjestelmä puuttuu. Hississä ei ole induktiosilmukkaa eikä ääniopasteita.

LIITE

Esteettömyysraportti

Kehitysvammaisten väliaikaiseen hoitoon tarkoitetut tilat Hiiroisessa

Osoite: Merikotkantie 5 OULU

Saapuminen

Hiiroseen on helppo saapua. Alueelle ohjaa selkeä opaste
parkkipaikat ovat rakennuksen edessä

Rakennus

Rakennukseen johtaa pitkä jyrkkä luiska. Luiska niin jyrkkä, että sitä pitkin on vaikea pyörällisellä apuvälineellä liikkua. Luiskan ohella myös portaat, mutta niiden epätyypillisen askelluksen takia ne ovat vaikeat liikkua.

Hissillä pääsee toiseen kerrokseen, jossa väliaikaishoitopaikka sijaitsee. Hissi ei ole esteetön; induktiosilmukkaa ei ole hississä eikä se edustalla
luiskan ja portaiden kunnossapidosta tulee huolehtia.

Ulko-ovet

Automaattiavaus.
Riittävän leveä kulkuaukko

Käytävät

Pitkät, lattiat niin kiiltävät että aiheuttavat suuria heijastuksia
tukikaiteet käytävien reunoilla keihästävät. Tukikaiteet saattavat olla joillekin asiakkaille vaikeita, takertumisriski.
Palosammuttimet, palohälyttimet ja sprinklerit tavoitettavissa käytävillä ja oleskelutiloissa. Saattavat houkuttaa joitain asiakkaita koskettelemaan niitä
 jyrkkä luiska toisella käytävällä vaikeuttaa liikkumista

Asiakkaiden huoneet

Sähköpistokkeita yms. saavutettavilla, saattavat houkutella koskettelemaan
kaapistoja, jotka eivät ole lukittavia
joissain huoneissa vesipisteitä ja pesualtaita, vesivahinkoriski

Yhteistila

Melko pieni.
Induktiosilmukka puuttuu.
Tilasta tulee häkkimäinen, kun se rajataan AVI:n vaatimilla porteilla
keittiöön menevä portti liian matala mutta myös portin alta pääsee ryömimään keittiöön.
Takka, takanreunus saattaa houkutella kiipeämään

Hygieniatilat

Tilavat.
Ainakin osassa esteettömissä WC- tiloissa käsipyyheteline liian ylhäällä.
Hälytykset puutteelliset.

Muut tilat

Sähköpistokkeita yms. saavutettavilla, saattavat houkutella koskettelemaan.
Saippua- ja käsihuuhteille varatut telineet eivät sovellu tänne, ovat metallisia ja houkuttelevat koskettelemaan.
Metalliset, seinäkiinnitteiset roskapussitelineet eivät sovellu asiakaskunnalle.

Valaistus

Neonvaloputket, häikäisevä valo.
Spottimaiset valot eivät myöskään sovellu.
Häikäisevä vastavalo käytävän päissä olevista ikkunoista hankala monille.

Värit

Maltilliset

Opasteet

Puutteelliset

Piha-alue

Vehreän ja viihtyisän näköinen.
Ei tietoa miten siellä pääsee liikkumaan, onko esteettömiä kalusteita.

Yhteenveto

Laitosmainen.

Itsenäisesti vaikeasti saavutettava.

Joillekin saattaa olla vaikeasti saavutettava myös avustajan kanssa ulkona olevan luiskan jyrkkyyden vuoksi.

Valaistus kirkas, ei himmennettävissä.

Kuulo-olosuhteet heikot.


Tilavat hygieniatilat, joissa kuitenkin hälytykset puutteelliset.

Valaistus ja heijastukset liiallisia.

Paljon sähköpistokkeita, palosammuttimia yms. joihin asiakkailla saattaa olla houkutus tarttua.

______________________________________________

LAUSUNTO

As Oy Oulun Punarinta

Ehdollinen                

Perustelut:

As Oy Punarinnan porrashuoneista porras B on suunnattu ikääntyneille henkilöille. Siksi olisi tärkeää, että esteettömyys toteutuisi ketjumaisesti kaikkialla.

Suunnitelmissa esitetty hissi on mitoitukseltaan niin kapea, ettei se mahdollista pyörätuolin tai pyörällisen apuvälineen kääntymistä hississä. Peruuttaminen on em. apuvälineiden käyttäjille tapaturmariski. Jossain vaiheessa ikääntyvillä liikkumiseen liittyvät vaivat lisääntyvät niin, että he joutuvat käyttämään liikkuessaan jotain apuvälinettä.

Suunnitelmissa käsijohteet ovat puutteelliset. Käsijohteiden tulee aina olla sekä portaissa että luiskissa kahdella korkeudella sekä riittävän pitkät. Korkeuksien tulee olla 700 mm sekä 900 mm. Portaissa tulee olla aina myös kontrastireuna ja käsijohteiden tulee olla yhteneväiset myös lepotasoilla. Turvalliset portaat ovat helpot liikkua ja houkuttelevat liikkumaan.

Pihakaivojen kohdalla suunnitelmissa on maininta, että jyrkkyydet ylittävät 5 %. Tällöin kuitenkin piha-alueelle muodostuu kompastumisvaaran aiheuttavia painanteita. Suurin sallittu jyrkkyys on 5 %, suositus olisi kuitenkin 3%.

Tuulikaapin jälkeen on suunniteltu 8 % kaltevuudeltaan oleva luiska. Luiska on esteettömyysmääräysten mukainen kaltevuudeltaan mutta käytännössä heikkovoimaisten on sitä vaikea käyttää. Näin kalteva luiska on jyrkkä aiheuttaen vaikeuksia joillekin pyörällistä apuvälinettä ja pyörätuolia käyttäville. Lisäksi luiska on hankala esimerkiksi sellaisille, joilla on jäykät nilkat tai reisiamputaatio. Täten tällainen ratkaisu ei ole esteetön. Ratkaisu on erikoinen pääkulkuväylälle. Aina kun käytetään luiskaa, on siinä ohella oltava myös portaat, joita tässä tapauksessa ei ole.

Asetus rakennuksen esteettömyydestä

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥ 1200 mm. Lisäksi kulkuväylän on oltava havaittava, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Kaltevuuksien tulee alittaa 5 %.

Kulkuväylillä painanne/nousu/rako saa olla max. 5 mm. Tämä koskee kaivonkansia yms. Tätä suuremmat erot aiheuttavat kompastumis- ja liukastumisvaaran. Nyt suunnitelmissa on esitetty yli 5 % kallistukset kaivojen kansien kohdalla.

Luiska 2 §

Luiskan tulee olla helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Leveyden tulee olla ≥ 900 mm. Lisäksi luiskassa pitää olla 50 mm:n suojareuna, jos luiska ei rajaudu kiinteään rakenteeseen. Luiskan ala- ja yläpäässä tulee olla ≥1500 mm pitkä vaakasuora tasanne.

Luiskasta kohdassa muut tilat. Jos luiska aiotaan toteuttaa, olisi hyvä ennen luiskaa ja luiskan jälkeen olla varoittava elementti varoittamassa luiskasta.

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Ulko-oven avautumispuolen etäisyys seinän sisänurkasta tai muusta kiinteästä esteestä oven ulkopuolella tulee olla ≥ 400 mm.

Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Rakennuksen sisäänkäynnin tulee erottua selkeästi rakennuksen julkisivusta, joko valaistuksen, värityksen tms. avulla.

Ovet 4 §

Ovileveydet:

Asuinrakennuksen sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaan leveyden tulee olla ≥ 850 mm.

Porraskäytävästä asuntoon johtavan oven vapaan leveyden tulee olla ≥ 850 mm.

Asuinhuoneisiin, asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin ja rakennuksen käyttöä palveleviin tiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaan leveyden tulee olla ≥ 800 mm.

Asukkaiden yhteisen esteettömän wc-tilan oven vapaan leveyden tulee olla ≥ 850 mm.

Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä, tällöin kynnys saa olla ≤ 20 mm korkea ja muotoiltava siten, että sen voi helposti ylittää pyörätuolilla.

Tasoero asuntokohtaisen ulkotilan oven yhteydessä oven ulkopuolella saa olla > 20 mm, jos se on kohtuudella poistettavissa ulkotilan varustelulla. Rakennuksen ulko-oven ja asuinrakennuksen käyttöä palvelevan tilan oven on toimittava siten, että liikkumis- tai toimimisesteinen henkilö voi sen helposti avata.

Oviaukot ovat suunnitelmissa väljiä, ne helpottavat kulkemista. Kaikissa tiloissa on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä kynnyksettömyyteen.

Automaattiset ovenavaajat, ovipuhelimet yms. on sijoitettava korkeudelle, jolta ne ovat kaikkien ulottuvilla. Avauslaitteiden, ovipuhelimien yms. tulee sijaita kontrastisella alustalla. Ovenavaajat tulee merkitä kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla.

Vammaisneuvosto suosittaa, että kaikkien asuntojen sisäänkäyntioviin asennetaan oviautomatiikan vaatimat johdotukset valmiiksi jo rakennusvaiheessa.

Rakennuksen sisäiset kulkuväylät 5 §

Asuinrakennuksen yleisten tilojen sisäisen kulkuväylän on oltava helposti havaittava, pinnaltaan tasainen ja luistamaton.

Jos kulkuväylän leveys on <150 mm vähintään 15 m välein tulee olla kääntymistila, jonka halkaisija on ≥1500 mm.

Muut tilat 6 §

Yleisten tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille.

Asunnon eteisessä ja keittiössä tulee olla halkaisijaltaan ≥ 1300 mm kääntymistila.

Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista kaikissa tiloissa, jotta tilan hahmottaminen on helppoa.

Tuulikaapin jälkeen on suunniteltu 8 % kaltevuudeltaan oleva luiska. Luiska on esteettömyysmääräysten mukainen kaltevuudeltaan. Näin kalteva luiska on kuitenkin jyrkkä aiheuttaen vaikeuksia joillekin pyörällistä apuvälinettä ja pyörätuolia käyttäville. 8% jyrkkä luiska vaatii jo melkoisesti voimia, jotta sen jaksaa kelata pyörätuolilla ylös.  Lisäksi luiska on hankala sellaisille, joilla on jäykät nilkat. Täten tällainen ratkaisu ei ole esteetön.

Vammaisneuvosto toteaa, että aina kun joudutaan tekemään luiska, on suunnittelu siltä osin epäonnistunut. Tällaiseen kohteeseen eivät luiskat kuulu, vaan tasoerot tulee hoitaa muilla keinoin varsinkin näin keskeisellä liikkumisalueella. 

Asukastupa toimii kokoustilana, joten sinne suosittelemme induktiosilmukan asennusta jo rakennusvaiheessa, jolloin sen asentaminen on vaivatonta ja edullista.

Lopulta huoneiden kalustus ja varustelu ratkaisevat miten esteettömään ratkaisuun päästään.

Yhteys tasojen välillä 7 §

Portaiden lisäksi tulee olla hissi, jos käynti rakennuksessa sijaitsevaan asuntoon on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa.

Jos käynti rakennukseen on kerrostasojen välissä, sisääntulonkerrostasona pidetään näistä alempaa.

Hissiyhteyden on ulotuttava sisäänkäyntitasoon ja jokaiseen tasoon, josta on käynti asuntoon tai rakennuksen käyttöä palvelevaan tilaan.

Hissin korin leveyden tulee olla ≥ 1100 mm (ovisivu) ja syvyyden ≥ 1400 mm.

Hissin mitoitus suunnitelmissa on esteettömyysasetuksen mukainen. Rakennuksen käyttäjäkunta huomioon ottaen näin kapea hissi ei ole tarkoituksenmukainen. Pitkään ja kapeaan hissiin mahtuvat paarit, mutta pyörällisen apuvälineen käyttäjä joutuu joko peruuttamaan hissiin mennessään tai sieltä poistuessaan.

Peruuttaminen aiheuttaa tapaturmariskin, sillä pyörällistä apuvälinettä käyttäville saattaa peruuttaminen olla vaikeaa. Matala askel, huimaus tai hahmottamishäiriöt vaikeuttavat apuvälineen hallintaa peruuttaessa. Ikäihmisillä apuvälineiden käyttö arjessa on tavallista, joten käytännön arjen sujuminen tulee myös hissin osalta varmistaa. Tilava hissi myös mahdollistaisi paremmin esimerkiksi suurten tavaramäärien kuljetukset, kuten muutot.

Saatujen lisäselvitysten perusteella alkuperäinen hissimäärittely oli ”suurempi hissikori sänkymitoituksella”. Vammaisneuvosto edellyttää, että nykyinen paarimitoitus muutetaan sänkymitoitukseksi turvallisuuden ja käytettävyyden takaamiseksi.

WC- ja pesutila 9 §

    Jokaisessa asunnossa tulee olla vähintään yksi WC- ja pesutila, jossa on halkaisijaltaan ≥ 1300 mm vapaa tila. Kiinteät kalusteet on sijoitettava vapaaseen tilaan nähden siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Tila on varustettavissa liikkumisesteiselle henkilölle sopivaksi.

Asukkaiden yhteisen sauna-, pesu- ja pukuhuonetilan on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Tilan yhteydessä olevan wc-tilan on oltava esteetön.

Kalusteiden sijoittelu ja väritys määrittävät, miten ne sopivat toimimisesteisille henkilöille. Tähän seikkaan on kiinnitettävä huomiota.

Saunaan suositellaan kiuasta, josta lämpö siirtyy myös lattian rajaan.

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Porras 3 §

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Luiskan lisäksi on oltava aina portaat.  

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa ja luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä.

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

Rakennuksen piha-alue

Esteettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta pinnoitteineen ja leikkivälineineen. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki.

Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Leikkivälineille tulee päästä myös vaunuilla, rattailla ja pyörällisillä apuvälineillä. Penkkien vieressä tulee olla tilaa vaunuille ja/ tai pyörätuolille.

Leikkivälineiden ja puistonpenkkien tulee olla esteettömiä. Nyt esimerkiksi valituista penkeistä ja leikkivälineistä ei ole tietoa, koska kuvat niistä puuttuvat.

Leikkivälineet, kalusteet ja laitteet tulee sijoittaa niin, ettei niihin ole vaaraa törmätä. Niiden värin tulee olla myös kontrastinen taustaansa nähden, jotta ne ovat hyvin havaittavissa.

Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille- ohjeita:

https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/

 

Merja Niemelä Jaana Solasvuo
asiantuntijasihteeri esteettömyyskoordinaattori

                       

________________________________________

 

LAUSUNTO

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISIIN KULJETUSPALVELUIHIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEEN LIIKKUMISEN TUKEEN LIITTYVÄT ASIAKASOHJEEN JA -TIEDOTTEEN LUONNOKSET

Yleistä asiakirjoista

Vammaisneuvosto pitää välttämättömänä, että asiakasohje ja-tiedote laaditaan erikseen vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen käyttäjille ja sosiaalihuoltolain mukaista liikkumisen tukea käyttäville. Jos kummankin lain mukaiset palvelut käsitellään samoissa asiakirjoissa, näiden kahden palvelun erilaiset käytännöt tuottavat hämminkiä ja sekaannuksia.

Tekstiä laadittaessa tulee ottaa huomioon lukijakunta, josta osalle lakiteksti ja muu käsitteellinen ilmaisu voi tuottaa ymmärtämisvaikeuksia.

Dokumenteista tulee laatia myös selkokieliset versiot.

Näkövammaisia varten teksti tulee tuottaa pistekirjoituksella ja äänitteenä.

Kuljetuksia koskeva asiakasohje ja -tiedote ovat tämän lausunnon liitteinä. Vammaisneuvosto on liitteisiin merkinnyt muutosehdotuksia.

Yleistä kuljetuspalveluista

Ohjeessa tulee täsmentää, miten menetellään silloin, kun opiskelevan asiakkaan opiskelu edellyttää saman päivän aikana siirtymistä paikasta toiseen.Vastaava tilanne syntyy, jos työssä käyvä asiakas työskentelee samana päivänä useammassa kuin yhdessä työpaikassa tai joutuu omalla kustannuksellaan siirtymään saman työnantajan toimipisteiden välillä.

Matkan tilaus

Kuljetuksen suorittavaan autoon tulee välittää myös asiakkaan puhelinnumero sekä puhelinnumero, josta auto on tilattu silloin kun tilauksen on tehnyt asiakkaan puolesta joku muu. Lisäksi autoon tulee välittää puhelinnumero, johon kuljettaja ottaa yhteyttä ongelmatilanteessa. Tämän numeron kautta kuljettaja voi esimerkiksi tavoittaa yksin matkustavan vaikeavammaisen vastaanottajan, jos matkustaja itse ei pysty asiaa hoitamaan.

Tekstiviestin käytöstä kuljetuksen tilaamisessa tulee antaa yksityiskohtaiset ohjeet. Tilaajan tulee saada kuittaus tekstiviestitilauksen vastaanottamisesta lyhyessä määräajassa.

Jos auto ei saavu asiakkaan antamaan osoitteeseen tilauksen mukaiseen aikaan, eikä Matkapalvelukeskus onnistu järjestämään kuljetusta kohtuullisessa ajassa, asiakkaalla tulee olla oikeus tilata normaali taksi ja saada kuittia vastaan korvaus kuluista.

Saattaja matkassa

Koska saattaja voidaan ottaa kuljetukseen matkan varrelta, olisi luonnollista, että hänet voitaisiin myös jättää kuljetuksesta matkan varrelle.

Matkan kustannusten jakamista kuvaavat esimerkit tulee täsmentää ja esittää yksityiskohtaisesti. Kuljetuksessa voi olla mukana perheen jäseniä ja muita itse maksavia henkilöitä. He maksavat tietyn osan matkan hinnasta. Tämä osa ei ole ”omavastuuosuus” eikä ”asiakasmaksu”, jotka toisaalla ohjeessa todetaan samaa merkitseviksi.

Yhteiskuljetukset

Yhteiskuljetuksia ja -kyytejä ei tule käsitellä sama notsikon alla, vaan niiden ero tulee tuoda selvästi esille etenkin, kun maksukäytännöt poikkeavat toisistaan.

Asiakasmaksut

Kuten edellä todetaan, termien ”asiakasmaksu” ja ”omavastuu(osuus)” käyttö tulee huolellisesti tarkistaa.

Invakyydit

Vammaisneuvosto ehdottaa ”Invakyydit”-otsikon korvaamista otsikolla ”Kuljetukset esteettömillä autoilla”

Ohjeessa tulee mainita, että kuljettaja huolehtii asiakkaan ja apuvälineen kiinnittämisestä (ei ainoastaan pyörätuolin).

Lähikunnat

Vammaisneuvosto pitää tärkeänä säilyttää yliviivattu teksti ja poistaa ”Mikan luonnos”.

Asiakastiedote

Kaikkien kuljetuksia toteuttavien yritysten matkan tilaamiseen sopivat puhelinnumerot tulee lisätä asiakastiedotteeseen. Vammaisneuvosto korostaa, että yhteystietojen jakaminen vain netissä ei riitä.

Lähikunnissa asuvia oululaisia varten tulee laatia erillinen ohje, joka käsittelee kuntien sisäisiä matkoja.

Esittelyssä vammaisneuvostolle ilmeni, että lähikuntiin valitut palveluntuottajat ajavat vain lähikuntien sisäisiä (ei lähikuntien välisiä) matkoja. Oulun eteläpuolisista kunnista asioidaan paljon Kempeleessä, esim. Liminka -Kempele(Zeppelin)-Liminka on erittäin tavallinen reitti. Näihin kuntarajoja ylittäviin matkoihin pitää tilata Oulun alueen palveluntuottaja. Tämän käytännön toimivuutta ja taloudellisuutta kaupungin kannalta kannattaa harkita ja seurata.

Ohjeistus kuntarajat ylittävistä matkoista tulee kirjata myös lähikunnissa asuvien ohjeeseen.

Kilpailutuksessa ei saatu henkilöautoja joihinkin lähikuntiin. On huolehdittava, että 1.9. näitä autoja on saatavissa

Otsikko ”Oleelliset muutokset vaikeavammaisten kuljetuspalvelua koskevissa soveltamisohjeissa:” ei kerro mitään uusille asiakkaille. Otsikon ja koko asiakastiedotteen tulee kuvata tulee kuvata nykyistä menettelyä, ei verrata menneeseen.

Tuttutaksi-oikeus

Tuttutaksi-oikeuden toteutumiseen tulee kiinnittää tähänastista enemmän huomiota. Oikeus ei toteudu sillä, että palveluntuottaja ilmoittaa asiakkaalle "tuttujen" autojen numerot, koska autojen kuljettajat voivat vaihtua alinomaa. Sekä tilaajan että palveluntuottajien tulee nyt panostaa siihen, että asiakas pääsee vaikuttamaan siihen, kuka on tuttu taksinkuljettaja. Asia on erittäin tärkeä etenkin monille kehitysvammaisille ihmisille, koska epämieluinen kuljettaja voi jopa estää liikkumisen kokonaan. Kun kuljettaja on asiakkaalle mieluinen ja luotettava, ongelmia ei ole ja moni tosi vaikeavammainenkin uskaltaa matkustaa yksin saattajalta saattajalle. Asiakkaalle tulee muistuttaa, että sosiaalityöntekijän pitää viedä tuttu taksin numero asiakasprofiiliin.

________________________________________

LAUSUNTO

Hintan päiväkoti

Puoltava                     

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 16.6.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit löytyvät Ouka vane: merkinnän jälkeen.  

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan. Maanpinnan kallistukset saavat sivuttaissuunnassa olla enintään 2%.

Luiska 2 §

Luiskan tulee olla helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Leveys ≥ 900 mm. Lisäksi siinä pitää olla suojareuna, jos luiska ei rajaudu kiinteään rakenteeseen. Luiskan ala- ja yläpäässä tulee olla ≥ 1500 mm pitkä vaakasuora tasanne. Ulkotilassa olevan luiskan kaltevuus voi olla suurempi kuin 5% vain, jos luiska on katettu tai sulana pidetty.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Kulkuväylillä enintään 5 mm:n tasoerot ovat sallittuja. Kaivonkannet, törröttävät laatat yms. muodostavat kompastumisriskin. Kulkuväylät tulee tehdä huolella.

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla myös liikkumis- tai toimintaesteisten henkilöiden helposti avattavissa. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Ulko-ovet suositellaan varustettaviksi oviautomatiikalla. Kyynärkytkimen sijoituspaikka tulee valita huolella ja se tulee myös opastaa. Kytkimen tulee olla kontrastinen alustaansa nähden.

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Sisäänkäyntien tulee erottua julkisivuista. Sisäänkäyntejä on hyvä korostaa esimerkiksi väreillä tai valoilla.

Ouka vane: Kuraeteisten kalusteiden ja kuramattojen tulee sopia myös liikkumisesteisille henkilöille.

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm.

Rakennusten sisäisten ovien tulee olla helposti avattavia.

Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

Yhteys tasojen välillä 8 §

Jos tasoero on yhtä suuri kuin kerroskorkeus tai sitä suurempi, kulku tasojen välillä tulee järjestää hissillä.

Ouka vane: Toiseen kerrokseen on suunniteltu yleisiä tiloja. Vammaisneuvosto vaatii, että rakennukseen tulee vähintään henkilönostin. Suosittelemme, että hissikori on riittävän tilava (esimerkiksi 1400 mm x1400 mm), jotta esimerkiksi rollaattori mahtuu kääntymään hississä ympäri. Näin pyörällisillä apuvälineillä ei tarvitse peruuttaa pois hissistä.

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälyttimillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Julkisessa rakennuksessa istuimen käsituet suositellaan kiinnitettäviksi seinään.

Suositus: yhden molemminpuolisesti käytettävän WC-tilan sijaan tulisi olla kaksi toispuoleista, toistensa peilikuvallista WC-tilaa. Suunnitelmassa on WC-tiloja tarpeeksi ja ne on hyvin sijoitettu.               

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Induktiosilmukoita ei ole esitetty suunnitelmissa. Induktiosilmukka on oltava salissa/ monitoimitilassa ja ruokailutilassa. Minimissään osassa opetustiloissa, sekä muissa opastustiloissa varauksena.

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas.

Askelman etureunassa tulee aina olla kontrastireuna.

Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Ouka vane: Sisäportaan alle jäävä tyhjä tila voi muodostaa törmäysvaaran. Se tulee poistaa kiinteällä rakenteella.

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa ja luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä.

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

Rakennuksen piha-alue

Esteettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta. Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Leikkivälineille tulee päästä myös vaunuilla, rattailla ja pyörällisillä apuvälineillä. Leikkivälineiden ja puistonpenkkien yms. varusteiden tulee olla esteettömiä ja ne tulee sijoittaa kulkuväylien sivuun kontrastisille alueille. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki.

Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille- ohjeita:

https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/

Esteettömyyssuunnitelmat

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

 

Jaana Solasvuo Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori Asiantuntijasihteeri

 

___________________________________________________________

LAUSUNTO

Vihannestien päiväkoti, Oulunsalo

Ehdollinen

Perustelut

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 9.6.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit ovat Ouka vane: merkinnän jälkeen. 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä. Nämä autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Kulku-urat ja värikontrastit auttavat erityisesti näkövammaisia löytämään esteettömästi pääovelle.

Ouka vane: Portin tulee olla myös apuvälineiden käyttäjien ja myös yhdellä kädellä avattavissa.

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla myös liikkumis- tai toimintaesteisten henkilöiden helposti avattavissa. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm. Ulko-ovet suositellaan varustettaviksi oviautomatiikalla. 

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Suositellaan, että sisäänkäynti toteutetaan ilman luiskia, esim. maanpinnan muotoilulla.

Kaikkien teräsrakenteisten luiskien osien ritilöiden silmukkakoon tulee olla alle 5 mm. Luiskassa tulee olla turvareunat molemmin puolin, ellei luiska rajoitu muuriin, seinään tai vastaavaan. Turvareunan korkeus on vähintään 50 mm. Kaikkien luiskien ala- ja yläpäässä tulee olla vähintään 1 500 mm:n kokoinen tasanne.

Ouka vane: Pääsisäänkäynnin yhteyteen on esitetty kattamatonta luiskaa. Vaikka katolla on lumiesteet niin on mahdollista, että katolta putoaa lunta luiskan päälle. Tämä aiheuttaa vaaraa ja vaikeuttaa kunnossapitoa. Luiskien rakentamista tulee välttää ja tasoero tulee hoitaa maanpinnan muotoilulla.

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm.

Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Sisäisten kulkuväylien ovien tulee olla helposti avattavia. Tällöin toimintarajoitteisten kulkeminen rakennuksessa onnistuu itsenäisesti.

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC- ja hygieniatilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Molemmilta puolin käytettävässä WC-tilassa istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Toispuoleisesti käytettävässä WC-tilassa istuimen toiselle puolelle jää 800 mm vapaata tilaa. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä molemmissa malleissa.

Julkisessa tilassa suositellaan seinään kiinnitettäviä tukikaiteita WC-istuimen vieressä. Käsienpesuallas ei saa olla leveä, keinuva malli vaan suosituksena on ovaalin muotoinen allas, jossa on samassa sekä laskutaso että kontrastinen tukikaide.

Toispuoleiset WC-tilat ovat käytettävämpiä kuin molemminpuoliset. Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Suositus: rakennuksessa on kaksi toistensa peilikuvana tehtyä esteetöntä WC-tilaa yhden kaksipuolisen sijaan.

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Induktiosilmukat puuttuvat esteettömyyssuunnitelmasta. Ne tulee täydentää suunnitelmaan.

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa ja luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden ja luiskien alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden ja luiskien loppumisen jälkeen.

Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä. Käsijohteiden on oltava kontrastiset ympäristöönsä nähden ja materiaalin sellaista, ettei se ole märkänäkään liukas. Käsijohteen oikeaan rakenteeseen tulee kiinnittää huomiota, jotta käsijohde on toimiva.

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä.

Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

Rakennuksen piha-alue

 Esteettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta pinnoitteineen, välineineen ja kalustuksineen. Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kalusteiden luo tulee päästä pyörällisillä apuvälineillä. Penkkien vieressä tulee olla tilaa vaunuille ja/ tai pyörätuolille. Kalusteiden värin tulee olla myös kontrastinen taustaansa nähden, jotta ne ovat hyvin havaittavissa. Kalusteet, varusteet ja laitteet tulee sijoittaa kulkureittien ulkopuolelle kontrastisille värialueille, jottei niihin ole vaaraa törmätä. Tämä koskee esim. polkupyöräparkkeja. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki. 

Kivituhka on hyvä alusta kulkureitiksi, koska se on kova ja märkänäkin luistamaton. Sen sijaan turvahiekka on liian pehmeää esteettömäksi kulkuväyläksi. Esteettömien kulkureittien kaltevuudet eivät ilmene suunnitelmasta, mutta ne saavat olla enintään 5% kulkusuunnassa ja 2 % poikittaissuunnassa.

Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille- ohjeita:

https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/

Esteettömyyssuunnitelmat

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat sekä pihan että rakennuksen osalta on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

Jaana Solasvuo Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori Asiantuntijasihteeri

_________________________________________________________

LAUSUNTO

Kehitysvammaisten asumispalveluiden kilpailutus                      LUONNOS 22.6.2020

Kaupunki on osallistanut kilpailutukseen eri osapuolia hyvin. On pidetty kaksi markkinavuoropuhelua, järjestetty asumisilta yhdessä Oulun kehitysvammaisten tuki ry:n kanssa, tehty kysely palvelun käyttäjille ja selvitetty toiveita kehitysvammaisten ihmisten asumisen tulevaisuudesta. Kommentteja asiakirjoihin onkin pyydetty usealta osapuolelta.

Palvelukuvaus on erittäin laaja ja siksi ehkä hiukan vaikeaselkoinen luettava.

Hankintasopimus on kattava, mutta laatuasioita ei voi koskaan korostaa liikaa.

Dynaaminen hankinta on sikäli hyvä, että mukaan voi tulla uusia toimijoita hankintakauden ajan. Prosessi tuntuu kuitenkin hyvin pitkälti tilaajan ja tuottajan tarpeista lähtevältä, ei palvelun käyttäjien tarpeista lähtevältä.

Vammaisneuvosto haluaa kiinnittää huomiota myös alihankinnan käyttöön. Alihankintaa ei tule missään tapauksessa ketjuttaa. Malli ei sovi minkään vastuullisen yrityksen työhön, saati sitten kehitysvammaisten asumispalveluihin.

Palvelukuvauksessa palvelujen keskeinen sisältö ja tavoitteet (kohta 4) kertoo sen, että tulevaisuudessa yhä useampi kehitysvammainen ihminen asuu ns. kevyemmässä asumismuodossa kuin nyt on vallalla. Oikea-aikainen, riittävä asumisvalmennus ja itsenäisyyden tukeminen on täten erittäin tärkeää. Jotta jokaiselle löytyy paras, tarpeita vastaava asumismuoto, on asiakkaan tunteminen ja asiakassuunnitelman laatiminen ratkaisevassa osassa. Monen kehitysvammaisen ihmisen puolesta omaiset tai läheiset ovat hyvin ratkaisevassa osassa, kun mietitään kehitysvammaiselle läheiselle parasta asumismuotoa. Palvelun tilaajan on huolehdittava siitä, että myös kehitysvammainen ihminen, jolla ei ole "puolesta puhujaa", saa parhaan mahdollisen laadukkaan palvelun. Asumismuodon valinnassa pitää myös ottaa huomioon, että yksinäisyys ei lisäänny eikä asiakas eristäydy yhteiskunnan normaaleista toiminnoista. Kehitysvammainen ihminen itse ei useinkaan ole kykenevä käyttämään valinnanvapautta päätöksissään. Siksi asiakkaan tarpeet huomioon ottava tuettu päätöksenteko on usein välttämätöntä.

Palvelukuvaus kertoo kattavasti palveluntuottajalle asetettavat vaatimukset. Palvelun sisältöä ei kuitenkaan aina pysty toteuttamaan kuvatulla tavalla, koska kehitysvammaisuuteen liittyvät piirteet tulee aina huomioida erittäin tarkkaan. Esimerkiksi kohta 5.4. Ateriapalvelut: "Asiakas päättää itse oman ateriapalvelunsa tarpeen ja laajuuden. Asiakas voi valita kuinka moneen ateriointiin hän päivässä osallistuu ja maksaa". Kehitysvammaisten ihmisten joukossa on hyvin paljon henkilöitä, jotka eivät ole kykeneviä tekemään tällaisia päätöksiä. Tällöin palveluntuottaja vastaa siitä, että jokainen asukas syö terveellisesti ja riittävästi.

Vammaisneuvosto haluaa tuoda esille, että Oulussa ongelmia on nykyisin erityisesti haastavasti käyttäytyvien ja autististen kehitysvammaisten tilanteessa - niin lyhyt- kuin pitkäaikaisasumisessa sekä päiväaikaisessa toiminnassa.

Myöskään alaikäisten pitkäaikaisasuminen kodin ulkopuolella ei ole tyydyttävällä tasolla. Tähän liittyy myös kriisipaikkojen vähyys ja niihin jonottaminen.

Lyhytaikaisasumisessa (tilapäishoito) on omaisten palautteen mukaan toistuvasti ongelmia. Ne liittyvät laatuun, henkilökunnan vaihtuvuuteen ja osaamisen puutteisiin (esim. vaihtoehtoiset kommunikoinnin tavat.) Laadun puutteet lyhytaikaisasumisessa ovat sitä luokkaa, että osa perheistä ei käytä tilapäishoitoa ollenkaan. Oulussa pitäisi voimakkaammin kehittää ja käynnistää vaihtoehtoisia muotoja toteuttaa lyhytaikaishoitoa. Toivottavasti tämä kilpailutus tuo Ouluun laadukkaan lyhytaikaishoidon palvelun tuottajia ja valinnan mahdollisuutta.

Asumispalveluissa ei valitettavasti voi läheskään aina toteutua valinnan vapaus, koska tänä päivänä paikka osoitetaan sieltä, missä sattuu olemaan tilaa.

Asumisvalmennukseen täytyy panostaa ehdottomasti nykyistä enemmän. Tähän on suuri tarve jo siksikin, että kehitysvammaiset asuvat ja tulevat asumaan yhä kevyemmällä tuella. Tämä onkin otettu hyvin huomioon kilpailutuksen asiakirjoissa.

____________________________________________________

LAUSUNTO

Vuolle

Ehdollinen                  

Perustelut

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 12.6.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Pihasuunnitelmat ovat liian yleispiirteiset.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit ovat Ouka vane: merkinnän jälkeen. 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä. Nämä autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Kulku-urat ja värikontrastit auttavat erityisesti näkövammaisia löytämään esteettömästi pääovelle.

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla myös liikkumis- tai toimintaesteisten henkilöiden helposti avattavissa. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm. Ulko-ovet suositellaan varustettaviksi oviautomatiikalla. 

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Suositus: pääoven sisäänkäynti varustetaan äänimajakalla tai ainakin sille tehdään siihen varaus.

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm.

Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Sisäisten kulkuväylien ovien tulee olla helposti avattavia. Tällöin toimintarajoitteisten kulkeminen rakennuksessa onnistuu itsenäisesti.

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

Kiinteässä kalustuksessa esteettömyys huomioidaan esimerkiksi siten, että vahtimestarin tiski suunnitellaan ja rakennetaan niin, että siihen ulottuu myös pyörätuolista. Osan tiskistä tulee olla matalammalla ja matalaan osaan varataan riittävä jalkatila. Sama koskee ravintolan tiskiä.

Yhteys tasojen välillä

Jos tasoero on pienempi kuin rakennuksen kerroskorkeus, tasojen välillä on oltava yhteys joko luiskalla, hissillä tai muulla kiinteästi asennetulla pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla henkilöiden nostoon tarkoitetulla laitteella. Jos tasoero on yhtä suuri kuin kerroskorkeus tai sitä suurempi, yhteys tasojen välillä tulee hoitaa hissillä.

Hissin kooksi suositellaan vähintään 1500 mm x 1500 mm, leveys kuitenkin vähintään. 1340 mm ja syvyys vähintään 1400 mm. Tällöin hissi on riittävän tilava, jotta pyörällinen apuväline mahtuu pyörähtämään ympäri. Nyt esitetyn kokoisessa hississä pyörällisen apuvälineet joutuvat peruuttamaan, mikä lisää tapaturmariskejä.

Ouka vane: Vammaisneuvoston mielestä tällaisessa kohteessa henkilönostin ei ole riittävä, vaan rakennuksessa tulee olla oikea hissi. Hissi tulee varustaa esteettömäksi; mm. kohonäppäimet, äänimajakat ja induktiosilmukat kuuluvat esteettömän hissin varustuksiin. Hissin tulee noudattaa EN 81-70- standardia.

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC- ja hygieniatilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Molemmilta puolin käytettävässä WC-tilassa istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Toispuoleisesti käytettävässä WC-tilassa istuimen toiselle puolelle jää 800 mm vapaata tilaa. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä molemmissa malleissa.

Toispuoleiset WC-tilat ovat käytettävämpiä kuin molemminpuoliset. Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Esteettömään WC-tilaan ei suositella lainkaan sijoitettavaksi lastenhoitopöytää. Sekä lastenhoito, että toimintarajoitteisen WC-käynti vievät aikaa ja tällöin tila on pitkään varattu. Lisäksi jos lastenhoitopöytä jää alas, toimintarajoitteinen henkilö ei välttämättä saa sitä nostetuksi ylös. Suositus on, että lastenhoidolle järjestetään oma tila, joka varustellaan lapsia ja heidän vanhempiaan varten. Tällainen tila on heille varmasti parempi kuin esteetön WC.

Suositus pukuhuonetiloista: esteettömäksi pukuhuoneeksi suunnitellaan tila, jossa on esteetön WCpukuhuoneen yhteydessä.

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Jos liikuntasali on jaettavissa useaan osaan, tulee induktiosilmukan toimia erikseen jokaisessa osassa. Myös ruokasalissa tulee olla silmukka. Palvelupistesilmukat tulee olla sekä infossa että kahvilan palvelutiskillä. Luokkatiloissa voi käytöstä riippuen riittää induktiosilmukan varaus.

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Turvallisissa portaissa on kontrastireuna joka askelmassa.

Suositus: portaista varoittamaan tehdään varoitusalue. Varoitusaluetta on 600mm ennen portaita niiden alussa ja portaiden ylätasanteella ennen portaita 1200 mm kun kulkuväylä johtaa suoraan portaaseen.

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa ja luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen.

Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä. Käsijohteiden on oltava kontrastiset ympäristöönsä nähden ja materiaalin sellaista, ettei se ole märkänäkään liukas.

Ouka vane: Vammaisneuvosto muistuttaa, että käsijohteet tulee asentaa myös rakennuksen sivuilla olevien sisäänkäyntien portaisiin.

Sisäportaan alle jäävä tyhjä tila muodostaa törmäysvaaran. Se tulee poistaa kiinteällä rakenteella.

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä.

Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

Rakennuksen piha-alue

Esteettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta pinnoitteineen, välineineen ja kalustuksineen. Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kalusteiden luo tulee päästä pyörällisillä apuvälineillä. Penkkien vieressä tulee olla tilaa vaunuille ja/ tai pyörätuolille.  Kalusteiden värin tulee olla myös kontrastinen taustaansa nähden, jotta ne ovat hyvin havaittavissa. Kalusteet, varusteet ja laitteet tulee sijoittaa kulkureittien ulkopuolelle kontrastisille värialueille, jottei niihin ole vaaraa törmätä. Tämä koskee esim. polkupyöräparkkeja. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki. 

Piha-alueen suunnitelmat ovat vielä liian suurpiirteiset, jotta niistä voidaan lausua. Kivituhka on hyvä alusta kulkureitiksi, se on kova ja märkänäkin luistamaton. Esteettömien kulkureittien kaltevuudet eivät ilmene suunnitelmasta, mutta ne saavat olla enintään 5% kulkusuunnassa ja 2 % poikittaissuunnassa. Kulkureitin leveyttä on vaikea tulkita suunnitelmista, mutta se kannattaa mitoittaa vähintään 1200 mm:n levyiseksi. Käytön ja sijainnin mukaan leveys voi olla 1200 mm  - 2300 mm. Kaksi pyörällistä apuvälinettä mahtuu ohittamaan toisensa, kun leveys on 1800 mm.

Nurmikenttä voi olosuhteista riippuen olla vaikea pyörällisen apuvälineen käyttäjälle. Märkyys, pehmeys ja liukkaus estävät nurmella liikkumisen.

Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille- ohjeita:

https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/

Esteettömyyssuunnitelmat

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat sekä pihan että rakennuksen osalta, on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

Jaana Solasvuo Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori Asiantuntijasihteeri

___________________________________________________

LAUSUNTO

Hanhilehdon toimintakeskus

Puoltava                     

Perustelut

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 4.5.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n asetusta sovelletaan luvanvaraiseen hallinto-, palvelu-, toimisto- liike-, varasto- ja tuotantorakennuksen sekä asuinkerrostalon yleisten tilojen korjaus- ja muutostyöhön, laajentamiseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike- tai asuinkäyttöön siltä osin kuin esteettömyyden parantaminen on rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista.

Kyseessä on korjausrakentamiskohde, jossa rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu vain osin. Tiloissa toimii nykyisin kehitysvammaisten päiväkeskus. Rakennuksen toisessa siivessä on ollut maahanmuuttajapalveluita ja niiden tilalle laajenee kehitysvammaisten päivätoiminta. Tänne entisten maahanmuuttajapalveluiden tiloihin tulee tiloja kehitysvammaisille, joilla on monia erityistarpeita ympäristönsä suhteen. Nämä erityistarpeet liittyvät mm. valaistukseen, akustiikkaan, näkemiseen, havainnointiin ja kuulemiseen. Em. syiden vuoksi kaikkia esteettömyysmääräyksiä erityisesti näissä osissa rakennuksen tiloista ei voida noudattaa. Tällaisia ovat esim. määräysten vaatimat käsijohteet ja kontrastit.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto, vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit ovat Ouka vane: merkinnän jälkeen. 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä. Nämä autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan.

Ouka vane: Oulun kaupungin pysäköintinormin mukaan LE-autopaikkoja tulee olla vähintään 3 kpl.

Luiska 2 §

Luiskan tulee olla helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Leveys ≥ 900 mm. Lisäksi siinä pitää olla suojareuna, jos se ei rajaudu kiinteään rakenteeseen. Luiskan ala- ja yläpäässä tulee olla ≥ 1500 mm pitkä vaakasuora tasanne. Ulkotilassa olevan luiskan kaltevuus voi olla suurempi kuin 5% vain, jos se on katettu tai sulanapidetty. Jos sisäänkäynnille on luiska, tulee lisäksi olla myös portaat.

Nykyisissä sisäänkäynneissä on liikaa jyrkkyyttä, niitä pitää loiventaa.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Nykyisiä kulkureittejä tulee parantaa huomioiden näkövammaiset. Värikontrasteja tulee lisätä. On varmistettava, että kulkureitti rakennukseen on esteetön eri kulkusuunnista.

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla myös liikkumis- tai toimintaesteisten henkilöiden helposti avattavissa. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm. Ulko-ovet suositellaan varustettaviksi oviautomatiikalla. 

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm.

Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Rakennuksen sisäisten ovien helppokulkuisuus tulee varmistaa.

kulkuväylien seiniltä tulee poistaa keihästävät tukikaiteet ja lisätä tarvittaessa oikeanrakenteisia käsijohteita, jos katsotaan niiden olevan tarpeellisia. Kulkuväylillä tulee olla samanlainen kitkapinta. Joissakin kynnyksissä on leveitä metallisia kynnyssuojia, jotka voivat märkinä olla liukkaita.

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

Koska tiloissa toimii vaikeasti toimintarajoitteisia henkilöitä, joiden toimintakykyä suuret kontrastit haittaavat, osa rakennuksen tiloista tulee toteuttaa ilman kontrasteja tai hyvin lievin kontrastein. Kontrastisuuden välttäminen koskee myös kalusteita, välineitä ja laitteita. Esimerkiksi palohälyttimien nappien suojaaminen saattaa olla tarpeen tiettyjen asiakkaiden vuoksi.

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa.

Osa esteettömistä WC-tiloista kaikkein haastavimmin käyttäytyvien henkilöiden käyttämiin tiloihin tulee toteuttaa määräyksistä poiketen kuten esitetyissä suunnitelmissa todetaankin. WC-tiloissa saa olla vain aivan välttämättömät tukikaiteet eikä lainkaan hälytysjärjestelmiä. Muutkin kalusteet näihin on valittava harkiten kohderyhmän mukaan mahdollisimman kestäviksi ja turvallisiksi.

Sen sijaan muita esteettömiä WC-tiloja tulee päivittää nykyistä toimivammiksi ja määräysten mukaisiksi. Niihin tulee lisätä oikeanlaiset käsienpesualtaat, hälytysjärjestelmät ja seinään kiinnitettävät tukikaiteet WC-istuimen viereen.

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Portaat tulee korjata nykyistä turvallisemmiksi. Portaista puuttuvat kontrastireunat sekä oikeanlaiset käsijohteet.

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa ja luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä. Käsijohteiden on oltava kontrastiset ympäristöönsä nähden ja materiaalin sellaista, ettei se ole märkänäkään liukas.

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä.

Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

Liian kirkas, pistemäinen ja väärän värinen valaistus saattaa vaikeuttaa/ laskea valolle herkkien asiakkaiden toimintakykyä tai jopa saada heidät toimintakyvyttömiksi, aiheuttaa sairaskohtauksia tms. Valaistukseen tuleekin kiinnittää erityistä huomiota. Yleisvalaistuksen tulee olla epäsuoraa ja tarvittaessa tulee olla mahdollisuus valaistuksen himmentämiseen.

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

Rakennuksen piha-alue

Esteettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki. pinnoitteineen, välineineen ja kalustuksineen. Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia Kalusteiden värin tulee olla myös kontrastinen taustaansa nähden, jotta ne ovat hyvin havaittavissa.

Kalusteiden luo tulee päästä pyörällisillä apuvälineillä. Penkkien vieressä tulee olla tilaa vaunuille ja/ tai pyörätuolille.   

Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille- ohjeita:

https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/

Esteettömyyssuunnitelmat

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat sekä pihan että rakennuksen osalta, on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

J

Jaana Solasvuo Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori Asiantuntijasihteeri

                  

 

_____________________________________________________________________

LAUSUNTO

Koy Karjasillan Verstas

Ehdollinen                  

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 4.5.2020 päivättyihin esteettömyysselvityksiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Kyseessä on korjausrakennuskohde, jossa tehdään käyttötarkoituksen muutos. Tällöin sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain pykälää 125 luvanvaraiseen hallinto-, palvelu-, toimisto- liike-, varasto- ja tuotantorakennuksen sekä asuinkerrostalon yleisten tilojen korjaus- ja muutostyöhön, laajentamiseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike- tai asuinkäyttöön siltä osin kuin esteettömyyden parantaminen on rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. 

 Lausuntoon on lisätty joitain vaatimuksia, suosituksia ja tarkennuksia hankkeessa toteutettaviksi.

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm.

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla myös liikkumis- tai toimintaesteisten henkilöiden helposti avattavissa.

Sisäänkäynnin tulee olla riittävän katoksen alla, jotta talvellakin pääsee esteettä sisään. Suosituksena on sulanapitojärjestelmä.

Julkisivukuvista oli vaikea tulkita sisäänkäyntien erottumista julkisivuista. Ulko-ovet suositellaan varustettaviksi oviautomatiikalla. Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm.

Rakennusten sisäisistä ovista tulee tehdä helppokulkuiset liikkumis- ja toimintaesteisille. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Tämä koskee myös opasteita.

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa.

Henkilökunnan pukuhuonetilat ovat esteelliset toimistossa, päiväkodissa sekä myymälässä. Myymälän esteetön WC on käytännössä hankala, koska sinne avautuu kaksi ovea. Päiväkodissa tulee olla esteetön WC kummallakin päiväkotiryhmällä. Kaksi toiselta puolelta käytettävää WC-tilaa olisi riittävä ratkaisu niin, että molemmilla puolilla olisi yksi tällainen WC-tila.

Suositus pelkäksi toimistotilaksi jäävälle rakennusosalle on, että nykyiset kaksi WC-tilaa korvataan toispuoleisilla WC-tiloilla.

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan.

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti.

Rakennuksen piha-alue

Esteettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta pinnoitteineen, varusteineen ja laitteineen. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki. Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kalusteet ja laitteet tulee sijoittaa niin, ettei niihin ole vaaraa törmätä. Niiden värin tulee olla myös kontrastinen taustaansa nähden, jotta ne ovat hyvin havaittavissa.

Pihan osalta tulee esittää tarkentavat esteettömyyssuunnitelmat esteettömyyskoordinaattorille. Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille- ohjeita:

https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/

Esteettömyyssuunnitelmat

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat sekä pihan että rakennuksen osalta, on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

Jaana Solasvuo Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori Asiantuntijasihteeri

__________________________________________________________

LAUSUNTO

KOTIHOIDON JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVLEUN HANKINTA

 15.5.2020

Vammaisneuvosto toteaa lausuntonaan kotihoidon ja lapsiperheiden kotipalvelun hankinnasta seuraavaa: 

 Vammaisneuvosto edellyttää, että kotihoidon ja lapsiperheiden kotipalvelujen hankinnassa ja tarjoamisessa tulee varautua kasvavaan tarpeeseen. Hyvin suunniteltu ja toteutettu kotihoito tukee eri ikäisten palvelua tarvitsevien kotona asumista ja omaehtoisia elämänvalintoja. Lapsiperheiden kotipalvelu perhepalveluna on erittäin tärkeä matalan kynnyksen ja ennaltaehkäisevän työn tukimuoto.

Palvelutarpeiden arviointiin sekä laadittavien palvelu- ja hoitosuunnitelmien kokonaisvaltaisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.  Asiakkaalle ja perheelle kohdistettuun kotona annettavaan palveluun tulee varata riittävästi aikaa, jotta voidaan turvata palvelun suunnitelmallinen toteuttaminen sekä palvelun laatu. Olennaista on, että sekä arviointia ja suunnitelmia tekevällä henkilöstöllä että palvelua tuottavalla henkilöstöllä on ajantasainen ja palvelutehtävän vaatima hyvä koulutus ja osaaminen.

 Ikäihmisten määrä tulee kasvamaan ja lähtökohtaisesti kotona asutaan niin kauan kuin mahdollista.  Kotihoidon palvelussa tukeudutaan usein kotona asuvan puolison tai muun läheisen taholta tulevaan apuun. Palvelutarpeen arvioinnissa ja suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, minkä verran läheisten tukea ja hoitovastuuta on mahdollista edellyttää.  Palvelusuunnitelman tulisi koskea myös läheisten tukemista.

Kun suunnitellaan omaishoidon tukipalvelua asiakkaalle, tulee määritellä, minkä verran hoitaja voi hoitoa ja tukea antaa ja minkä verran on suunnitelmallista kotihoitoa  Näin on mahdollista saavuttaa palvelujen tasapaino, mikä  turvaa omaishoidon toteutumisen ja omaishoitajan jaksamisen.

Kun palveluista määritellään asiakasmaksua, työntekijä voi jo arviointi- ja suunnitelmavaiheessa tiedustella asiakkaan taloudellista tilannetta.  Mikäli asiakasmaksun alentamista tai poistamista tarvitaan, työntekijän tulisi auttaa asiakasta tai hänen edustajaansa tämän asian hoitamisessa. 

 Kaupungin määrittelemään palvelujen omavalvonnan tehokkuuteen ja valvonnasta saatavaan hyötyyn tulee kiinnittää huomiota. Omavalvontaa tulee myös toteuttaa ilman ennakkoilmoitusta.

__________________________________________________________________

LAUSUNTO

RAKSILAN LUKIO

13.5.2020

Puoltava          

ässä lausunnossa otetaan kantaa 15.11.2019 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Lausuntoon on lisätty joitain suosituksia ja tarkennuksia hankkeessa toteutettaviksi.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit löytyvät Ouka vane: merkinnän jälkeen.  

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan.

Ouka vane: Oulun kaupungin pysäköintinormin laskentakaavan mukaan (kaksi per ensimmäiset 50 ja yksi per seuraavat 50) tässä kohteessa tulee olla vähintään kolme LE-autopaikkaa.

Luiska 2 §

Luiskan tulee olla helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Luiskan leveyden tulee olla  ≥ 900 mm. Lisäksi siinä pitää olla suojareuna, jos se ei rajaudu kiinteään rakenteeseen. Luiskan ala- ja yläpäässä tulee olla ≥ 1500 mm pitkä vaakasuora tasanne.

Rakennuksessa jo olevia luiskia tulee kunnostaa lisäämällä niihin suojareunat puuttuvilta osin. Luiskien havaittavuutta tulee parantaa.

 

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla myös liikkumis- tai toimintaesteisten henkilöiden helposti avattavissa. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Ulko-ovet suositellaan varustettaviksi oviautomatiikalla.

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.
 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm.

Rakennusten sisäisistä ovista tulee tehdä helppokulkuiset liikkumis- ja toimintaesteisille. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Ouka vane: Kaikki pääkäytävillä olevat palo-ovet on varustettava oviautomatiikalla.
 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Tämä koskee myös opasteita.

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa.

Mahdollisuuksien mukaan on otettava huomioon esteettömät pukuhuonetilat.

 

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Induktiosilmukka tulee asentaa vaadittaviin tiloihin, joissa tehdään lattioiden tai katon uusiminen.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Yhteys tasojen välillä 8 §

Jos tasoero on pienempi kuin rakennuksen kerroskorkeus, tasojen välillä on oltava yhteys joko luiskalla, hissillä tai muulla kiinteästi asennetulla pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla henkilöiden nostoon tarkoitetulla laitteella. Jos tasoero on yhtä suuri kuin kerroskorkeus tai sitä suurempi, yhteys tasojen välillä tulee hoitaa hissillä.

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Rakennuksen portaat tulee tehdä vaatimusten mukaisiksi lisäämällä portaisiin kontrastireunat kuhunkin portaaseen.

Jo olemassa olevan nostimen kantokyvyn tulee olla minimissään 300 kg.

Hissin varustus tulee tehdä esteettömäksi, ts. koholla olevat painonapit, induktiosilmukka, puhesyntetisaattori.

Ouka vane: vammaisneuvosto suosittaa tasonostimen korvaamista luiskalla.
 

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa ja luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä.

Käsijohteet tulee lisätä portaisiin ja luiskiin em. tavalla.

 

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

Rakennuksessa on kompastumisvaaran aiheuttavia portaita, joiden käytettävyyttä ja turvallisuutta tulee parantaa.


Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti.

Rakennuksen piha-alue         

Esteettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta pinnoitteineen ja varusteineen. Jos niitä uusitaan tai korjataan, tulee toteutuksessa ottaa huomioon esteettömyysnäkökohdat. Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki. Kalusteet ja laitteet tulee sijoittaa niin, ettei niihin ole vaaraa törmätä. Niiden värin tulee olla myös kontrastinen taustaansa nähden, jotta ne ovat hyvin havaittavissa.

Pihan osalta tulee esittää tarkentavat esteettömyyssuunnitelmat esteettömyyskoordinaattorille. Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille- ohjeita:
https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/

Esteettömyyssuunnitelmat

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat sekä pihan että rakennuksen osalta, on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

Jaana Solasvuo Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

         

_______________________________________________________________

LAUSUNTO

SALONPÄÄN KOULU

2.5.2020

Ehdollinen                                 

Suunnitelmissa esteettömät WC-tilat on sijoitettu niin, että niihin täytyy mennä muiden tilojen läpi. Tällainen sijoittelu hankaloittaa WC:ssä käyntiä silloin kun avustaja on eri sukupuolta kuin autettava. Pukuhuoneiden tulee olla esteettömiä.

Luiskassa ja portaissa tulee aina olla käsijohteet kahdella korkeudella, 700 mm sekä 900 mm.

Pihassa suurimmat sallitut kaltevuudet saavat olla 5% pystysuunnassa ja 3% vaakasuunnassa. Esteettömillä autopaikoilla kaltevuudet saavat olla enintään 5%/ 2%.

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 17.4.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d, Valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä,  Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta sekä hankintalakiin.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto, vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit löytyvät Ouka vane: -merkinnän jälkeen.  

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla myös liikkumis- tai toimintaesteisten henkilöiden helposti avattavissa. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.
Ouka vane: Vammaisneuvosto vaatii, että molemmat pääovet (esikoulu +1-2 luokat ja 3-6 luokat) varustetaan sähköisillä ovenavauskoneistoilla.
 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥ 800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

 

Yhteys tasojen välillä 8 §

 Jos tasoero on yhtä suuri kuin kerroskorkeus tai sitä suurempi, kulku tasojen välillä tulee järjestää hissillä.

Suosittelemme, että hissi on riittävän tilava, jotta pyörätuoli mahtuu kääntymään hississä ympäri. Näin pyörällisillä apuvälineillä ei tarvitse peruuttaa pois hissistä. Hissi tulee varustaa induktiosilmukalla. 

Ouka vane: Vammaisneuvosto suosittaa hissikorin mitoiksi 1400x1400, jolloin se soveltuu paremmin esimerkiksi rollaattorin käyttäjille.

 

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §
 

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa.

Ouka vane: Vammaisneuvosto suosittelee, että esteettömiin WC-tiloihin käynti on suoraan käytävästä.

 

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Ouka vane: Musiikin opetustilan luiskaan tulee lisätä toiset käsijohteet 700 korkeudelle.
 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

  Hankintalaki

Piha-alue

Kaltevuudet kulkureiteillä saavat olla maksimissaan pituussuunnassa 5% ja vaakasuunnassa 3%. Leikkivälineiden, varusteiden laitteiden yms. valinnassa hankintalaki määrittelee, että tuotteiden on oltava esteettömiä. Kalusteiden, varusteiden ja laitteiden tulee erottua alustastaan niin, ettei heikkonäköisillä ole vaaraa törmätä niihin. Pilarit, kalusteet yms. esteet on sijoitettava niin, ettei niihin ole vaarana törmätä. Suosituksena suunnittelussa ja toteutuksessa Helsinki kaikille- ohjeistus/ päiväkoti ja koulu.

 

Esteettömyyssuunnitelmat   

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

Oulun kaupungin vammaisneuvosto haluaa kiittää hyvistä suunnitelmista ja rakentavasta keskustelusta esittelyn aikana. 

 

Oulussa 30.4.2020

Jaana Solasvuo Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori Asiantuntijaihteeri, Vammaisneuvosto

__________________________________________________________________

  LAUSUNTO

KM PATENIEMENRANTA

30.4.2020

 

Ehdollinen                                 

Perustelut

Pukuhuonetilat ovat esteelliset sekä kaupan että seurakunnan tilojen puolella.

 Tässä lausunnossa otetaan kantaa 18.3.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto, vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit löytyvät Ouka vane: -merkinnän jälkeen.  

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan. Jos pinnoite on asfalttia, merkintä tulee olla myös siinä.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Ouka vane: Vammaisneuvosto suosittaa, että kaupan LE-autopaikan sijaintia vaihdetaan niin, ettei kulkuväylälle tule pilaria.

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla myös liikkumis- tai toimintaesteisten henkilöiden helposti avattavissa. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Ouka vane: Sisäänkäynnin yhteydessä olevan ritilän silmäkoko ei saa ylittää 5 millimetriä.

Seurakuntasalin sisäänkäynnin yhteydessä olevan näyttötaulun valaistuksessa ja animaatioissa tulee huomioida häikäisy.

Seurakuntasalin hätäpoistumistien rappuinin tulee lisätä käsijohteet.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥ 800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

 

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §
                                                                                 

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa.

Ouka vane: Vammaisneuvosto suosittaa, että seurakuntasalin yhteyteen rakennettaisiin kaksi peilikuva WC-tilaa.

 

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.
 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Esteettömyyssuunnitelmat   

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

 

ulussa 29.4.2020

 

Jaana Solasvuo Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

______________________________________________________________

LAUSUNTO

KRISTILLINEN KOULU

22.4.2020

 

Ehdollinen                                 

erustelut

 Piha-alueella esteettömyys ei toteudu kaikin osin.

Rakennuksen sisäänkäyntiä ei voi suunnitella pelkän luiskan varaan niin kuin suunnitelmissa nyt on tehty joidenkin sisäänkäyntien osalta.

Henkilökunnan WC- ja hygieniatiloista on puutteita. Esteetöntä pukuhuonetilaa ei ole suunniteltu lainkaan. Päiväkodin puolella ei ole lainkaan esteetöntä WC-tilaa. Induktiosilmukoita ei ole merkitty minnekään.

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 2.4.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto, vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit löytyvät Ouka vane: -merkinnän jälkeen.  

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

 

Esteettömät autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan.

 

Luiska 2 §

Luiskan tulee olla helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Leveys ≥ 900 mm. Lisäksi siinä pitää olla suojareuna, jos se ei rajaudu kiinteään rakenteeseen. Luiskan ala- ja yläpäässä tulee olla ≥ 1500 mm pitkä vaakasuora tasanne. Ulkotilassa olevan luiskan kaltevuus voi olla suurempi kuin 5% vain, jos se on katettu tai sulanapidetty. Jos sisäänkäynnille on luiska, tulee olla myös portaat. Nyt kahdelle sisäänkäynnille on suunniteltu vain luiska. Luiskan käyttäminen saattaa tuottaa vaikeuksia, esim. jäykkänivelisille.

Ouka vane: Esitetyt luiskaratkaisut eivät täytä asetuksen määräyksiä mm suojareunan ja tukikaiteiden osalta. Suullisessa esittelyssä annettiin ymmärtää, että esteettömyyssuunnitelma ei vastaa todellista tilannetta.

Päiväkodin kaikki sisäänkäynnit on esitetty esteettöminä. Vammaisneuvostolla ei ollut käytössä leikkauskuvia eikä julkisivukuvia, joten epäselväksi jää, toteutuuko esteettömyys.  Suunnitelmia tulee tarkentaa, ettei noiden sisäänkäyntien kohdalla pihan ja sisääntulotasanteen väliin jää tasoeroja. Suunnitelma tulee päivittää ennen lupakäsittelyä ja esittää esteettömyyskoordinaattorille.

 

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Portin tulee olla myös apuvälineiden käyttäjien avattavissa, lukituslaitetta tulee voida käyttää yhdellä kädellä ja sen tulee sijaita kyllin matalalla, jotta siihen pääsee käsiksi pyörätuolista.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi

rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm. Ulko-ovet suositellaan varustettaviksi oviautomatiikalla. Nyt vaaditut tasanteet puuttuvat osista sisäänkäynneistä.

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Koska julkisivukuvia ei ole käytettävissä, ei voida todentaa miten sisäänkäynnit erottuvat julkisivuista. Sisäänkäyntejä on hyvä korostaa esimerkiksi väreillä tai valoilla.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥ 800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

Osa eteistiloista on ahtaita ja sokkeloisia. Apuvälineen tai avustajan kanssa tilat ovat vaikeasti käytettäviä.

 

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §


Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien ituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava, sillä pieni WC-tila on monikäyttöisempi ja se myös kaksinkertaistaa WC-tilojen määrän.

Suositellaan, että esteettömiä molemmin puolin käytettävien WC-tilojen sijaan olisi aina kaksi esteetöntä, peilikuvallista toispuoleista WC-tilaa. Näin WC-tiloja tulisi riittävä määrä. Nyt suunnitelmissa ei ole esteetöntä WC-tilaa päiväkodin puolella lainkaan, vaikka myös siellä sellainen on välttämätön. Henkilökunnan sosiaalitilat ovat esteelliset. Myöskään ns. kolmannen sukupuolen sosiaalitilaa ei ole lainkaan huomioitu.

Etuhuoneellisen WC-tilan sijaan suositellaan yhtenäistä WC-tilaa ilman etuhuonetta.

 

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Induktiosilmukka on oltava kaikissa erikoisluokissa, varaus muihin opetustiloihin. Lisäksi silmukka on välttämätön juhla- ja liikuntasaleissa. Minimissään opetustiloissa ainakin varauksena.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Luiskan lisäksi on oltava aina portaat. Sisäänkäynneissä korkoeroa suositellaan hoidettavaksi mieluiten maan pinnan avulla.

 

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa ja luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä.

 

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Rakennuksen piha-alue

steettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta pinnoitteineen ja leikkivälineineen. Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Leikkivälineille tulee päästä myös vaunuilla, rattailla ja pyörällisillä apuvälineillä. Penkkien vieressä tulee olla tilaa vaunuille ja/tai pyörätuolille. Leikkivälineiden ja puistonpenkkien tulee olla esteettömiä. Nyt ei ole tietoa esimerkiksi valituista penkeistä eikä leikkivälineistä, koska kuvat niistä puuttuvat. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki. Leikkivälineet, kalusteet ja laitteet tulee sijoittaa niin, ettei niihin ole vaaraa törmätä. Niiden värin tulee olla myös kontrastinen taustaansa nähden, jotta ne ovat hyvin havaittavissa.

Pihan osalta tulee esittää tarkentavat esteettömyyssuunnitelmat esteettömyyskoordinaattorille. Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille -ohjeita:

https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/.

 

Esteettömyyssuunnitelmat   

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat sekä pihan että rakennuksen osalta on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

 

Oulussa 22.4.2020

Jaana Solasvuo Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

________________________________________________

LAUSUNTO

PATENIEMENRANNAN PÄIVÄKOTI

20.4.2020

 

Ehdollinen                                 

Perustelut

Piha ei ole esteetön. Pinnoitteista osa on sellaisia, etteivät ne sovi lastenrattaille, -vaunuille eikä pyörällisille apuvälineille. Myös osa leikkiväleistä on esteellisiä. Toisen sisäänkäyntiluiskan sijainti on hankala pihan käytön kannalta muodostaen törmäysesteen. Induktiosilmukoita tulee olla määräysten mukaan myös leikki- ja opetustiloissa minimissään ainakin varauksina.

Henkilökunnan WC- ja hygieniatiloista puuttuvat miesten pukuhuonetilat sekä kaikille sopivat pukuhuoneet.

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 9.4.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit löytyvät Ouka vane: merkinnän jälkeen.  

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Esteettömät autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä merkintänä alustaan.

Luiska 2 §

Luiskan tulee olla helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Leveys ≥ 900 mm. Lisäksi siinä pitää olla suojareuna, jos se ei rajaudu kiinteään rakenteeseen. Luiskan ala- ja yläpäässä tulee olla ≥ 1500 mm pitkä vaakasuora tasanne. Ulkotilassa olevan luiskan kaltevuus voi olla suurempi kuin 5% vain, jos se on katettu tai sulanapidetty.

Pienten lasten puolelle meneväksi suunnitellun luiskan materiaaliksi on esitetty puu. Puu on märkänä liukasta eikä siten materiaalina sovellu luiskaan.

Toinen luiska alkaa keskeltä pihaa eikä se myöskään ole katoksen alla. Näin toteutettuna luiska muodostaisi törmäysesteen ja lisäksi sen puhtaana pito taivasalla on haastavaa. Jos vain maanpinnan muotoilulla voidaan tehdä sisäänkäynnit esteettömiksi, olisi se paras vaihtoehto. Luiskien sulanapitojärjestelmät pitävät luiskat talvisin huoltovapaina.

Ouka vane: Määräysten mukaisista lumiesteistä huolimatta katokselta putoileva lumi osuu toiseen luiskaan koko sen pituudelta ja toisella sen alkuun. Tuo vaikuttaa sekä luiskien turvallisuuteen, että käytettävyyteen. Vammaisneuvosto suosittaa, että luiskia ei rakennettaisi ollenkaan tai ne, tai ainakin toinen niistä, toteutettaisiin katettuna.

Sisäänkäynnit yhdistävälle terassille muodostuu putoamisvaara. Vaikka korkeus on alle säädetyn, niin vammaisneuvosto suosittelee parantamaan sen turvallisuutta.

 

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.


Ouka vane: Portin tulee olla myös apuvälineiden käyttäjien avattavissa, lukituslaitetta tulee voida käyttää yhdellä kädellä ja sen tulee sijaita kyllin matalalla, jotta siihen pääsee käsiksi pyörätuolista.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien tulee erottua riittävästi

rakennuksen julkisivuista. Sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm. Ulko-ovet suositellaan varustettaviksi oviautomatiikalla.

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Julkisivukuvat eivät ole värillisiä, joten on vaikea tarkalleen sanoa, miten sisäänkäynnit erottuvat julkisivuista. Sisäänkäyntejä on hyvä korostaa väreillä tai valoilla.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Ouka vane: Vammaisneuvosto suosittaa, että myös toisen kuraeteisen läpi olisi mahdollista kulkea suoraani, jolloin sen käyttö apuvälinein on helpompaa.
 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

 

WC- ja hygieniatilat 10 § ja 11 §                                                

 Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. WC-istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava, sillä pieni WC-tila on monikäyttöisempi ja se myös kaksinkertaistaa WC-tilojen määrän.

Suositellaan, että rakennuksessa olisi toinenkin esteetön WC-tila. Kaksi toispuoleista, toistensa peilikuvallista WC-tilaa yhden molemmin puolin käytettävän sijaan, olisi nykyistä parempi ratkaisu. Henkilökunnan sosiaalitilat ovat esteelliset. Myöskään ns. kolmannen sukupuolen sosiaalitilaa ei ole lainkaan huomioitu.

 

Kokoontumistilat 12 §

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous-, tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.

Induktiosilmukka on oltava ruokailutilassa. Minimissään opetustiloissa ainakin varauksena.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

 

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa ja luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä.

 

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Rakennuksen piha-alue

 Esteettömyys koskee myös rakennuksen piha-aluetta. Pihan pintamateriaalien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Leikkivälineille tulee päästä myös vaunuilla, rattailla ja pyörällisillä apuvälineillä. Leikkivälineiden ja puistonpenkkien tulee olla esteettömiä. Esteettömiin hankintoihin velvoittaa hankintalaki. Leikkivälineet tulee sijoittaa niin, ettei niihin ole vaaraa törmätä.

Suunnitelmissa on esitetty pihaan sellaisia pintamateriaaleja, jotka eivät sovellu rattaille, lastenvaunuille eikä pyörällisille apuvälineille.

Piharakennuksen tulee olla esteetön.

Ohjeeksi piha-alueiden suunnitteluun suositellaan Helsinki kaikille- ohjeita:
https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/rakennusten-suunnitteluoppaat/

 

Esteettömyyssuunnitelmat

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

 

J

Jaana Solasvuo Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

                       _______________________________________________________________               LAUSUNTO

SAIRAALARINTEEN PARKKI

15.4.2020

 

Kielteinen                                   

Perustelut

Rakennuksessa ei ole lainkaan esteettömiä parkkipaikkoja. Esteettömiä parkkipaikkoja tulee olla normaalissa suhteessa tavallisiin parkkipaikkoihin. Myös sähköisistä autojen latauspaikoista osan tulee olla esteettömiä tai kaikkien latauspaikkojen tulee olla 3600x5000 mm kokoisia, jolloin ne palvelevat kaikkia ja ovat paloturvallisempia.

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 24.3.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Parkkihalliin tule osoittaa riittävä määrä esteettömiä autopaikkoja uloskäyntien läheisyyteen. Osan sähköisistä latauspaikoista tulee olla esteettömiä. Näillä paikoilla latauslaite tulee olla asentaa 85 – 110 cm korkeuteen.

Esteettömät autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella ja merkintänä alustaan. Koska halli on suuri, suositellaan myös esteettömien parkkipaikkojen merkintää esim. eri värisin valoin kuin normaalit parkkipaikat, jos paikkojen merkintä perustuu osin valaistukseen.

 

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien on hyvä erottua riittävästi

rakennuksen julkisivuista. Rakennuksen sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm. Ulko-ovet suositellaan varustamaan oviautomatiikalla.

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

Poistumistien portaina on esitetty kierreportaat. Ne ovat määräysten mukaiset mutta hankalat käyttää lähes kenelle vain. Poistumistilanteessa, jossa usein on kiire, ne ovat vaaralliset ja hitaat kulkea joillekin ihmisille.

 

Yhteys tasojen välillä 8§

Jos tasoero on yhtä suuri kuin kerroskorkeus tai sitä suurempi, yhteys tasojen väillä hissillä. Koska rakennuksen rakennus iso ja oppilasmäärä on suuri, tulisi rakennuksessa olla myös toinen hissi.

Hissit tulee varustaa esteettömiksi mm. kohonäppäimet, äänimajakat ja induktiosilmukat kuuluvat esteettömän hissin varustuksiin. Hissin tulee noudattaa EN 81-70- standardia.

 

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä.

 

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Esteettömyyssuunnitelmat

Rakentamisen edetessä esteettömyyssuunnitelmat on esitettävä esteettömyyskoordinaattorille. Opastesuunnitelma kuuluu em. suunnitelmiin.

 

Lopuksi Oulun kaupungin vammaisneuvosto toteaa, että on erittäin tuomittavaa, että tämän tyyppiseen rakennukseen ei pyydetty vammaisneuvoston lausuntoa sovitulla tavalla. Kohteesta puuttui myös normaalit esteettömyysasiakirjat eli tarkastuslista ja esteettömyyssuunnitelma. Ilman esteettömyyssuunnitelmaa ei ole mahdollista luotettavasti arvioida liikkumista, toimimista ja hahmottamista rakennuksessa ja siihen liittyvässä piha-alueella sekä kokonaisuuden liittymistä kaupunkirakenteeseen. 

Jaana Solasvuo Merja Niemelä
Esteettömyyskoordintaattori Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

_____________________________________________________________                            

LAUSUNTO

HIUKKAVAARAN TILAPÄINEN PÄIVÄKOTI

15.4.2020

 

Kielteinen                                   

Perustelut

Rakennuksen kaikki pukuhuonetilat ovat esteelliset. Lisäksi pukuhuoneita on liian vähän, sillä ns. kolmannen sukupuolen tilat puuttuvat. Induktiosilmukat on esitetty puutteellisesti.

Rakennuksen piha-alueen pinnoitteet eivät kaikin osin vastaa esteettömyyden vaatimuksia samoin kuin esitetyt leikki- ja liikuntavälineet.

 

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 5.3.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Rakennuksen pihan suunnitelmat on päivätty 16.3.2020. Pihan esteettömyyssuunnitelmat puuttuvat Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Koska kyseessä on esteettömyyskoordinaattorin ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston yhteislausunto vammaisneuvoston toiveet, vaatimukset ja kommentit löytyvät Ouka vane: merkinnän jälkeen.  

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

 

Autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella ja jos pinnoite asfalttia, maalilla myös siihen.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

Ouka Vane: Portin tulee olla avattavissa myös apuvälineiden käyttäjien toimesta eli yhdellä kädellä ja/tai matalalta.

 

Luiska 2§

Luiskan on oltava helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Leveyden tulee olla ≥ 900 mm ja siinä on oltava ≥ 50 mm suojareuna, ellei se rajaudu kiinteään rakenteeseen. Ylä- ja alapäässä on oltava ≥ 1500 mm pitkä vaakasuora tasanne. Luiskissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteiden tulee ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät.

Kaltevuus saa olla ulkotilassa yli 5 % vain, jos luiska on katettu tai sulana pidetty. Luiskan materiaalina esitetyn ritilän silmukkakoko ei saa ylittää 0,5 cm:ä.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien on hyvä erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista. Rakennuksen sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm. Ulko-ovet suositellaan varustamaan oviautomatiikalla

Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

Piharakennuksen sisäänkäynnin tulee olla esteetön. Piharakennuksen oven tulee erottua seinistä nykyistä paremmin.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

 

WC- ja hygieniatilat 10§ ja 11§                                                  

 Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimintaesteiselle henkilölle.

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen siinä on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja WC- istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava, sillä pieni WC- tila on monikäyttöisempi ja se myös kaksinkertaistaa WC-tilojen määrän.

Suositellaan, että rakennuksessa olisi toinenkin esteetön WC-tila. Kaksi toispuoleista, toistensa peilikuvallista WC-tilaa yhden molemmin puolin käytettävän sijaan, olisi nykyistä parempi ratkaisu.

Henkilökunnan sosiaalitilat ovat esteelliset. Myöskään ns. kolmannen sukupuolen sosiaalitilaa ei ole lainkaan huomioitu.

 

Kokoontumistilat 12§

Katsomoihin, auditorioihin, juhla-, kokous- ja ravintolasaleihin, opetussaleihin ja -luokkiin ja muihin vastaaviin kokoontumistiloihin, joissa on äänentoistojärjestelmä, tulee asentaa myös äänensiirtojärjestelmä. Auditoriot ja isot tilat tulee varustaa kuuluvuuskartoilla sekä opasteilla.

Induktiosilmukat vaaditaan ruokailutilaan sekä varauksena muihin kokoontumistiloihin. Muihin opetustiloihin induktiosilmukkavaraus on riittävä.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Piha-alue

Pihan osalta eivät esteettömyyssuunnitelmia ei ole. Osa pihan pinnoitteista ei sovellu lastenrattaille, lastenvaunuille eikä pyörällisille apuvälineille. Valituista leikkivälineistä vain muutama on esteetön, vaikka hankintalain mukaan tuotteiden hankinnassa esteettömyys on otettava huomioon.

 

Lopuksi Oulun kaupungin vammaisneuvosto toteaa, että on erittäin tuomittavaa, että tämän tyyppiseen julkiseen rakennukseen ei pyydetty vammaisneuvoston lausuntoa sovitulla tavalla.

 

Jaana Solasvuo Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori Asiantuntijasihteeri

                  

_____________________________________________________________

LAUSUNTO

LINNANMAAN PALOASEMA

7.3.2020

Ehdollinen

 

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 30.1.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Esteettömyyssuunnitelmat on toteutettu hyvin. Ne ovat havainnolliset ja helppolukuiset.  

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2§

Autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella sekä maalaamalla tunnus asfalttiin.

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä tulee olla myös luiska.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien on hyvä myös erottua riittävästi rakennuksen julkisivuista.

Rakennuksen sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm. Ulko-ovet suositellaan varustettavan oviautomatiikalla. Ulko-ovien yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3- 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys on ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys on ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Värikontrastiltaan tulee lattioiden erottua seinistä ja ovien seinäpinnoista.

 

WC- ja hygieniatilat 10§ ja 11§

Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja WC- istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava, sillä pieni WC- tila on monikäyttöisempi ja se myös kaksinkertaistaa WC-tilojen määrän.

Pukuhuonetiloihin on lisättävä yksi pukuhuonetila, jossa on esteetön WC. Tässä tilassa on oltava riittävästi tilaa myös apuvälineille ja avustajalle. Pukuhuone ja WC-tila on varustettava hälytysjärjestelmällä, jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä.

 

Kokoontumistilat 12§

Katsomoihin, auditorioihin, juhla-, kokous- ja ravintolasaleihin, opetussaleihin ja -luokkiin ja muihin vastaaviin

kokoontumistiloihin, joissa on äänentoistojärjestelmä, tulee asentaa myös äänensiirtojärjestelmä. Tilat tulee varustaa kuuluvuuskartoilla sekä opasteilla.

 

Rakennuksen käyttöturvallisuus

Porras 3 §

Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseen soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla.

 

Käsijohteet 9 §

Kaikissa portaissa tulee olla käsijohteet molemmilla puolilla ja kahdella tasolla, 700 mm ja 900 mm:n korkeuksilla. Käsijohteita edellytetään myös lepotasoilla. Johteiden tulee myös ulottua 300 mm ennen portaiden alkamista ja niiden tulee ulottua myös 300 mm portaiden loppumisen jälkeen. Käsijohteiden päät eivät saa olla keihästävät. Leveissä portaissa käsijohde tulee olla myös portaan keskellä.

 

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Esteettömyyssuunnitelmat

Opastesuunnitelma on rakentamisen edetessä esitettävä esteettömyyskoordinaattorille samoin kuin muutkin esteettömyyteen liittyvät suunnitelmat. 

 

Jaana Solasvuo Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto

____________________________________________________

ESLAUSUNTO

PADELAHALLI

19.2.2020

 

Ehdollinen

Tässä lausunnossa otetaan kantaa 3.2.2020 päivättyihin esteettömyyssuunnitelmiin. Lausunto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin 117 § e ja 117 § d sekä valtioneuvoston asetukseen rakennuksen esteettömyydestä ja Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta.   

 

Esteettömyysasetus

Autopaikat 2 §

 

Vammaisneuvosto vaatii, että liikuntaesteisille varattuja autopaikkoja rakennetaan enemmän kuin yksi. Autopaikat on merkittävä liikuntaesteisen tunnuksella.

 

Rakennukseen johtava kulkuväylä 2 §

Rakennukseen johtavien kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia, kovia ja luistamattomia. Kulkuväylän leveyden tulee olla ≥1200 mm. 

Vammaisneuvosto harmittelee, että kulkuväylien värikkyyden olisi voinut valjastaa hahmottamisen parantamiseksi eikä pelkästään efektien luomiseen.

 

Rakennuksen sisäänkäynti 3 §

Rakennuksen sisäänkäyntien ovien tulee olla helposti avattavia myös liikkumis- tai toimintaesteisille henkilöille. Ulko-ovien edessä olevien tasanteiden leveys tulee olla ≥1500 mm ja pituus ≥1500 mm.

Vammaisneuvosto vaatii, että pääsisäänkäynnin erottumista tummasta julkisivusta parannetaan vaaleammilla pinnoilla.

Pääsisäänkäynti tulee toteuttaa ilman kynnystä.
Kenttävaraukselle johtava ovi tulee varustaa luiskalla.

 

Rakennuksen sisäiset ovet ja kulkuväylät 3 ­ 5 §

Sisäisten kulkuväylien tulee olla havaittavia, pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia. Sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon vapaa leveys tulee olla ≥ 850 mm. Huonetiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys ≥800 mm. Esteettömän WC-tilan oven vapaa leveys ≥ 850 mm. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Rakennuksen mahdolliset kynnykset tulee muotoilla niin, että ne voidaan helposti ylittää pyörätuolilla.

 

Rakennuksen muut tilat 6 §

Tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille.
 

WC-ja hygieniatilat 10 § ja 11 §


Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen on oltava tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja WC-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle. WC- tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän tai avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Esteettömät WC-tilat tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liiikkumis- ja toimimisesteisten hygieniatilat on varustettava turvahälytyksillä.

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevissa pukuhuone, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille.

Kiinteät kalusteet tulee sijoittaa tilaan siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Istuimen tulee olla 200-300 mm irti takaseinästä ja WC- istuimen molemmin puolin on jäätävä 800 mm vapaata tilaa. Vaihtoehtoisesti voi olla kaksi toistensa peilikuva-WC-tilaa, joissa vain toisella puolella istuinta on 800 mm vapaata tilaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava, sillä pieni WC-tila on monikäyttöisempi ja se myös kaksinkertaistaa  WC-tilojen määrän.

Vammaisneuvosto suosittelee WC-istuimen etäisyydeksi 200 mm takaseinästä, jotta käsituet voidaan kiinnittää istuimen taakse takaseinään. Jos etäisyys on tätä suurempi, käsituet jäävät liian lyhyiksi. WC-istuimeen kiinnitettävät käsituet eivät ole julkisissa tiloissa suositeltavia. Esteettömissä pukuhuoneissa WC-tilojen on sijoituttava pukuhuoneiden yhteyteen.
Vammaisneuvosto vaatii, että rakennukseen tulee yksi pukuhuone, jota voivat käyttää sekä muunsukupuoliset että urheilijat joilla on erisukupuolta oleva avustaja.

 

Kokoontumistilat 12 §

Katsomoihin, auditorioihin, juhla-, kokous- ja ravintolasaleihin, opetussaleihin ja -luokkiin ja muihin vastaaviin

kokoontumistiloihin, joissa on äänentoistojärjestelmä, tulee asentaa myös äänensiirtojärjestelmä. Induktiosilmukoiden  lisäksi tarvitaan  myös kuuluvuuskartat ja opasteet.

Vammaisneuvosto edellyttää, että infotila varustetaan äänensiirtojärjestelmällä ja että ryhmä- ja kokoustilat varustetaan äänensiirtojärjestelmän varauksella asentamalla kaapelointi rakennusvaiheessa.

 

Käyttöturvallisuusasetus

Valoisuus ja valaistus 10 §

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon kannalta turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat askelma, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

 

Lasirakenteet 11 §

Ikkunat, seinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

 

Esteettömyyssuunnitelmat

Opastesuunnitelma on rakentamisen edetessä esitettävä esteettömyyskoordinaattorille samoin kuin muutkin esteettömyyteen liittyvät suunnitelmat.

 

Jaana Solasvuo Merja Niemelä
Esteettömyyskoordinaattori Asiantuntijasihteeri, Vammaisneuvosto