Metsokankaan koulussa tavoitteena on lasten kasvua ja kehitystä tukevan ehyen jatkumon muodostuminen varhaiskasvatuksesta peruskoulun päättövaiheeseen. Tässä työssä ovat avainasemassa henkilökunnan yhteistoiminnallinen ja moniammatillinen yhteistyö sekä perhekeskeisyys. Metsokankaan koulussa on vahva yhdessä tekemisen kulttuuri. Koulun arvoina ovat rohkeus, reiluus ja vastuullisuus.

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki – kolmiportainen tuki perusopetuksessa

Jokaisella oppilailla on oikeus saada tarvitsemaansa tukea ja ohjausta oppimiseen ja koulunkäyntiin. Tukea voidaan antaa monin erilaisin tavoin. Oppilaan saama tuki kirjataan oppilaan omaan oppimissuunnitelmaan.

Oppilas saa yleistä tukea silloin, kun käytössä on yksittäisiä tukimuotoja tai tuen tarve ei ole säännöllistä. Yleistä tukea annetaan oppilaalle heti tuen tarpeen ilmetessä. Jos oppilas tarvitsee säännöllisesti useampia tukimuotoja, annetaan oppilaalle tehostettua tukea. Tehostetun tuen aloittamisen yhteydessä tehdään yhteistyössä huoltajien, oppilaan, opettajien ja opiskeluhuollon henkilöstön kanssa pedagoginen arvio tuen tarpeesta. Saadessaan tehostettua tukea oppilaan tukena voi olla monia erilaisia tukimuotoja, mutta opetuksen tavoitteita ei ole yksilöllistetty. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelun tavoitteet ja arviointi pohjautuvat kaikille yhteisen opetussuunnitelmaan yleisiin tavoitteisiin.

Jos jossakin tai useammassa oppiaineessa yleiset tavoitteet ovat oppilaalle liian haastavia, voidaan opetuksen tavoitteet yksilöllistää ja oppilaalle asetetaan ko. oppiaineessa omat henkilökohtaiset tavoitteet. Arviointi tulee perustumaan näihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Tällöin aloitetaan erityisen tuen antaminen. Erityistä tukea voidaan antaa myös käytöksen tai toiminnanohjauksen tueksi ilman oppiaineiden tavoitteiden yksilöllistämistä. Erityisen tuen aloittamisesta tehdään hallintopäätös, joka tehdään huoltajien, oppilaan, opettajien ja opiskeluhuollon henkilöstön yhteistyönä tehdyn pedagogisen selvityksen pohjalta.

Kun päätös erityisen tuen aloittamisesta on tehty, laaditaan oppilaalle henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS, johon kirjataan opetusjärjestelyt ja henkilökohtaiset tavoitteet. Hojks tarkistetaan vuosittain opettajan, oppilaan ja huoltajien yhteistyönä.

Tutustu Oulun kaupungin perusopetuksen sivuihin tästä.

Tukiopetus

Tukiopetusta annetaan niille oppilaille, jotka ovat jääneet opinnoissaan tilapäisesti jälkeen. Tukiopetuksesta ilmoitetaan aina oppilaan huoltajille. Tukiopetus tapahtuu varsinaisten oppituntien ulkopuolella. Opettajat merkitsevät tukiopetuksen myös Wilmaan.

Erityisopetus

Koulussamme annetaan osa-aikaista erityisopetusta oppilaille, jotka tarvitsevat tukea esim. lukemisessa, kirjoittamisessa tai keskittymisessä. Opetus on luonteeltaan sekä kuntouttavaa että ennaltaehkäisevää toimintaa.

Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitetulla erityisopetuksella saadaan parhaat tulokset. Erityisopetus suunnitellaan aina yhdessä luokanopettajien tai aineenopettajien kanssa. Myös kodin tuki on tärkeä. Vanhemmat voivat edistää lapsensa oppimista tukemalla hänen kotiläksyjensä tekemistä ja suhtautumalla myönteisesti koulutyöskentelyyn.

Erityisopetus järjestetään tavallisen koulupäivän aikana. Jos oppilaalla ilmenee haasteita käyttäytymisessä tai oppimisessa, asiasta ja tuen järjestelyistä sovitaan yhdessä huoltajien, oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Tilannekohtaisesti päätetään, ketkä moniammatilliseen työhön osallistuvat. 

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. On tärkeää, että lapsi kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi ja saa apua ongelmatilanteissa. Opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien tehtävä.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Tavoitteena on hyvinvoiva kouluyhteisö, joka tukee ja edistää jokaisen oppilaan oppimista ja hyvinvointia, ehkäisee pulmia ja tarjoaa niihin tukea mahdollisimman varhain sekä ennakoi mahdollisia riskejä. 

Hyvinvoivassa opiskeluyhteisössä vallitsee luottamus ja avoimuus ihmisten välillä: jokainen tuntee kuuluvansa kouluyhteisöön ja kokee tulevansa kuulluksi. Koulullamme toimii moniammatillinen opiskeluhuoltoryhmä eli OHR. Opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on koko koulun yhteisöllisen hyvinvoinnin kehittämisen koordinointi.

Tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja –tapoja, jotka tukevat oppilaiden hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä. Painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Tarvittaessa oppilashuoltoryhmän jäsenistä kootaan pienempi moniammatillinen ryhmä käsittelemään yksittäisen oppilaan asioita yhteistyössä perheen kanssa.

Jokaisella oppilaalla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaisen asiantuntijaryhmän tukea. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.

Koulukuraattori ja koulupsykologi

Koulukuraattorin ja koulupsykologin työn tavoitteena on edistää oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja kehitystä sekä turvata koulunkäynnin sujuvaa etenemistä. Yhteyttä voi ottaa lapsen tai nuoren kasvuun, kehitykseen, oppimiseen ja yleensä koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä. Yhteydenottaja voi olla oppilas itse, huoltaja tai opettaja. Asiakkuuteen voi ohjautua myös esim. kouluterveydenhoitajan kautta. Tarvittaessa koulukuraattori ja koulupsykologi tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden kanssa.

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulupsykologi puolestaan edustaa psykologista asiantuntemusta koulun oppilashuoltotyössä. Heidän tehtäviinsä kuuluu mm.

• oppilaan kehityksessä, koulunkäynnissä, oppimisessa, psyykkisessä terveydessä tai vuorovaikutussuhteissa esiin tulevien pulmien selvittely ja arviointi sekä niiden perusteella tarvittavan tuen ja toimenpiteiden suosittelu ja suunnittelu
• yksittäisen oppilaan ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä myönteisen opiskeluilmapiirin edistäminen yhteistyössä opettajien ja koulun muun henkilökunnan kanssa
• oppilaan sekä hänen perheensä tukeminen

Tukea nuorille mielialaoireisiin IPC-menetelmällä

Koulussa on mahdollista saada tukea nuorelle silloin, kun hänellä on mielialaoireita ja pahaa oloa. Mielialan laskua saattavat aiheuttaa esimerkiksi muutokset ja kokemukset elämässä ja ihmissuhteissa ja yksinäisyyden kokemukset.

Tukimuotona käytetään IPC-menetelmää (Interpersoonallinen ohjaus- ja neuvontajakso), jossa nuori ja IPC-ohjaaja tapaavat kuusi kertaa ja käsittelevät nuoren elämään ja tunteisiin liittyviä asioita ohjelman ohjeiden mukaan. Tarkemmin menetelmästä ja eri tapaamiskertojen sisällöistä kerrotaan tässä. IPC-menetelmää voidaan käyttää 13-vuotiaiden ja sitä vanhempien oppilaiden mielialan tukemisessa.

Yhteystiedot

Katso tästä opiskeluhuollon yhteystiedot.

Koulukuraattorit, koulupsykologin ja IPC-ohjaajan tavoittaa hyvin myös Wilma-viestillä.

Kouluterveydenhuollon tehtävänä on yhdessä huoltajien ja koulun henkilöstön kanssa tukea oppilaan terveellisten elämäntapojen kehittymistä.

Kouluterveydenhoitaja tapaa oppilaan vuosittain. Lääkärintarkastukset ovat osa laajaa terveystarkastusta, joka tehdään 1.-, 5.-, ja 8.-luokan oppilaille. Oppilaan huoltajat kutsutaan mukaan laajaan terveystarkastukseen. Tällöin tarkastuksessa voidaan keskustella mahdollisista perheen tarvitsemista tukitoimista. Opettajan palaute oppilaan koulunkäynnistä on osa laajaa terveystarkastusta.

Lapsen sairastuessa ilmoittakaa opettajalle hänen poissaolostaan. Kouluterveydenhoitajaan voi ottaa yhteyttä tarvittaessa selvitystä työnantajalle alle 12-vuotiaan lapsen hoitamista tai hoidon järjestämistä varten. Tarvitessanne lääkärinaikaa sairaustapauksissa, voitte varata ajan omalta terveysasemaltanne.

Mikäli lapsellanne on jokin jatkuva lääkitys tai sairaus, joka on tärkeää huomioida koulussa, ilmoittakaa siitä lapsen opettajalle. Tarvittaessa tehdään kodin ja koulun yhteistyönä oppilaan lääkehoitosuunnitelman, jossa sovitaan hoidon toteuttamisesta koulupäivän aikana.

Koulutapaturmissa ensiavun antaa kouluterveydenhoitaja, opettaja tai joku muu koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan jatkohoito tapahtuu tarvittaessa omalla terveysasemalla tai OYS:n yhteispäivystyksessä. Vanhempiin otetaan yhteyttä mahdollisimman pian. Tämän vuoksi on tärkeää, että kouluterveydenhuollossa on ajan tasalla olevat huoltajien yhteystiedot.

Koululaiset on vakuutettu koulumatkalla ja koulussa sattuvien tapaturmien varalta. Tapaturman sattuessa varmistakaa, että koulussa on tehty tapaturmailmoitus vakuutusyhtiölle. Vapaa-ajan tapaturmien ja sairastuneen lapsen hoidon järjestäminen on vanhempien vastuulla.

Lapsen hyvinvoinnin perusta on vanhempien jaksaminen ja hyvinvointi - suosittelemme aikuisille suunnatun diabetesriskitestin tekemistä.

Tee diabetesriskitesti Diabetesliiton verkkosivuilla.

Vastaan­ot­to­paikka, päivystys ja puhelintunti

Metsokankaan koululla terveydenhoitajien vastaanotot sijaitsevat Isometson C-solun 2.-kerroksessa. Terveydenhoitajien vastaanottoajat ovat ma - to klo 8.00-16.00 ja pe klo 8.00-13.00.

Terveydenhoitajien päivystys- ja puhelintunti on päivittäin klo 12-13. Terveydenhoitajille voi lähettää myös Wilma-viestejä.

Suun tervey­den­huolto

Hammastarkastukset toteutetaan jokaiselle lapselle yksilöllisesti määritellyn hoitosuunnitelman mukaan Kaakkurin hammashoitolassa. Jos hoitosuunnitelmaa ei ole, kutsutaan lapsi hammaslääkärin tarkastukseen ensimmäisen kouluvuoden aikana.

Hammaslääkärin määrittämän yksilöllisen hoitovälin mukaan suunterveystarkastuksen voi tehdä myös suuhygienisti. 

Kaakkurin hammashoitola
Pesätie 11, 90420 Oulu

Ajanvaraus  08 5584 6430

Sähköposti: kaakkuri.hh(at)ouka.fi

Ohjaus vuosiluokilla 0 - 6

Oppilaan ohjaus on koko perusopetuksen ajan jatkuva oppimisen tukikeino. Ohjaus on kaikkien oppilaan opettajien tehtävä. Oppilaanohjaus toteutetaan eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Yhteistyö eri tahojen ja ennen kaikkea kotien kanssa on erittäin tärkeää. Ohjauksella on suuri merkitys jo alkuopetuksessa. Oppilaan koulupäivä sisältää runsaasti erilaisia ohjaustilanteita, jotka liittyvät mm. kaverisuhteisiin ja ruokailuun. Oppilasta ohjataan suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin.

Ohjauksen tulee tukea oppilasta hänen kehitysvaiheeseensa liittyvissä asioissa, joilla on merkitystä koulun käynnin sujumiselle. Tavoitteena on tukea oppilaan itsenäistymistä ja tasapainoisen persoonallisuuden kehittymistä sekä auttaa ja ohjata oppilasta käyttämään edellytyksiään ja voimavarjoaan siten, että hän selviää mahdollisimman hyvin opiskelustaan peruskoulussa.
 

Alakoulussa ohjaus painottuu koululaisuuteen ja ihmisyyteen kasvamiseen sekä opiskelutaitojen kehittämiseen eri oppiaineiden yhteydessä. Oppilas saa myös tietoa työelämästä, opiskelumahdollisuuksista, eri valintojen merkityksestä ja yhteiskunnasta yleensä.

Ohjaus ennen yläluokkien alkua

Koulunkäynti muuttuu yläluokille siirryttäessä monella lailla. Nuori saa ainakin osittain uudet luokkakaverit, uuden luokanohjaajan, useita eri opettajia (aineenopettajat) ja koulutuntien määrä kasvaa. Oppilasta valmistetaan tähän muutokseen viimeisinä alakoulun vuosina. Koulutyö yläluokilla on monin tavoin haasteellisempaa ja nuoren täytyykin olla oma-aloitteisempi ja itsenäisempi sekä kantaa vastuuta enemmän omista velvollisuuksistaan.
 

Koulutuksellisissa nivelvaiheissa avaintekijöitä siirtymisen onnistumiselle ovat yhteistyö, ajoittaminen, tiedottaminen, oppilasta koskevan tiedon siirto sekä mahdollinen tukioppilastoiminta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajan ja opettajien yhteistyöllä.

Ohjaus yläluokkien opintojen aikana

Yleisenä tavoitteena ohjauksella on oppilaiden hyvinvoinnin turvaaminen. Tähän liittyy oppilaiden itsetunnon vahvistuminen. Jokaisen oppilaan pitää saada koulussa ja opiskelussaan myönteisiä ja onnistumisen kokemuksia. Omien vahvuuksien löytämien ja niiden vahvistaminen ovat tärkeitä asioita itsetunnolle ja itsetuntemukselle. Yläluokkien aikana oppilaiden itsetuntemuksen kehittymistä tuetaan ja harjoitellaan, mikä auttaa nuorta tekemään itselleen parhaiten sopivia valintoja opintojen ja jatko-opintojen suhteen.

Opintojen etenemisen seuranta ja opintojen tukeminen

Tavoitteena on, että koulussa havaitaan oppimisvaikeudet, opiskelumotivaation lasku, oppilaan käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset ja sellaiset ulkoisten tekijöiden muutokset, jotka voivat vaikuttaa oppimistapahtumaan tai koulussa viihtymiseen.

Opiskelutaitojen kehittyminen ja tukeminen

Omien opiskelutaitojen ja -valmiuksien kehittyminen ovat keskeisiä taitoja, joita oppilaat tarvitsevat jatko-opinnoissaan ja työelämässä. Jokaisessa oppiaineessa on omat menetelmät ja työtavat, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista.

Valinnaisainevalinnat

Valinnaisaineiden valinnoilla oppilaalla on mahdollisuus painottaa opintojaan omia kiinnostuksiaan ja kykyjään vastaaviin asioihin. Valinnaisaineet tuovat oppilaan koulunkäyntiin onnistumisen kokemuksia ja yleensä myös opintomenestystä.

Kehityskeskustelut

Huoltajalla on mahdollisuus keskustella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Huoltajien tulee saada tietoa lapsensa oppimisesta.

Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut

Ohjauksen yksi keskeinen työmuoto on henkilökohtaiset ohjauskeskustelut. Henkilökohtaisessa keskustelussa voi olla kyse neuvonnasta. Tällöin oppilas haluaa ohjeita ja neuvoja yksiselitteiseen ongelmaan. Ammatillisen ohjauskeskustelun teemoina opinto-ohjaajan ja oppilaan välisissä tilanteissa on usein koulutus- ja ammatinvalintaan liittyvä päätöksenteko, opiskeluun tai oppilaan elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat.

Työelämäyhteistyö

Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Omakohtaiset kokemukset ja työelämätuntemus auttavat oppilaita tekemään tulevaan koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä muutoinkin kuin vain mielikuvien perusteella.

Työelämään tutustuminen, eli TET

TET-jaksojen tavoitteena on parantaa oppilaan työelämän tuntemusta ja arvostusta. TET-jaksoilla nuoret saavat käytännössä nähdä, kuulla ja kokea millaista on työskennellä erilaisissa ammateissa ja erilaisissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisjaksojen aikana oppilas soveltaa koulussa oppimiaan taitoja ja kokeilee selviytymistään uudessa yhteisössä ja ympäristössä. Omakohtaiset työelämän kokemukset edistävät oppilaan itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja, syventävät työelämätietoutta sekä tukevat oppilaan jatko-opintoihin hakeutumista ja niihin liittyviä valintoja.

Oppilashuolto

Oppilashuollon tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät ja tasa-arvoiset edellytykset opiskeluun. Oppilashuoltotyöllä pyritään turvaamaan oppilaan jatko-opintomahdollisuudet erilaisista oppilaan kehityksestä, terveydestä, kotitaustasta tai elämäntilanteesta johtuvista vaikeuksista huolimatta. Koulun moniammatillinen oppilashuoltoryhmä suunnittelee ja toteuttaa koulun tavoitteita ja toimintatapoja oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseksi.
 

Opinto-ohjaajien yhteystiedot löydät täältä.

Yhteystiedot löytyvät Yhteystiedot-sivulta.
 

Linkki­vinkkejä

Lukio-opas (linkki tulossa)